"Ystävällä" aina aikaa muille paitsi minulle. Olo on niin arvoton.
Mikä siinä on kun olen aina se ylijäämä ihminen?
Kysyn tammikuussa että mennänkö kahville tai muuta? Niin vastataan takaisin että katsotaan sitten en kesänä, minulla ei ole nyt aika.
Sit Instassa on hirveästi kuvia kuinka ne ovat joka päivä vapaalla ja näkevät ihmisiä.
pitääkö tällaisia poistaa elämässä?
Kommentit (14)
Mun serkku teki noin. Oltiin ennen kuin paita ja peppu. Sitten serkku otti uuden miehen ja tapaamiset väheni ja sen ymmärsinkin. Mutta sen sijaan päivitteli Instaan kuvia kun oli muiden kanssa ulkona, baarissa, kahvilla, lenkillä...
Lopetin tapaamisen ehdottelemisen ja loppujenlopuksi lopetin yhteydenpidon kokonaan, koska kyllä hän viestejä lähetteli, muttei tapaamiseen ollut koskaan aikaa. Serkku alkoi jossain vaiheessa kyselemään perään ja jopa pyysi kahville. Ei mua enää huvita.
Poista. Itse tein lopulta saman, kun en enää jaksanut katsella miten "ystävät" kokoontuivat yhteen.
Yritin itse ehdottaa tapaamisia, ei ole aikaa. Kuului aina.
Samana iltana kuitenkin instaan lävähtää kuvia joissa kyseiset ihmiset ovat istumassa iltaa muiden kanssa.
Itsekunnioitus kannataa muistaa.
Varmaan kannattaa poistaa, jos ei halua olla varakaveri. Tai suhtautuu niin että hän on etäinen kaveri sullekin.
Mulla yksi kaveri jota pidin läheisenä alkoi käyttäytyä näin:
oltiin puhuttu että tehdään yks reissu ensi kesänä. Kesän korvilla hän sanoi ohimennen että hänen kaverinsa, sanotaan vaikka Marja, olis tulossa hänen mukaansa reissuun. Olin vähän että aha, meidän suunnitelmia ei vissiin enää olekaan olemassa. No, ajattelin että menkööt toisen kaverinsa kanssa sitten, oltiinhan me viime vuonna jo samassa reissussa, ja sitä edellisenä.
Kun oltiin kaupungilla joku toinen kerta, tää Marja soitti kaverille. He puhuivat kuulumisiaan jonkun vartin siinä, vaikka olin vieressä. Oltiin kaupassa niin lähdin harhailemaan sitten kauppaan ja selailin tavaroita kun ei ollut muutakaan tekemistä. Musta tuo oli vähän tökeröä, miksei sanonut että puhutaan myöhemmin olen nyt ulkona kaverin kanssa, mutta ajattelin okei, he nyt haluaa jutella sitten. Löysin kaupasta ihan kivoja juttuja sillä välin itselle.
Kun tuli yhden juhlapäivän aika, jota oltiin aina vietetty yhdessä ennen, kaveri perui muutamaa päivää ennen, sanoi että hän menisikin nyt tämän toisen kaverin luo kylään. Marjalla oli juuri ollut suuria elämänmuutoksia ja kaveri meni siksi hänen luokseen tuolloin. Harmitti, mutta ajattelin että okei, kun nyt on niitä suuria asioita tapahtunut, niin ymmärrän että haluaa käyttää vapaansa hänen tapaamiseen.
Kun seuraavana vuonna kaveri perui taas saman juhlaperinteen vetoamalla väsymykseen ja sitten vielä sairastumiseen ajattelin että hän ei halua viettää aikaansa enää kanssani. Vaikka VOIHAN hän toki olla vain oikeasti väsynyt ja sairas. Annoin asian olla.
Tuli toinen juhlapäivä, oltiin alustavasti sovittu että voitaisiin nähdä, kaveri pyysi luokseen kylään. Kun sain järkättyä menoni muutaman viikon päästä ja otin asian esille, kaveri ilmoitti muina miehinä että hän on kyllä menossa Marjan luokse, mutta voidaan nähdä ennen sitä. Tuossa tapaamisessa hän oli tosi vaisuna, ja jos otin mitään asioita puheeksi, hän sanoi kaikkeen että ”varmaan marjan kanssa ollaan menossa”.
Olin surullinen. Minut oli vähän niinkun korvattu. Mutta ei asialle mitään voinut. Meidän välit on sittemmin tyrehtyneet, jos laitoin hänelle mitään viestiä sain yleensä tosi lyhytsanaisen vastauksen. Siirryin elämässä eteenpäin. Toki murehdin aikanaan paljon olinko loukannut häntä jotenkin sillä sellaista en olisi halunnut tehdä, ja asia kyllä harmitti. Olin huolissanikin aluksi, varsinkin näistä ilottomista lyhyistä vastauksista, että onko hänellä kaikki hyvin. Mutta ehkei hän enää viihtynyt seurassani.
Miksi pidät tuota ihmistä ystävänäsi?
Kuulostaa siltä, että käsitys ihmissuhteenne laadusta ei ole molemminpuoleinen. Hän ei kehtaa sanoa sitä suoraan, vaan toivoisi että välit hiipuisivat kuin huomaamatta, ilman että siitä tarvitsisi tehdä numeroa. Sen päätelmän minä tuosta tekisin.
toi sun tarina kyllä särkee sydäntä, olemmeko todellakin näin arvottomia toisilleen?
pitäisikö sanoa hänelle etten halu enää olla yhteydessä hänen kanssa? Olen ap, haluan poistaa tämän ihmisen joka kanavalta.
Minua niin rasittaa tämä some kun kokoajan joutuu olla "kontaktissa" ja nähdä ihmisten naamoja vaikka ei olekkaan suhdetta.
Minulla on kännykkä täynnä turhia ihmisiä. Haluan pitää elämässäni ainoastaan ne ihmiset jotka minusta myös välittävät. Inhoan näitä kevytsuhteita. Onko siinä mitään järkee pitää näitä ihmisiä puhelimessa kun kerran ei heidän kanssa ole koskaan tekemisissä?
ajatuksia? kannattaako heivata ihmiset ulos elämästä jos heistä on vain haittaa?
Itse tein niin että poistin facebookini kokonaan, niin pääsin samalla eroon kaikista ei halutuista. Heitä oli suurin osa kavereistani. Jos liityn joskus takaisin, lisään vain aidosti läheiset. Myös ajan kanssa poistin turhat numerot. Esim uuden puhelimen hankinnan aikaan on sopiva hetki. Kyllä se tekee itselle hyvää ettei ole ympärillä niitä jotka kohtelee vähän huonosti arvostaen
Mulla oli siis ihan älyttömän helpottunut olo kun poistin sometilit. Sellainen vapautunut. Vaikka samalla menikin joitain kivojakin ihmisiä joiden elämää olisi ollut kiva seurata sitä kautta
Eikä niille ihmisille tarvitse sanoa mitään, poistaa vaan
Miten sinä voit poistaa elämästä ihmisen, joka on jo tehnyt niin?