Lue keskustelun säännöt.
Kyllä tripodien aika -kirjasarja oli lapsuuden/nuoruuden jännin kirja. Muita tripodifaneja?
20.02.2020 |
Varmaan alkaa useimmilla kappi kiristää päätä mutta eiköhän täältä muutama scifi-jamppa/jampatar aina löydy. Luitko kirjasarjan? Tykkäsitkö? Oliko muita suosikkeja saman tyylin kirjoista?
Kommentit (78)
Varhaista scifiä Vernen lisäksi lapsuuteni kirjoista edustivat mm. "Avaruuspallo", "Planeetta Logos" ja "Helikopteri"
t: nimim. Assburger
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Mikä mahtoi olla se kirja, jossa etelämantereelle pesiytyneet ilkeämieliset avaruusapinat uhkasivat valloittaa maailman ja urheat suomalaispojat vesittivät avaruusölliäisten hankkeen?
Muistelin, että se olisi ollut Juhani Pohjanmiehen "Helikopteri" mutta hankittuani nettidivarista ko. kirjan, huomasin muistaneeni väärin. Ei siinä avaruusolentoja ollut.
t: Assburger
Vierailija kirjoitti:
Ketju ei ota oikein tuulta alleen joka vahvistaa epäilykseni: olen 45v fossiili ja nuoret palstalaiset ei taida tietää mistä puhun. Ap
Parikymmentä minuuttia odotit ja julistit omahyväisen tuomiosi...
Assburgerin kanssa melkein samaa vuosikertaa.
Opin lukemaan hieman alle 5-vuotiaana ihan itsekseni, aloitin Aku Ankasta ja siitä Kansa Taisteli ja Suvannon Seutu-lehtien kautta sitten kävin läpi oman kodin kirjahyllyn kirjat keittokirjoja myöten, Pekka Töpöhännät oli meillä. Ja sit tosiaan pääsin kouluun...
Luin ensin koko ala-asteen koulukirjaston kirjat, siellä oli Vernen kirjat, mutta pääosin 50- ja 60-lukujen "Poikien kirjasto"- kirjoja. Robinson Crusoe ja siitä suomalaistettu ja kansakoululaistettu Risto Roopenpoika jäivät mieleen. Sitten siirryin kirjastoauton tarjonnan ja naapurin kirjahyllyn kimppuun (kuului siihen suureen kirjakerhoon tms). Pahimpaan hätään luin yhtenä kesänä raamatun, sehän on scifiä avaruusalushangaareineen kaikkineen.
Tripodien sodan muistan jollain tasolla, ihan kaikkea en tietenkään enää yli 40 vuoden jälkeen muista. Yhdelle nuorelle siitä porukasta se kappi laitettiin kainaloon, muistatteko sen? ja sit repivät sen irti veitsellä. Ja kiljun keitto! Ei siitä sitä nimitystä käytetty kyllä. Triljoonasade, muistaako kukaan sitä kirjaa?
Oli minulla kaikki Tiina-kirjatkin, ja Kurenniemet. Kolme etsivää-sarja oli lempparini, olen sitä alkanut keräillä. VIisikot luin, Seikkailut-kirjasarja (en muista sitä virallista nimeä), Pieni talo preerialla- sarjan kaikki kirjat. Kaikki Tarzanit. Jostain syystä luin myös kaikki hevostyttökirjat, vaikken edes ole koskaan pitänyt hevosista.
Sit noiden jälkeen luin Papillonin ja Taru sormusten herrasta, olin 10-12v siinä vaiheessa, sit löytyi Arthur C. Clarke, Asimov ja Lem ja muut, ja sit oltiinkin niin syvällä, ettei enää kelvannut kuin alkuperäinen Star Trek 🤣 No Taisteluplaneetta Galactica tietenkin oli hyvä. Mä en todellakaan tiedä, miten sain katsottua Star Trekin, koska käsittääkseni sitä (alkuperäistä) ei kyllä juurikaan Suomen telkassa näytetty, olisko isä hankkinut videoilla ainakin osan jaksoista? Samoin näin ainakin 80-luvun Tohtori Kuka- jaksoja, enkä osaa sanoa, että mistä. Vai olisko tädin mies hankkinut niitä, kun hänellä oli yhteyksiä ympäri Eurooppaa. Tohtori Kuka:sta mulla on kuitenkin Terrance Dicksin kirja (vasta 2000-luvulla siitä tuli Doctor Who). Babylon 5 oli jees, vaikkakin se on sitten jo 90-lukua.
Olen varmaan unohtanut suuren osan, enkä ainakaan muista kirjojen nimiä ja kirjoittajia. Tykkään enemmän tuollaisesta vanhanaikaisesta teknoscifistä, Säätiö alkaa olla mulle liian metaa (olen ne lukenut myös englanniksi, ettei voi kukaan sanoa, etten olisi yrittänyt), Dyyni oli parempi kirjana kuin se 80-luvun alun leffa, jossa Sting vaipoissa aiheutti pysyvät traumat. En myöskään kauheasti pidä dystopioista, joku Veden vartija ei oikein ollut omaa genreäni, ja sitä leffaa en ole edes katsonut.
Kiusa se on pienikin kiusa
Verneä on julkaissut useampikin taho ja Vernen kirjoja on julkaistu useammassa muodossa.
Mieleeni ovat jääkeet lukemistani:
Salaperäinen saari
Sukelluslaivalla maapallon ympäri(tämä on julkaisu osissakin)
Kapteeni Grantia etsimässä
Kapteeni Grantin lapset
Nämä 4 nivoutuvat juoniensa osalta yhteen.
2:n vuoden loma-aika
5 viikkoa ilmapallossa
Matka Maan keskipisteeseen
Matka maailman ympäri 80:ssa päivässä
Matka Kuuhun
Karpaattien linna
t:nimim. Assburger
Sisältö jatkuu mainoksen alla
S k e kirjoitti:
Assburgerin kanssa melkein samaa vuosikertaa.
Opin lukemaan hieman alle 5-vuotiaana ihan itsekseni, aloitin Aku Ankasta ja siitä Kansa Taisteli ja Suvannon Seutu-lehtien kautta sitten kävin läpi oman kodin kirjahyllyn kirjat keittokirjoja myöten, Pekka Töpöhännät oli meillä. Ja sit tosiaan pääsin kouluun...
Luin ensin koko ala-asteen koulukirjaston kirjat, siellä oli Vernen kirjat, mutta pääosin 50- ja 60-lukujen "Poikien kirjasto"- kirjoja. Robinson Crusoe ja siitä suomalaistettu ja kansakoululaistettu Risto Roopenpoika jäivät mieleen. Sitten siirryin kirjastoauton tarjonnan ja naapurin kirjahyllyn kimppuun (kuului siihen suureen kirjakerhoon tms). Pahimpaan hätään luin yhtenä kesänä raamatun, sehän on scifiä avaruusalushangaareineen kaikkineen.
Tripodien sodan muistan jollain tasolla, ihan kaikkea en tietenkään enää yli 40 vuoden jälkeen muista. Yhdelle nuorelle siitä porukasta se kappi laitettiin kainaloon, muista
Star Trek pyöri jollain satelliittikanavalla -87 tienoilla, olisko Sky channel. Oulun kaapeli-TV-verkossa näkyi kun kävin amista Oulussa.
Valitettavasti asuntolan solu- olkkarissa ei saanut katsoa, mitä haluaa, joku halusi aina vahdata jotain Music-televisionin listapoppia ja Sabrinan tissejä.
t: nimim. Assburger
Ehdottomasti jännin ja paras kirjasarja lapsuudessa. Muistan, että sarja tuli myös tv:stä, mutta olin silloin niin pieni, että en osannut vielä lukea. Muistan kuitenkin miten jännittävä se oli. Löysin sarjan osat myöhemmin kirjaston poistohyllystä, ja nämä aarteet ovat kulkeneet mukanani vuosikymmenet. Ah, onnea.
T. N45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin kasari/ysärillä scifistä kiinnostuneet tytöt oli todella harvinaisia. Ei ollut oikein ketään joka olisi samoja kirjoja lukenut. Nykyään on onneksk toisin ja tyttöjäkin paljon scifisteissä.
Me oltiin vaan kotona lukemassa ;)
Olen tainnut juu lukea koko sarjan ja sen kirjan joka aloitti koko tripodit. Onko triffidi-fania?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitatko Day of the Triffids?
Kiusa se on pienikin kiusa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tripodit ja Pimeä Nousee - oujeah!
Pimeä nousee oli kyllä mahtava!
Luin nuorena paljon scifiä, mutta Tripodeja en muista. Asimovia, Clarkea, Dickiä, Heinleinia, Lemiä jne. tuli kyllä kannettua kotiin kirjastosta niin paljon kuin vain löytyi. Luin myös aikoinaan koko Mars-sarjan. Olen nainen, ja nuorena tyttönä ei oikein kukaan jakanut intohimoani tuohon genreen.
Luen scifiä edelleen, uusin lempikirjailija sillä saralla on Alistair Reynolds.
Sielunsisko! N47
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollekin ketjun aiemmalle; Minäkin opin itsekseni lukemaan alle 5v., mutta minulla ei ole mitään diagnooseja edelleenkään (50+).
Lapsena ja nuorena luin keskikokoisen kirjaston annista hyvin ison osan. Tykkäsin skifistä muun ohella. Vihdettä ilman elämänkokemusta, jänniä tarinoita ennen kuin on perehtynyt todellisiin tieteellisiin täysin faktuaalisiin mahdollisuuksiin. Ja tieteen edistysaskelia seuraten.
Kun tieto siitä on, että asiat on oikeasti mahdollisia, ja kokemus on siitä, miten tapahtumat on oikeassa elämässä edenneet, niin pelottavimmat "skifi-teokset" on tullut luetuksi 45-50-vuotiaana.
Hugh Howey:n Siilo-trilogia. Nykyään nanoteknologia ei ole skifiä, vaan todellisuutta. Myös bioteknologian, aineteknologian ja lääketieteen alalla, jotka on eksponentiaalisesti kehittynyt viime vuosina. Crispr-geenisakset oli "äskettäin" mullistava geeniteknologinen "edistysaskel" ja "sensaatio". Isommin uutisoitu. Sen jälkeen on tulleet "molekyylikoneet", jolloin genomin katkaisemiseen ja muunteluun ei tarvita "saksia", vaan oikea biologinen nanokone täsmätoimineen riittää. Muuttamaan genomia saksien tavoin (genomistamme 98% on säätelyjaksoa), mutta "työkaluna" ei tarvita ihmistä "saksimaan", vaan esim. täsmäkohdistettuna entsyymi riittää. Vaikka injektoituna. Siilo on todellisuusraadollista vanhaa kertomaa ihmisluonteesta ja vallasta, joka ohjaa "totuutta". Itse sössittyään.
H.G.Wells kirjoitti kirjansa 1899. "Kun nukkuja herää". Se on pitkälti painajaismainen todellisuuskuvaus osittain. Kaupungistuminen on maksimoitu ja maaseutu jätetty tuulivoimareserviksi, sekä joilekin suurtuottajille ravinnon kasvattamiseksi. Ihmiset ei enää osaa lukea, vaan "foneettinen" (=äänikirjat/mainokset/uutiset) on korvannut taidon. Ihmiset tekee töitä yösija ja ruokapalkalla. Ruokailu yhteistiloissa. Kukaan taviksista ei omista oikein yhtään mitään päällä olevia vaatteita lukuunottamatta. Lapset otetaan laitokseen jo pieninä vauvoina. Hoitajat kasvattaa heidät "päiväkodeissa" yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi, jotka toimii aiemmin kerrotun ihanteen mukaan. Vapaa seksi tosin on sallittua. Parisuhteet ei niinkään toivottuja. Kyseenalaistajat mitätöidään ja hiljennetään, sekä "terroristi-status"-merkitään. Kenenkään ei henkensä uhalla kannata kertoa osaavansa esim. lukea.
Kutsutaanko tripodifaneja trippareiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Mikä mahtoi olla se kirja, jossa etelämantereelle pesiytyneet ilkeämieliset avaruusapinat uhkasivat valloittaa maailman ja urheat suomalaispojat vesittivät avaruusölliäisten hankkeen?
Muistelin, että se olisi ollut Juhani Pohjanmiehen "Helikopteri" mutta hankittuani nettidivarista ko. kirjan, huomasin muistaneeni väärin. Ei siinä avaruusolentoja ollut.
t: Assburger
Marsin helikopterilentajät. Suomalainen kirja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Mikä mahtoi olla se kirja, jossa etelämantereelle pesiytyneet ilkeämieliset avaruusapinat uhkasivat valloittaa maailman ja urheat suomalaispojat vesittivät avaruusölliäisten hankkeen?
Muistelin, että se olisi ollut Juhani Pohjanmiehen "Helikopteri" mutta hankittuani nettidivarista ko. kirjan, huomasin muistaneeni väärin. Ei siinä avaruusolentoja ollut.
t: Assburger
Marsin helikopterilentajät. Suomalainen kirja.
Helikopterissa suomalaiset teekkarit rakentavat ydinkäyttöisen helikopterin ja tuhoavat Neuvostoliiton.
Suomessa kirjoitettiin aika "rotutietoista" scifiä 30-ja 40-luvulla. Osa ihan hyvääkin.
Jos etsitään todellista scifin edelläkävijää pitää tutustua Ray Bradburyyn joka jo 50-luvulla kirjoitti tekotodellisuudesta ja tekoälystä. Hänen neroutensa oli se ettei hän tukeutunut oman aikansa teknologiaan eikä puuttunut teknisiin yksityiskohtiin vaan kuvasi tuollaisten keksintöjen vaikutuksia. Todellinen visionääri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Mikä mahtoi olla se kirja, jossa etelämantereelle pesiytyneet ilkeämieliset avaruusapinat uhkasivat valloittaa maailman ja urheat suomalaispojat vesittivät avaruusölliäisten hankkeen?
Muistelin, että se olisi ollut Juhani Pohjanmiehen "Helikopteri" mutta hankittuani nettidivarista ko. kirjan, huomasin muistaneeni väärin. Ei siinä avaruusolentoja ollut.
t: Assburger
Marsin helikopterilentajät. Suomalainen kirja.
Kiitos!
Tulihan nuo luettua varmaan useampaan kertaankin. Näistä taidettiin tehdä jonkinlainen tv-sarjakin, joka oli kyllä pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Mikä mahtoi olla se kirja, jossa etelämantereelle pesiytyneet ilkeämieliset avaruusapinat uhkasivat valloittaa maailman ja urheat suomalaispojat vesittivät avaruusölliäisten hankkeen?
Muistelin, että se olisi ollut Juhani Pohjanmiehen "Helikopteri" mutta hankittuani nettidivarista ko. kirjan, huomasin muistaneeni väärin. Ei siinä avaruusolentoja ollut.
t: Assburger
Marsin helikopterilentajät. Suomalainen kirja.
Helikopterissa suomalaiset teekkarit rakentavat ydinkäyttöisen helikopterin ja tuhoavat Neuvostoliiton.
Suomessa kirjoitettiin aika "rotutietoista" scifiä 30-ja 40-luvulla. Osa ihan hyvääkin.
Jos etsitään todellista scifin edelläkävijää pitää tutustua Ray Bradburyyn joka jo 50-luvulla kirjoitti tekotodellisuudesta ja tekoälystä. Hänen neroutens
Ei muuten "Helikopterissa" Neuvostoliittoa tuhottu, seikkailtiinpahan vain pitkin maailmaa. Kopteri ei ollut aseistettu. Oudon aluksensa kanssa joutuivat vain ilmavoimien ahdistelemiksi.
Pojilla oli pelkona se, että heidän keksintönsä joutuu maailman aseteollisuuden haltuun, kotiin päästyään he tuhosivat sen. Koneen sielu oli kolmikon älykön kehittämä voimalaite, kai se oli allegoria ydinvoimalle.
Muistenen pojat nuoremmiksi kuin teekkarit, taisivat olla oppikoululaisia.
Ei löydy googlella eikä antikvaarin haulla tuota Marsin helikopterilentäjiä.
Kukahan olinkirjoittaja, olikohan Juhani Pohjanmiehen niin kuin "Helikopterikin".
"Helikopteri " sijoittui sodanjälkeiseen Suomeen.
"Marsin helikopterilentäjät" on saanut innoituksensa ensimmäisestä ufobuumista.
Täällä on paljon ikäisiäsi ja vanhempia. Eivät vain löydä ketjuasi kuonan seasta.
"Toinen Maa", onko se jatkoa kirjalle "Hyvästi, Maapallo"? Siinä pariskunta lähti etsimään asumiskelpoista planeettaa avaruusrahtialuksella.
Ei tullu Tripodeihin eikä Triffideihin törmättyä kirjoina, ei kai ollut pikkukylämme kirjastossa noita. Olivat TV:stä kyllä tuttuja.
Lapsena ahmin Jules Verneä ja muita seikkailukirjoja. Osa Vernestäkin on esi-scifiä.
t: nimim. Assburger, s. 1971