Lue keskustelun säännöt.
Voisitko antaa lapsellesi anteeksi 500 euron velat?
24.02.2020 |
Aikuinen lapsi pyysi rahaa opiskeluaikana mutta nyt lapseni on tehnyt töitä viimeiset pari vuotta. Kävi tuuri ja sai vakityön. Haluaisitko rahat takaisin vai antaisitteko olla? Haluaisin kuulla perusteluja.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tarjosi takaisin kun maksoin takuuvuokran joitakin vuosia sitten, 980 euroa. Saa nykyään palkkaa suunnilleen saman verran kuin minä. Sanoin, että anna olla, käytä oman asuntosi pesämunaksi. Toivottavasti on laittanut säästöön.
Lisätään tähän, että kumpikin lapsi on saanut ensimmäiseen asuntoonsa muuttaessa tavaraa kotoa ja olen avustanut huonekaluhankinnoissa ja ostanut heille opiskelijakämpissään jääkaapin täyteen ruokaa ja lahjaksi on aina annettu joku seteli, eli muutenkin kuin tämä. Kyllä siitä paljon enemmän kuin 500 tulee. Nykyään he pärjäävät jo omilla tuloillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu miten asiasta on sovittu. Jos on nimenomaan puhuttu lainaamisesta, voisin halutakin rahan takaisin, jotta oppii, että velat on maksettava. Jos olen hyvää hyvyyttäni antanut rahaa, eikä puhetta ole ollut lainaamisesta, antaisin olla.
Itseä ainakin vituttaa kun meidän 4-vuotias ei joudu maksamaan mitään itse. Ymmärrän kyllä että perseaukisena se voi olla välillä vaikeaa, mutta se ettei edes yritä!
Pitäisin tosi outona pyytää tuollaista "lainaa" takaisin. Okei, jos rahat olisi huijattu jotenkin epärehellisesti minulta niin sitten joo, mutta normaali opiskeluajan tukeminen, niin se kuuluu vanhemmille kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko alunperin sovittu lainasta? Jos ei, niin sitten et voi pyytää takaisin. Muussa tapauksessa tilanne riippuisi omasta rahatilanteestani. Jos omat rahani riittävät hyvin, unohtaisin koko velan. Tosin jos lapsia on useampia, pitää myös muistaa oikeudenmukaisuus sisarusten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Voisin, jos ei ole mennyt huumeisiin tai lainaksi jollekin luuserille.
Lapsi on opiskeluaikana käyttänyt antamani rahat uuteen puhelimeen, ostanut ruokaa ja koulukirjoja, maksanut vuokraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi summaa alunperinkään lainannut, vaan antanut, jos lapsellani tarve on.
Annan rahaa lapsille opiskeluaikana. En odota takaisinmaksua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka peeaa tää vanhempi on? Jos aapee elät toomeentulotuella sitten jotenkin ymmärrän. Muuten en
Minä en keskituloisena duunarina lainaa pojalle ja tyttärelle mitään, vaan annan. Niin tiukilla on monen nuoren talous nykyaikana että se muutama satanen kuussa menee täysin hyötykäyttöön, ei sillä juhlita.
Joka kuu olen antanut n. 200-400€, joskus enemmänkin jos on ollut esimerkiksi muutto edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lainannut rahaa lapsilleni tuhansia euroja. Jossain vaiheessa velat on puolin ja toisin unohdettu.
Itse "lainasin" lapsenlapselle n. 3000e autoa varten. Implikaatio oli siis se, ettei sitä tarvitse maksaa takaisin. Enkä muutenkaan ymmärrä miksi rintaperillistä varten pitäisi tehdä jotain velkakirjoja kun he perivät puolet joka tapauksessa muutaman vuosikymmenen päästä.
500 euroa on niin pieni summa, että anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
500 euroa on niin pieni summa, että antaisin olla. Sehän menee jo Bemarin perushuoltoon.
Kyllä meillä poika itse halusi maksaa takaisin, joskus lainasin auton laittoon. Tytär ei ole tarvinnut, joten mielestäni tasapuolista. Muutoin pidän rahani itse, jos saan elää pitkään tarvitsen vanhuudessa rahojani.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ap mahtaa tarkoittaa aikuisella lapsella, yli 18-vuotiasta? Onhan se nyt tavallisille vanhemmille ihan selvä asia, että opiskelevaa lasta tuetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Vain joku 8-lapsen yh ajattelee, että kun lapsi on 18, niin pärjätköön omillaan.
Niin ja meidän vanhemmat, upseeri ja hyväpalkkainen kasvatustieteiden tohtori, joilta oli asuntolaina viisikymppisenä maksettu. Ensi töikseen kun valmistuin juristiksi maksoin takaisin 1500 euron lainat heiltä opiskeluajaltani. Lapsena jo tehtiin selväksi, että kun ulos muuttaa niin elatus loppuu ja tästä pidettiin kiinni - lainaksi vain sain rahaa. Eivät edes ottaneet minua parikymppistä opiskelijaa mukaan, kun lähtivät kahden nuoremman kanssa Thaimaan matkalle. Naurattaa, kun nykyään lukee miten tämä lasten opiskelujen tukeminen on normi :D
500 euroa, et nyt oikeasti kehtaa pyytää tuollaista summaa takaisin. Varsinkin jos on mennyt tarpeeseen.
Muualla maailmassa maksetaan kalliita opintoja ja kuluja parikymppiselle ja suomalainen ei anna muutamaa satasta.
Jos on vakituinen työpaikka kerran, niin kyllä odottaisin maksavan hiljalleen takaisin jos on lainasta puhe ollut.
Minimieläkeläisenä minulla on omiakin käyttökohteita noinkin isolle rahalle.
Olen kyllä ostanutkin ruokaa ja koulukirjoja, mutta niitä en ole laskenut miksikään lainaksi.
Toki jos minulla olisi normaalit tulot ja pystyisin niin lahjoittaisin toki tuollaisenkin summan.
Anna olla. Ois aika pikkumaista kinua takasin.
Olen lainannut rahaa lapsilleni tuhansia euroja. Jossain vaiheessa velat on puolin ja toisin unohdettu.