Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kotivara meillä menisi roskiin suurelta osin
17.02.2020 |
Emme juuri syö säilykkeitä. Syömme tuoretta ja paljon ulkonakin.
Kommentit (347)
Myös kanafilettä sekä lihakeiton lihoja ja karjalanpaistilihoja saa säilyketölkissä suolaliemessä. Meillä on näitä aina, tehdään pitkiä roadtrippejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika monelta meni ohi ap:n pointti. Mekään emme syö säilykkeitä, joten en tiedä mitä oikein kaappiin laittaisi. Riisiä ja pastaa keitetään joskus, joten niitä on, juureksia on myös kaapissa, mutta säilykkeitä ei juurikaan käytetä mihinkään. Pakastimessa on ruokaa, mutta se ei auta sähkökatkon aikana.
Auttaahan se ainakin viikoksi, jos osaatte tulen tehdä.
Ettekö myös voi yhtään ajatella syövänne säilykkeitä poikkeustilanteessa, jossa muuta ei ole saatavilla, vaan teidän pitää saada syödä just sitä mitä muulloinkin?
Ihan ihme juttuja, en voi muuta sanoa....
Ensin kyllä ajattelin että ei meillä mitään kotivaraa ole, mutta sitten kun miettii niin kaapeista löytyy kaikenlaista esim. linssejä, kikherneitä, näkkileipää, pähkinöitä, kaurahiutaleita, jauhoja, ruokaöljyä jne. Ainoa säilyke taitaa olla tomaattimurska. Kasvissyönti linjalle tosin menis tällä kotivaralla.
Jääkaapissa on myös paljon sellaista, joka säilyis huoneen lämpöisenäkin. Käydään kaupassa kerran viikossa ja silloinkin vielä saisi kehiteltyä jotain kaapeista olevista tavaroista.
Sähkökatkon sattuessa ruokaakin saatais valmistettua retkikeittimellä. Suurin ongelma olisi veden saanti, kun ei meillä ole edes vesikanisteria. Asunnon lämmitys olis myös ongelma, jos sähköt olisi poissa useita päiviä.
Monellako on retkikeittimeen polttoainetta edes muutaman päivän tarpeeksi? Se vie nimittäin polttoainetta aika lahjakkaasti jo yhden kylmän vesilitran kuumentamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Monellako on retkikeittimeen polttoainetta edes muutaman päivän tarpeeksi? Se vie nimittäin polttoainetta aika lahjakkaasti jo yhden kylmän vesilitran kuumentamiseen.
Hep, tällä hetkellä neljä täyttä pulloa kaasua, Löytyy myös retkimallin hiiligrilli, pihalla grilli ja polttopuita, ja ihan kaupungissa ollaan. Maalla asiat ovat vielä paremmin. Toivottavasti jonakin päivänä on kamiinallinen asuntoautokin. -se reissaaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monellako on retkikeittimeen polttoainetta edes muutaman päivän tarpeeksi? Se vie nimittäin polttoainetta aika lahjakkaasti jo yhden kylmän vesilitran kuumentamiseen.
Meillä on puita ja pihagrilli joka maksoi 500 euroa niin eiköhän sillä jotain saa.
Kävin kaupassa. En nähnyt tyhjiä hyllyjä missään. Kalatiskillä lohet olivat vähän pienikokoisia (alle kilon), mutta ei niissä ollut ostorajoitusta, joten ostin kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä aloituksia voi sitten tekijänsä keuhkokoneessa miettiä, kun korona myllää hengityselimissä, jos aivot vielä pelittää...
Tässä nostalginen kotivaravideo 1980-luvulta:
Suomen Väestönsuojelujärjestö esittää: "Kotivara"
Kovaa kamaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten ette osaa hankkia oikeita asioita. Kannattaa hankkia sellaista, mitä olisi valmis syömään muutenkin jos nälkä yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monelta meni ohi ap:n pointti. Mekään emme syö säilykkeitä, joten en tiedä mitä oikein kaappiin laittaisi. Riisiä ja pastaa keitetään joskus, joten niitä on, juureksia on myös kaapissa, mutta säilykkeitä ei juurikaan käytetä mihinkään. Pakastimessa on ruokaa, mutta se ei auta sähkökatkon aikana.
Auttaahan se ainakin viikoksi, jos osaatte tulen tehdä.
Ettekö myös voi yhtään ajatella syövänne säilykkeitä poikkeustilanteessa, jossa muuta ei ole saatavilla, vaan teidän pitää saada syödä just sitä mitä muulloinkin?Ihan ihme juttuja, en voi muuta sanoa....
Jos ja kun kotivaran idea on hankkia sellaisia tuotteita, joita joka tapauksessa kuluttaa, niin ei silloin ole todellakaan järkevää ihan vaan kaiken varalta hankkia säilykkeitä, jauhoja, tmv. joita ei taatusti tule käyttämään, ellei oikeasti olisi tilanne, että sitä ruokaa ei ole mistään muualta saatavilla. Todennäköisyys sille, että parempaa ruokaa jatkossakin löytyy on kuitenkin niin suuri, ettei niihin itselleen vähemmän mieluisiin vaihtoehtoihin tarvitse koskaan turvautua.
Eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu kyllä meilläkin. Kerran vuodessa käyn kuivaruokakaapit läpi ja niistä menee just tällaiset kotivaratyyppiset säilykkeet aina roskiin. Mutta ehkä tulee vielä päivä, jolloin kotivaraa oikeasti tarvitsee. Kotivara on vähän niinkuin kotivakuutus: siihen uppoaa rahaa, vaikka todennäköisyys sen tarvitsemiseen onkin aika pieni.
Vuosittain säilykkeitä roskiin. Tyhmäähän tuo on. Osta sellaista kotivaraa, mistä pidät, niin se tulee käytettyä. Jos et ollenkaan osaa tätä, niin anna ne säilykkeet vaikka pari kk ennen päiväystä partiolaisille retkimuonaksi tai seurakunnalle ruokajakeluun.
Omassa kotivarassa on satasella vähän kalliimpia liha- ja kalasäilykkeitä, joissa päiväystä on ostaessa yli 2 v pidemmälle kuin perustonnikalassa.
Säilykkeet köyhälistön ruokaako kirjoitti:
Näitä aloituksia voi sitten tekijänsä keuhkokoneessa miettiä, kun korona myllää hengityselimissä, jos aivot vielä pelittää...
Täysin asiaton kommentti.
Kaiken lisäksi aivan aivottoman typerä, sillä jos joku tarvitsee hengityskonehoitoa, niin taatusti hänellä ei ole mikään kotivara päällimmäisenä mielessä eikä siitä siinä tilanteessa mitään hyötyä olisikaan.
Missä kohtaa ap on myöskään väittänyt, että säilykkeet olisi köyhälistön ruokaa? Ei yhtikäs missään. Todennut ainoastaan, että heillä niitä ei juurikaan tule käytettyä.
Turha on kaikkea ottaa henkilökohtaisena arvosteluna, sillä hyvähän se on, jos kokee säilykkeet herkulliseksi ja tarpeelliseksi osaksi omaa ruokavaliotaan, niin niitä voi siinä kotivarassaankin huoletta hyödyntää ilman että menevät hukkaan käyttämättöminä.
Eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sähköt menisivät pois, jos koronakaranteeni tulee?
Eihän se tietenkään varmaa ole, mutta yleisesti ottaen on aina parempi varautua (etenkin, jos se on helposti toteutettavissa), kuin jälkikäteen ihmetellä ja katua.
Sähköntuotanto vaatii ammattitaitoisia työntekijöitä, ja mikäli nämä työntekijät sairastuvat, ovat karanteenissa tai oman/perheen turvallisuuden vuoksi jättävät tulematta töihin, ei sähköntuotanto ja -siirto onnistu enää normaalisti.
Koronasta puhuttaessa kannattaa myös huomioida, että joka paikassa toitotetaan sitä, miten se ei ole vaarallinen perusterveelle ihmiselle. Siinä unohtuu helposti se tosiasia, että iso osa suomalaisista ei ole perusterveitä (tai heidän perheenjäsenensä ei ole), ja osa näistä ihmisistä on Suomessakin elintärkeissä tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on karanteeniin määräävän tahon velvollisuus huolehtia karanteeniin määrätyistä?
Eikö se ainakin periaatteessa kata myös ruokahuollon järjestämisen tarpeen vaatiessa?
Ei ainakaan voida olettaa, että kaikilla on ruokatarvikkeet varastossa koko karanteeniajalle, joten niin kauan kun yhteiskunta muuten toimii, niin mahdollisen karanteenin aikana on myös oltava mahdollisuus tavalla tai toisella tarvittaessa saada hankittua itselleen ruokatarvikkeita.
Mitä ihmettä? Kuvitteleeko joku oikeasti, että täällä on joukko viranomaisia valmiudessa kantamaan ruokaa ihmisille kotiin?
Ei todellakaan ole mitään velvollisuutta eikä varsinkaan resursseja, aikuisilta ihmisiltä odotetaan edes alkeellista kykyä huolehtia itsestään!
Suomen virallinen suositus kotivaraksi on viikon tarvikkeet ruokineen, vesineen ja lääkkeineen. 72h on ainoastaan ehdoton minimi. Johtuen juuri siitä, että katastrofitilanteessa ei ole mahdollisuutta saada vedenjakelua, soppakeittiöitä ym. niin nopeasti toimintaan. Jokaisen suomen kansalaiset pitää siis pystyä selviytymään noin viikon verran omillaan välittömästi esim. ulkonaliikkumiskiellon tultua.
Lisätietoa saa esim. spek.fi
"MITÄ TARKOITTAA YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS?
Yhteiskunnan huoltovarmuus on osa häiriötilanteisiin varautumista. Vakavassa kriisissä yhteiskunnan toimet kohdennetaan ensisijaisesti iän tai terveyden vuoksi suurimmassa vaarassa oleviin. Kotitalouksien varautumisella luodaan edellytykset sille, että yhteiskunta kestää vakavatkin kriisit.
Huoltovarmuus turvaa:
väestön toimeen tulemista häiriötilanteen sattuessa,
talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä tuotantoa, palveluita ja infrastruktuuria."
Eli kuten tuollakin sanotaan, resurssit kohdennetaan ensimmäiseksi vanhuksiin, sairaaloihin, sotilaisiin, tärkeisiin talouselämän kohteisiin jne. ja vasta kun ne on saatu kaikki hoidettua, aletaan pohtimaan normaalin väestön asioita.
Vierailija kirjoitti:
Monellako on retkikeittimeen polttoainetta edes muutaman päivän tarpeeksi? Se vie nimittäin polttoainetta aika lahjakkaasti jo yhden kylmän vesilitran kuumentamiseen.
Ei kyllä vie paljoa kaasua. Sehän on vähän se idea että sillä isolla ½kg säiliöllä pärjää viikon ihan hyvin vaelluksella. Miten tämä ei pätisi kotioloissa, jossa ei ole tuulta tmv? Meillä on ½kg säiliöitä kaksi täyttä kaapissa ja pari vajaata pienempää. Yleensä ihmisille kerääntyy noita vajaita pulloja kotiin, joita käytetään esim. päiväretkillä. Tässä on kuitenkin vain tarkoitus selvitä pahimman yli, eikä valmistaa 5 tuntia haudutettua bologneseä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. Spr voisi Kontti myymälöissään myydä kompaktia valmiiksi kasattua kotivaralaatikkoa, jonka voisi palauttaa ennen vanhenemispäivämäärää.
Miksi kaikki pitää saada valmiina? Mene ja kokoa itsellesi kotivaralaatikko.
No nimenomaan! Ja kuka tämän lystin sitten maksaisi? Mihin ne vanhentuneet tarvikkeet tungetaan? SPR perustuu vapaaehtoistyöhön eli vapaaehtoiset pitäisivät jotain ruokavarastoa, ettei uusavuttoman tarvitse pitää kaapissa makaronipussia tai valmisnuudeleita ja paria säilykepurkkia.
Kuten tuolla todettiinkin, se on oma valinta. Jos ei pidä kotivaraa, niin ei pidä. Ja sillä siisti.
Itse olin aika iloinen, kun sairastuin vesirokkoon aikuisena, että oli helppoa syötävää kotona.Tässä ketjussa vastailee varmaan hyvin erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Mä olin vuosi sitten 5 viikkoa kotona, mutta en tarvinnut kotivaraa, koska täällä toimii sekä ravintoloiden että Citymarketin kotiinkuljetus. Sairaslomani ensimmäisinä päivinä en olisi kivuiltani edes jaksanut laittaa ruokaa, joten tilasin valmiit sapuskat läheisestä ravintolasta. Sen jälkeen tilasin päivittäistavarat Cittarista. Tilanne on varmasti eri sellaisilla, joilla ei ole tällaisia palveluita käytettävissään.
No leikitään mukana: Kuvittele, että sinun kaupungissasi alkaisi jyllätä korona-epidemia. Millaista palkkaa kuvittelet noiden ruokalähettien saavan? Olisitko itse siitä hinnasta valmis vaarantamaan terveytesi menemällä toistuvasti karanteenissa olevien ihmisten oville, vai jättäisitkö kenties työt väliin ja ilmoittautuisit vaikka saikulle? Kuinka helposti tullaiseen työhän saadaan rekrytoitua uusi työntekijä hätätilanteessa? Miten varmistetaan, että alipalkattu ja toimeentulossa kynsin hampain kiinni roikkuva yrittäjä ei itse puolikuntoisena esitä tervettä ja kuljeta tautia sitten ovelta ovelle?
Tottakai nuo palvelut toimivat mukavasti silloin, kun yhteiskunta toimii normaalisti. Nyt puhutaan poikkeustilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu kyllä meilläkin. Kerran vuodessa käyn kuivaruokakaapit läpi ja niistä menee just tällaiset kotivaratyyppiset säilykkeet aina roskiin. Mutta ehkä tulee vielä päivä, jolloin kotivaraa oikeasti tarvitsee. Kotivara on vähän niinkuin kotivakuutus: siihen uppoaa rahaa, vaikka todennäköisyys sen tarvitsemiseen onkin aika pieni.
Vuosittain säilykkeitä roskiin. Tyhmäähän tuo on. Osta sellaista kotivaraa, mistä pidät, niin se tulee käytettyä. Jos et ollenkaan osaa tätä, niin anna ne säilykkeet vaikka pari kk ennen päiväystä partiolaisille retkimuonaksi tai seurakunnalle ruokajakeluun.
Omassa kotivarassa on satasella vähän kalliimpia liha- ja kalasäilykkeitä, joissa päiväystä on ostaessa yli 2 v pidemmälle kuin perustonnikalassa.
Kotivaraohjeistuksissa pitäisi mun mielestäni korostaa enemmän sitä, mitä syö normaalistikin ja sellaisia elintarvikkeita, joiden käyttöön ja säilytykseen ei tarvita sähköä. Usein ohjeissa on esim pastaa, mutta en mä ainakaan syö huoneenlämpöisessä punaviinissä liotettua spagettia. En normaalisti enkä siten myöskään sähkökatkoksen aikana. Syön kyllä pastaa, mutta se edellyttää keittämistä ja ilman sähköjä taas en keittele yhtään mitään. Pasta ei siis varsinaisesti kuulu mun kotivaraani, vaikka sitä kaapissa yleensä aina onkin useampi pussillinen. Nuorena hankin kotivaraksi suositusten mukaisesti esim maitojauhetta, mutta eihän sitä tullut koskaan käytettyä, koska mitään kriisitilannetta ei tullut. Roskiin meni. Säilyketonnikalaa mun tulee käytettyä salaateissa, mutta esim lihasäilykkeistä en tee lounassalaattia, joten niitä mulla ei ole kotivaranakaan. Sen sijaan mulla on kuivattuja marjoja ja hedelmiä sekä erilaisia pähkinöitä. Lisäksi tuorepuuroaineksia. Niitä syön aamiaiseksi paljon ihan normaalistikin sekoittamalla tuorepuuroainekset vaikka tuoremehuun, jos ei ole jugurttia. Pähkinöitä ja kuivattuja marjoja vielä sekaan. Tällaiset elintarvikkeet ovat siis myös kotivaraani eivätkä mene pilalle ja siten roskiin.
Oman kotivaransa voi miettiä vaikka kirjoittamalla ylös viikon ajalta ihan kaiken, mitä on syönyt ja mitä raaka-aineita niiden valmistukseen on tarvittu. Sen jälkeen (jos ei ole sähkökatkoksen aikana muita kypsennys- tai kuumennustapoja) vetää raaka-aineista yli ne, joita ei voisi käyttää sähkökatkoksen aikana. Ja miettii, millä voisi korvata ne raaka-aineet. Seuraavan viikon pitää testiviikon ja valmistaa ruokaa viikon ajan ilman kypsentämistä. Tämän jälkeen vielä miettii, olisivatko käytetyt raaka-aineet säilyneet, jos ei olisi ollut kylmäsäilytysmahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. Spr voisi Kontti myymälöissään myydä kompaktia valmiiksi kasattua kotivaralaatikkoa, jonka voisi palauttaa ennen vanhenemispäivämäärää.
Miksi kaikki pitää saada valmiina? Mene ja kokoa itsellesi kotivaralaatikko.
No nimenomaan! Ja kuka tämän lystin sitten maksaisi? Mihin ne vanhentuneet tarvikkeet tungetaan? SPR perustuu vapaaehtoistyöhön eli vapaaehtoiset pitäisivät jotain ruokavarastoa, ettei uusavuttoman tarvitse pitää kaapissa makaronipussia tai valmisnuudeleita ja paria säilykepurkkia.
Kuten tuolla todettiinkin, se on oma valinta. Jos ei pidä kotivaraa, niin ei pidä. Ja sillä siisti.
Itse olin aika iloinen, kun sairastuin vesirokkoon aikuisena, että oli helppoa syötävää kotona.Tässä ketjussa vastailee varmaan hyvin erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Mä olin vuosi sitten 5 viikkoa kotona, mutta en tarvinnut kotivaraa, koska täällä toimii sekä ravintoloiden että Citymarketin kotiinkuljetus. Sairaslomani ensimmäisinä päivinä en olisi kivuiltani edes jaksanut laittaa ruokaa, joten tilasin valmiit sapuskat läheisestä ravintolasta. Sen jälkeen tilasin päivittäistavarat Cittarista. Tilanne on varmasti eri sellaisilla, joilla ei ole tällaisia palveluita käytettävissään.
No leikitään mukana: Kuvittele, että sinun kaupungissasi alkaisi jyllätä korona-epidemia. Millaista palkkaa kuvittelet noiden ruokalähettien saavan? Olisitko itse siitä hinnasta valmis vaarantamaan terveytesi menemällä toistuvasti karanteenissa olevien ihmisten oville, vai jättäisitkö kenties työt väliin ja ilmoittautuisit vaikka saikulle? Kuinka helposti tullaiseen työhän saadaan rekrytoitua uusi työntekijä hätätilanteessa? Miten varmistetaan, että alipalkattu ja toimeentulossa kynsin hampain kiinni roikkuva yrittäjä ei itse puolikuntoisena esitä tervettä ja kuljeta tautia sitten ovelta ovelle?
Tottakai nuo palvelut toimivat mukavasti silloin, kun yhteiskunta toimii normaalisti. Nyt puhutaan poikkeustilanteesta.
Mä kommentoinkin tuolle aiemmalle henkilölle (lihavoin hänen kommentistaan ko kohdan) vesirokosta. Poikkeustilanteet on tietysti ihan eri asia kuin oma sairastuminen.
Alue: Aihe vapaa
Oletko kuullut maakellarista tai kylmäkellarista? Tai perunakellarista? Kaivossa, järvessä tai ihan ulkonakin voi säilyttää ruokia hätätilanteessa. Ruokia voi kypsentää hellalla, takassa, leivinuunissa tai ulkona nuotiolla/kodassa/hiiligrillissä, tai vaikka puusaunassa. Trangia on hyvä väline myöskin, suosittelen jokaiseen kotiin.