tuntuu etten ole tasavertainen mieheni rinnalla

Tuntuu, että mies väheksyy kaikkea muuta paitsi hänen omia töitään, hänelle ei saa puhua työaikana mitään. kun aina on niin tärkeitä kokouksia , mitään ei voi suunnitella yhdessä, kun työ määrittää kaikki suunnitelmat, tuntuu, että mies lyttää kaikki minun suunnitelmat, kun ei koskaan irtaudu töistään.

Tuntuu tosi kurjalta, kun ennen mies tykkäsi matkustaa ja meillä oli hauskaa yhdessä ja nyt hän pureutuu kiinni työmaailmaan ikään kuin ei näkisi enää mitään muuta ympärill
ään vaan se työ on kaikkein tärkein.

Ahdistaa, kun ihmisestä kasvaa sellainen, jota vain työ määrittää, sitten hän väheksyy minun työtäni ja minunkin pitäisi olla suunnilleen joku johtaja, itse tykkäisin matkustella, käydä luonnossa, retkillä, mutta mies ei ikinä työltään ehdi näihin. Voinko lähteä jonkun muun kanssa, jos joku muu olisi kiinnostunut näistä?