Kuinka yleistä ammatillisessa koulutuksessa on jättää asioita käymättä?

Meillä jäi yksi kurssi kokonaan käymättä, kun opettaja kuoli. Silti meillä oli kyseisestä kurssista arvosanat todistuksessa. Olisi jännä tietää millä perusteella arvosanat jaettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käydään asiat kyllä periaatteessa läpi, siis "tiimioppimisena", ryhmätöissä. Mutta tästähän seuraa sitten se, että monesti ryhmissä aiheeseen perehtyminen jää pintapuoliseksi, kun keskustellaan jostain muusta. Tai osa hakee tietoa aiheesta ja keskittyy ajatuksen kanssa, kun taas muut lähtevät röökille.

Lisäksi aiheiden käsittelyyn ryhmissä on varattu hirveästi aikaa, noin puolet päivästä. Osa ajasta menee lorvimiseksi. Kun ryhmätyöt esitellään, kaikkia aiheita ei ehditä käydä tai osa porukasta ei kuuntele. En ymmärrä tätä ajantuhlausta - miksi opettaja ei voisi opettaa aiheita? Ne voitaisiin käydä läpi luentomaisesti ja keskustellen. Eikö opettaja jaksa opettaa?

Luentomainen opetus on vanhentunutta ja epätehokasta. Vika ei ole opetusmetodin valinnassa vaan siinä, että amisoppilaat eivät tee duunia. Tuskin opettaja on ohjeistanut ryhmätöissä keskustelemaan muista asioista tai lähtemään röökille?

Onhan opetusmetodissa ja valinnassa vikaa, jos oppimistulokset ovat huonoja tai jos metodi aiheuttaa jatkuvasti eripuraa ja tyytymättömyyttä. Itse en usko, että tiimioppiminen jatkuvasti käytettynä sopisi millekään koulutusasteelle tai ikäryhmälle.

Luennointityylisessä opetuksessa tulokset ovat mitatusti huonompia ja siksi siitä ollaan siirtymässä hiljalleen pois. Eripura ja tyytymättömyys harvoin kumpuavat metodin tehottomuudesta vaan ennemmin kyseessä ovat asenteisiin ja kulttuuriin liittyvät asiat. Tiimitöiden lisäksi on varmasti myös itsenäistä työskentelyä, vaikka sitä ei erikseen alleviivata.

No jaa. Itse opin tiimioppimisessa kohtalaisen hyvin, vaikka en tilanteista nautikaan. Mutta minun kohdallani hyvä oppimistulos johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen nopea tiedonhakija ja tehokas ajankäyttäjä ja osaan keskittyä olennaiseen. Siipeilijöiden takia olen välillä k*rpä otsassa mutta yritän sitten suoriutua tilanteesta siten, että hallitsen asian itse.

Toki itsenäistä työskentelyä on myös, mutta ainakin meillä amiksessa ryhmätöitä on päivittäin. Pidän muita metodeja tiimioppimista parempana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käydään asiat kyllä periaatteessa läpi, siis "tiimioppimisena", ryhmätöissä. Mutta tästähän seuraa sitten se, että monesti ryhmissä aiheeseen perehtyminen jää pintapuoliseksi, kun keskustellaan jostain muusta. Tai osa hakee tietoa aiheesta ja keskittyy ajatuksen kanssa, kun taas muut lähtevät röökille.

Lisäksi aiheiden käsittelyyn ryhmissä on varattu hirveästi aikaa, noin puolet päivästä. Osa ajasta menee lorvimiseksi. Kun ryhmätyöt esitellään, kaikkia aiheita ei ehditä käydä tai osa porukasta ei kuuntele. En ymmärrä tätä ajantuhlausta - miksi opettaja ei voisi opettaa aiheita? Ne voitaisiin käydä läpi luentomaisesti ja keskustellen. Eikö opettaja jaksa opettaa?

Luentomainen opetus on vanhentunutta ja epätehokasta. Vika ei ole opetusmetodin valinnassa vaan siinä, että amisoppilaat eivät tee duunia. Tuskin opettaja on ohjeistanut ryhmätöissä keskustelemaan muista asioista tai lähtemään röökille?

Onhan opetusmetodissa ja valinnassa vikaa, jos oppimistulokset ovat huonoja tai jos metodi aiheuttaa jatkuvasti eripuraa ja tyytymättömyyttä. Itse en usko, että tiimioppiminen jatkuvasti käytettynä sopisi millekään koulutusasteelle tai ikäryhmälle.

Luennointityylisessä opetuksessa tulokset ovat mitatusti huonompia ja siksi siitä ollaan siirtymässä hiljalleen pois. Eripura ja tyytymättömyys harvoin kumpuavat metodin tehottomuudesta vaan ennemmin kyseessä ovat asenteisiin ja kulttuuriin liittyvät asiat. Tiimitöiden lisäksi on varmasti myös itsenäistä työskentelyä, vaikka sitä ei erikseen alleviivata.

No jaa. Itse opin tiimioppimisessa kohtalaisen hyvin, vaikka en tilanteista nautikaan. Mutta minun kohdallani hyvä oppimistulos johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen nopea tiedonhakija ja tehokas ajankäyttäjä ja osaan keskittyä olennaiseen. Siipeilijöiden takia olen välillä k*rpä otsassa mutta yritän sitten suoriutua tilanteesta siten, että hallitsen asian itse.

Toki itsenäistä työskentelyä on myös, mutta ainakin meillä amiksessa ryhmätöitä on päivittäin. Pidän muita metodeja tiimioppimista parempana. 

Niin ja tarvittaessa etsin tietoa aiheesta omalla ajallani. Tiedän, että ryhmämme siipeilijät eivät tätä tee.

Oma ammatillinen koulutus oli koulun suhteen ihan hevonp*skaa. Olisi voinut käydä kirjekurssilla mokoman. Kaikki vastuu oli työpaikoilla, ”me ei kaadeta tietoa päähän”, oppilaat yrittivät jakaa oppimaansa muille (kun satuttiin ihmeen kaupalla olemaan yhdessä), arvosanoja sai vaikka ei mitään tehnyt, mitään oikeaa oppimateriaalia ei ollut (”katsokaa googlesta”), opettajat hoitivat ns. paperitöitä oppituntien aikana jne jne.

Jos oikeasti haluan oppia teoriat hyvin, se todellakin tapahtuu luento, tehtävät ja koe-metodilla.

Tiimtöissä ja ryhmätöissä niin ei vaan käy. Tehtävä tehdään, ja siitä omasta aihealueesta saatan jopa muistaa jotain mutta muiden ryhmien tekemät aiheet jäävät valitettavasti ihan pimentoon.

Esim. kansantaudit olivat tyypillinen sellainen. Osaan hyvin diabeteksen mutta ne muut joita en itse ollut tekemässä jäi oppimatta. Aika typerää.

Vierailija kirjoitti:

Oma ammatillinen koulutus oli koulun suhteen ihan hevonp*skaa. Olisi voinut käydä kirjekurssilla mokoman. Kaikki vastuu oli työpaikoilla, ”me ei kaadeta tietoa päähän”, oppilaat yrittivät jakaa oppimaansa muille (kun satuttiin ihmeen kaupalla olemaan yhdessä), arvosanoja sai vaikka ei mitään tehnyt, mitään oikeaa oppimateriaalia ei ollut (”katsokaa googlesta”), opettajat hoitivat ns. paperitöitä oppituntien aikana jne jne.

Itse aloitin opiskelut tammikuussa, ja minulla on juuri tuollainen olo. Oppisin asiat paremmin ja nopeammin itsekseni lukemalla. Koulussakäynti tuntuu olevan ihan yhtä tyhjän kanssa ja ajantuhlausta.