Kotivaraksi ehdotetaan aina "tomaattimurskaa ja makaroneja" . . .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Ei kyllä palolaitoksilla taida olla ainuttakaan juomaveden jakeluun kelvollista ajoneuvoa säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Sammutuskalustoon otetaan sammutustilanteessa vesi sieltä mistä pystytään, eikä juomakelpoisuus ole kriteeri, joten vaikka säiliöissä vettä onkin niin ensin tyhjennetään, pestään ja kloorataan,  sitten vasta otetaan juomavettä kyytiin. Jopa pelkästään juomaveden kuljettamiseen tarkoitettu kalusto desinfioidaan ensin, mikäli se on seissyt jouten. 

Näin varmasti on, mutta yhden päivän puitteissa tuo järjestyy joka tapauksesa. Tärkeintä silti on jakaa sitä vettä ja ohjeistaa esimerkiksi keittämään se ennen nauttimista, eikä hifistellä hygieniasäännösten kanssa silloin, kun on poikkeustila ja ihmisiä vaarassa.

Hygieniasäädöksillä "hifistelyn" idea on siinä että pyritään mieluummin auttamaan kuin aiheuttamaan vahinkoa - ne ovat siis olemassa hyvästä syystä. Vaikka sinä nyt oletkin vakuuttunut siitä että päivässä hoituu kaikki, niin todellisuudessa tuollainen aiemmin mainitun miljoonan ihmisen vedenjakelu ei ihan hetkessä pyörähdä käyntiin eikä sitä todellakaan kannata vauhdittaa typeriä riskejä ottamalla. Esimerkiksi noroviruksen tartuttaminen kertalaakista vaikkapa 10 000 tai 100 000 ihmiselle puutteellisen vesihygienian takia on jo ihan eritason ongelma (varsinkin kun ollaan jo muutenkin kriisitilanteessa), kuin pelkän vedenjakelun turvaaminen.

Tuo aiemmissa viesteissä mainittu tapaus Nokia on ihan hyvä esimerkki. Pienemmistä häiriöistä vastaavat vesilaitokset, joilla on lakisääteinen velvollisuus olla niihin myös varautunut. Nokialla saatiin lopulta jakelun aloittamisesta päättämisen jälkeen seuraavaksi aamupäiväksi kaksi kuormaa pullovettä, jotka loppuivat muutamassa tunnissa ja iltapäivällä yksi säiliöauto, joka jakoi asukkaille vettä tunnin ajan.  Sitä seuraavana päivänä homma toimi jo paremmin.

Kun muutamaa päivää myöhemmin aamulla sattui se putkirikko jonka seurauksena vesi meni lopullisesti käyttökieltoon niin puolustusvoimat reagoivat virka-apupyyntöön yllättävänkin nopeasti ja pääsivät jo samana iltana pystyttämään jakelupisteitä ja desinfioimaan kalustoa. Merkittävä osa vedenjakelukalustosta tuli itseasiassa Porista, kansainvälisen toiminnan valmiusvarastosta, koska läntisen maanpuolustusalueen kalusto ei Nokiankaan kokoisen kaupungin vesihuollon järjestämiseen olisi riittänyt.

Sanalla sanoen sinä nyt vähän yliarvioit ne resurssit mitä tällaisiin tilanteisiin on käytettävissä ja sen kuinka ketterästi ne käyttöön saadaan.

Mitä minä muka yliarvioin? Sinä tunnut vastaavan johonkin omiin hallusinaatioihisi toistuvasti, et ollenkaan siihen mitä itse kirjoitin. 

Yhteiskunnalla on resurssit kriisitilanteenkin vesihuoltoon ja ne saadaan käyttöön niin ketterästi kuin niistä vastaava viranomainen herää unosiltaan. Tietenkin aina voidaan vitkutella ja ihmetellä ylimääräinen päivä pari, jos kriisin suuruusluokka ei ole heti selvillä. Toisaalta nyt esimerkkinä keskusteltu miljoonan ihmisen vedettä jääminen on päivänselvästi tilanne, joka ei enää mittakaavan tai lähestymistavankaan suhteen rinnastu esimerkiksi Nokian tapahtumiin. Siellähän ei veden saanti lakannut vaan ihmiset alkoivat saada vatsaoireita ja hakeutuivat hoitoon, sitten jossain vaiheessa lääkärit havahtuivat että kyseessä on epidemia, sitten alettiin selvittää sen alkuperää, alettiin tutkia veden laatua näytteistä, todettiin saastuneeksi, ja pohdittiin saastuma-alueen laajuutta ja sitä, riittääkö veden keittäminen jne jne jne. Todella monta välivaihetta siihen, että joku totesi, että nyt on turvauduttava puhtaan veden hätäjakeluun. 

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronia ja tomaattimurskaa.

Varmaan terveellistä,  pitää nälkää ja maistuu "hyvältä".

Ei itseasiassa maistu kovinkaan pahalta, kun kuullottaa ensin sipulia ja valkosipulia, hauduttelee hyvalaatuista tomaattimurskaa tovin ja lisaa suolaa, sokeria ja pippuria seka kuivattua basilikaa. 

Tuo kastike + kaupan valmisraviolit ovat myos hyvia. 

Ot mutta sokeria ei tarvitse lisätä mihinkään ns suolaiseen ruokaa.

Et ole varmaan koskaan tehnyt itse tomaattipohjaista pasta- tai pizzakastiketta? 

Se sokeri murtaa sen tomaatin hieman kitkeran maun. Ei sita laiteta kuin tyyliin yksi teelusikallinen. 

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronia ja tomaattimurskaa.

Varmaan terveellistä,  pitää nälkää ja maistuu "hyvältä".

Ei itseasiassa maistu kovinkaan pahalta, kun kuullottaa ensin sipulia ja valkosipulia, hauduttelee hyvalaatuista tomaattimurskaa tovin ja lisaa suolaa, sokeria ja pippuria seka kuivattua basilikaa. 

Tuo kastike + kaupan valmisraviolit ovat myos hyvia. 

Ot mutta sokeria ei tarvitse lisätä mihinkään ns suolaiseen ruokaa.

Et ole varmaan koskaan tehnyt itse tomaattipohjaista pasta- tai pizzakastiketta? 

Se sokeri murtaa sen tomaatin hieman kitkeran maun. Ei sita laiteta kuin tyyliin yksi teelusikallinen. 

Käytä parempia tomaatteja tai hauduta pidempään. Pizzasoosin tosin kuuluukin olla vähän terävämpää joten sitä ei pidä mennä pilaamaan sen kummemmin sokerilla kuin liialla hauduttamisellakaan.  Ja tietysti yksi perinteinen tapa saada vähän makeutta tomaattikastikkeeseen on lisätä siihen pieneksi silputtua porkkanaa. 

Tietysti zombi-invaasion aikana ei välttämättä ole hauduttamiselle aikaa eikä tomaattilajikkeidenkaan suhteen varaa nirsoilla niin ehkä silloin sokerin käytön voi hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Ei kyllä palolaitoksilla taida olla ainuttakaan juomaveden jakeluun kelvollista ajoneuvoa säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Sammutuskalustoon otetaan sammutustilanteessa vesi sieltä mistä pystytään, eikä juomakelpoisuus ole kriteeri, joten vaikka säiliöissä vettä onkin niin ensin tyhjennetään, pestään ja kloorataan,  sitten vasta otetaan juomavettä kyytiin. Jopa pelkästään juomaveden kuljettamiseen tarkoitettu kalusto desinfioidaan ensin, mikäli se on seissyt jouten. 

Näin varmasti on, mutta yhden päivän puitteissa tuo järjestyy joka tapauksesa. Tärkeintä silti on jakaa sitä vettä ja ohjeistaa esimerkiksi keittämään se ennen nauttimista, eikä hifistellä hygieniasäännösten kanssa silloin, kun on poikkeustila ja ihmisiä vaarassa.

Hygieniasäädöksillä "hifistelyn" idea on siinä että pyritään mieluummin auttamaan kuin aiheuttamaan vahinkoa - ne ovat siis olemassa hyvästä syystä. Vaikka sinä nyt oletkin vakuuttunut siitä että päivässä hoituu kaikki, niin todellisuudessa tuollainen aiemmin mainitun miljoonan ihmisen vedenjakelu ei ihan hetkessä pyörähdä käyntiin eikä sitä todellakaan kannata vauhdittaa typeriä riskejä ottamalla. Esimerkiksi noroviruksen tartuttaminen kertalaakista vaikkapa 10 000 tai 100 000 ihmiselle puutteellisen vesihygienian takia on jo ihan eritason ongelma (varsinkin kun ollaan jo muutenkin kriisitilanteessa), kuin pelkän vedenjakelun turvaaminen.

Tuo aiemmissa viesteissä mainittu tapaus Nokia on ihan hyvä esimerkki. Pienemmistä häiriöistä vastaavat vesilaitokset, joilla on lakisääteinen velvollisuus olla niihin myös varautunut. Nokialla saatiin lopulta jakelun aloittamisesta päättämisen jälkeen seuraavaksi aamupäiväksi kaksi kuormaa pullovettä, jotka loppuivat muutamassa tunnissa ja iltapäivällä yksi säiliöauto, joka jakoi asukkaille vettä tunnin ajan.  Sitä seuraavana päivänä homma toimi jo paremmin.

Kun muutamaa päivää myöhemmin aamulla sattui se putkirikko jonka seurauksena vesi meni lopullisesti käyttökieltoon niin puolustusvoimat reagoivat virka-apupyyntöön yllättävänkin nopeasti ja pääsivät jo samana iltana pystyttämään jakelupisteitä ja desinfioimaan kalustoa. Merkittävä osa vedenjakelukalustosta tuli itseasiassa Porista, kansainvälisen toiminnan valmiusvarastosta, koska läntisen maanpuolustusalueen kalusto ei Nokiankaan kokoisen kaupungin vesihuollon järjestämiseen olisi riittänyt.

Sanalla sanoen sinä nyt vähän yliarvioit ne resurssit mitä tällaisiin tilanteisiin on käytettävissä ja sen kuinka ketterästi ne käyttöön saadaan.

Mitä minä muka yliarvioin? Sinä tunnut vastaavan johonkin omiin hallusinaatioihisi toistuvasti, et ollenkaan siihen mitä itse kirjoitin. 

Yhteiskunnalla on resurssit kriisitilanteenkin vesihuoltoon ja ne saadaan käyttöön niin ketterästi kuin niistä vastaava viranomainen herää unosiltaan. Tietenkin aina voidaan vitkutella ja ihmetellä ylimääräinen päivä pari, jos kriisin suuruusluokka ei ole heti selvillä. Toisaalta nyt esimerkkinä keskusteltu miljoonan ihmisen vedettä jääminen on päivänselvästi tilanne, joka ei enää mittakaavan tai lähestymistavankaan suhteen rinnastu esimerkiksi Nokian tapahtumiin. Siellähän ei veden saanti lakannut vaan ihmiset alkoivat saada vatsaoireita ja hakeutuivat hoitoon, sitten jossain vaiheessa lääkärit havahtuivat että kyseessä on epidemia, sitten alettiin selvittää sen alkuperää, alettiin tutkia veden laatua näytteistä, todettiin saastuneeksi, ja pohdittiin saastuma-alueen laajuutta ja sitä, riittääkö veden keittäminen jne jne jne. Todella monta välivaihetta siihen, että joku totesi, että nyt on turvauduttava puhtaan veden hätäjakeluun. 

Paperitodellisuus vs todellinen todellisuus. Tosiasiassa sen miten teoreettiset suunnitelmat toimii näkee vasta kun se ongelma tulee. Siksi noita asioita pitäisi harjoitellakin katastrofiharjoituksissa, joissa siis ideana on kaivaa ne teoriassa olemassaolevat mutta usein käytännössä olemattomat resurssit jostain nopeasti käyttöön.

Kysehän ei ollut siitä miten nopeasti sairaanhoito havaitsi ongelman vaan siitä miten hyvin sen jälkeen saatiin puhdasta vettä paikalle. Mutta ei siitä sen enempää. Toivottavasti tuostakin joku oppi jotain eikä jää jääräpäisesti niiden paperilla olevien valmiussuunnitelmiensa taakse että "meillä on kaikki kunnossa kun on suunnitelmat". 

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronia ja tomaattimurskaa.

Varmaan terveellistä,  pitää nälkää ja maistuu "hyvältä".

Ei itseasiassa maistu kovinkaan pahalta, kun kuullottaa ensin sipulia ja valkosipulia, hauduttelee hyvalaatuista tomaattimurskaa tovin ja lisaa suolaa, sokeria ja pippuria seka kuivattua basilikaa. 

Tuo kastike + kaupan valmisraviolit ovat myos hyvia. 

Ot mutta sokeria ei tarvitse lisätä mihinkään ns suolaiseen ruokaa.

Et ole varmaan koskaan tehnyt itse tomaattipohjaista pasta- tai pizzakastiketta? 

Se sokeri murtaa sen tomaatin hieman kitkeran maun. Ei sita laiteta kuin tyyliin yksi teelusikallinen. 

Käytä parempia tomaatteja tai hauduta pidempään. Pizzasoosin tosin kuuluukin olla vähän terävämpää joten sitä ei pidä mennä pilaamaan sen kummemmin sokerilla kuin liialla hauduttamisellakaan.  Ja tietysti yksi perinteinen tapa saada vähän makeutta tomaattikastikkeeseen on lisätä siihen pieneksi silputtua porkkanaa. 

Tietysti zombi-invaasion aikana ei välttämättä ole hauduttamiselle aikaa eikä tomaattilajikkeidenkaan suhteen varaa nirsoilla niin ehkä silloin sokerin käytön voi hyväksyä.

olisi siinä zombi-invaasiossa se etu että vegaaneista ja muista ruokahifistelijöistä pääsee eroon :D

Jos hätätila tulee niin onneksi ei vaikuta sähköihin joten kotona voi kokkailla makaronia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Ei kyllä palolaitoksilla taida olla ainuttakaan juomaveden jakeluun kelvollista ajoneuvoa säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Sammutuskalustoon otetaan sammutustilanteessa vesi sieltä mistä pystytään, eikä juomakelpoisuus ole kriteeri, joten vaikka säiliöissä vettä onkin niin ensin tyhjennetään, pestään ja kloorataan,  sitten vasta otetaan juomavettä kyytiin. Jopa pelkästään juomaveden kuljettamiseen tarkoitettu kalusto desinfioidaan ensin, mikäli se on seissyt jouten. 

Näin varmasti on, mutta yhden päivän puitteissa tuo järjestyy joka tapauksesa. Tärkeintä silti on jakaa sitä vettä ja ohjeistaa esimerkiksi keittämään se ennen nauttimista, eikä hifistellä hygieniasäännösten kanssa silloin, kun on poikkeustila ja ihmisiä vaarassa.

Hygieniasäädöksillä "hifistelyn" idea on siinä että pyritään mieluummin auttamaan kuin aiheuttamaan vahinkoa - ne ovat siis olemassa hyvästä syystä. Vaikka sinä nyt oletkin vakuuttunut siitä että päivässä hoituu kaikki, niin todellisuudessa tuollainen aiemmin mainitun miljoonan ihmisen vedenjakelu ei ihan hetkessä pyörähdä käyntiin eikä sitä todellakaan kannata vauhdittaa typeriä riskejä ottamalla. Esimerkiksi noroviruksen tartuttaminen kertalaakista vaikkapa 10 000 tai 100 000 ihmiselle puutteellisen vesihygienian takia on jo ihan eritason ongelma (varsinkin kun ollaan jo muutenkin kriisitilanteessa), kuin pelkän vedenjakelun turvaaminen.

Tuo aiemmissa viesteissä mainittu tapaus Nokia on ihan hyvä esimerkki. Pienemmistä häiriöistä vastaavat vesilaitokset, joilla on lakisääteinen velvollisuus olla niihin myös varautunut. Nokialla saatiin lopulta jakelun aloittamisesta päättämisen jälkeen seuraavaksi aamupäiväksi kaksi kuormaa pullovettä, jotka loppuivat muutamassa tunnissa ja iltapäivällä yksi säiliöauto, joka jakoi asukkaille vettä tunnin ajan.  Sitä seuraavana päivänä homma toimi jo paremmin.

Kun muutamaa päivää myöhemmin aamulla sattui se putkirikko jonka seurauksena vesi meni lopullisesti käyttökieltoon niin puolustusvoimat reagoivat virka-apupyyntöön yllättävänkin nopeasti ja pääsivät jo samana iltana pystyttämään jakelupisteitä ja desinfioimaan kalustoa. Merkittävä osa vedenjakelukalustosta tuli itseasiassa Porista, kansainvälisen toiminnan valmiusvarastosta, koska läntisen maanpuolustusalueen kalusto ei Nokiankaan kokoisen kaupungin vesihuollon järjestämiseen olisi riittänyt.

Sanalla sanoen sinä nyt vähän yliarvioit ne resurssit mitä tällaisiin tilanteisiin on käytettävissä ja sen kuinka ketterästi ne käyttöön saadaan.

Mitä minä muka yliarvioin? Sinä tunnut vastaavan johonkin omiin hallusinaatioihisi toistuvasti, et ollenkaan siihen mitä itse kirjoitin. 

Yhteiskunnalla on resurssit kriisitilanteenkin vesihuoltoon ja ne saadaan käyttöön niin ketterästi kuin niistä vastaava viranomainen herää unosiltaan. Tietenkin aina voidaan vitkutella ja ihmetellä ylimääräinen päivä pari, jos kriisin suuruusluokka ei ole heti selvillä. Toisaalta nyt esimerkkinä keskusteltu miljoonan ihmisen vedettä jääminen on päivänselvästi tilanne, joka ei enää mittakaavan tai lähestymistavankaan suhteen rinnastu esimerkiksi Nokian tapahtumiin. Siellähän ei veden saanti lakannut vaan ihmiset alkoivat saada vatsaoireita ja hakeutuivat hoitoon, sitten jossain vaiheessa lääkärit havahtuivat että kyseessä on epidemia, sitten alettiin selvittää sen alkuperää, alettiin tutkia veden laatua näytteistä, todettiin saastuneeksi, ja pohdittiin saastuma-alueen laajuutta ja sitä, riittääkö veden keittäminen jne jne jne. Todella monta välivaihetta siihen, että joku totesi, että nyt on turvauduttava puhtaan veden hätäjakeluun. 

Paperitodellisuus vs todellinen todellisuus. Tosiasiassa sen miten teoreettiset suunnitelmat toimii näkee vasta kun se ongelma tulee. Siksi noita asioita pitäisi harjoitellakin katastrofiharjoituksissa, joissa siis ideana on kaivaa ne teoriassa olemassaolevat mutta usein käytännössä olemattomat resurssit jostain nopeasti käyttöön.

Kysehän ei ollut siitä miten nopeasti sairaanhoito havaitsi ongelman vaan siitä miten hyvin sen jälkeen saatiin puhdasta vettä paikalle. Mutta ei siitä sen enempää. Toivottavasti tuostakin joku oppi jotain eikä jää jääräpäisesti niiden paperilla olevien valmiussuunnitelmiensa taakse että "meillä on kaikki kunnossa kun on suunnitelmat". 

En edelleenkän oikein ymmärrä, mistä tämä luennointisi jokseenkin itsestäänselvyyksistä juontuu. Kukaan ei ole väittänyt, että suunnitelmien toimivuuden voisi ennalta varmuudella sanoa. Sellaista se on ainutkertaisiin tapahtumiin varautuminen. Voidaan olettaa ja laatia niitä oletuksia vastaan suunnitelmia ja harjoitella joitain osa-alueita. Jokainen todellinen tapahtuma on silti aina yksilöllinen ja yllättävä, eikä varmasti kaikki mene sataprosenttisen nappiin ikinä. Se on ihan arkea ja asian kanssa tekemisissä olevat sen hyväksyvät. Se ei silti tarkoita, etteikö tosiaankin kaikkea mahdollista suunniteltaisi, harjoteltaisi ja pystyttäisi myös tilanteen tullen toimimaan kunnialla.

Sama koskee mitä tahansa hätätoimia. Vaikkapa palolaitosta. Ei palokunta koskaan etukäteen tiedä tarkalleen yksittäisen kohteen ja onnettomuuden kaikkia nippeleitä. Jokainen tapaus on aina uniikki ja silloin sovelletaan ja sopeudutaan. Ihmiset tekevät päätöksiä ja reagoivat. Oleellista on, että on varauduttu mahdollisimman kaikenlaiseen. Että on kalustoa, on mietitty ratkaisuvaihtoehdot, on harjoiteltu. Joskus tulee yllätyksiä ja joskus tehdään virheitä, joskus epäonnnistutaan jollain osa-alueella. Mutta kuitenkin 99,99%:sesti tehdään ihan oikeansuuntaisia asioita ja palolaitos täyttää tehtävänsä ja voidaan rehdisti sanoa, että se pelastaa ja suojaa tulipaloilta ihmisiä ja yhteiskuntaa. Sekin voidaan tunnustaa, että joskus ehtii palaa talo niin nopeasti, että sille ei mahda kukaan mitään. Se ei silti ole peruste antaa periksi ja lakkauttaa kalliita palolaitoksia. 

Kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä ja myös toimeenpanoa kyllä harjoitellaan ihan runsain mitoin, sen voit uskoa. Eivät nämä mitään teoreettisia papereita jossain pölyisessä kansiossa ole. Voidaan aika vakain mielin todeta, että isonkin kriisin aikaan veden hätäjakelu säiliöautoin onnistuu riittävän laajalti ja nopeasti jotta sen vuoksi ei kansalaisten turvallisuus vaarannu. Mitään sen vastaista ei nuo "mutku teoria vs käytäntö" -jäpätyksesi ole nostaneet esiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Ei kyllä palolaitoksilla taida olla ainuttakaan juomaveden jakeluun kelvollista ajoneuvoa säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Sammutuskalustoon otetaan sammutustilanteessa vesi sieltä mistä pystytään, eikä juomakelpoisuus ole kriteeri, joten vaikka säiliöissä vettä onkin niin ensin tyhjennetään, pestään ja kloorataan,  sitten vasta otetaan juomavettä kyytiin. Jopa pelkästään juomaveden kuljettamiseen tarkoitettu kalusto desinfioidaan ensin, mikäli se on seissyt jouten. 

Näin varmasti on, mutta yhden päivän puitteissa tuo järjestyy joka tapauksesa. Tärkeintä silti on jakaa sitä vettä ja ohjeistaa esimerkiksi keittämään se ennen nauttimista, eikä hifistellä hygieniasäännösten kanssa silloin, kun on poikkeustila ja ihmisiä vaarassa.

Hygieniasäädöksillä "hifistelyn" idea on siinä että pyritään mieluummin auttamaan kuin aiheuttamaan vahinkoa - ne ovat siis olemassa hyvästä syystä. Vaikka sinä nyt oletkin vakuuttunut siitä että päivässä hoituu kaikki, niin todellisuudessa tuollainen aiemmin mainitun miljoonan ihmisen vedenjakelu ei ihan hetkessä pyörähdä käyntiin eikä sitä todellakaan kannata vauhdittaa typeriä riskejä ottamalla. Esimerkiksi noroviruksen tartuttaminen kertalaakista vaikkapa 10 000 tai 100 000 ihmiselle puutteellisen vesihygienian takia on jo ihan eritason ongelma (varsinkin kun ollaan jo muutenkin kriisitilanteessa), kuin pelkän vedenjakelun turvaaminen.

Tuo aiemmissa viesteissä mainittu tapaus Nokia on ihan hyvä esimerkki. Pienemmistä häiriöistä vastaavat vesilaitokset, joilla on lakisääteinen velvollisuus olla niihin myös varautunut. Nokialla saatiin lopulta jakelun aloittamisesta päättämisen jälkeen seuraavaksi aamupäiväksi kaksi kuormaa pullovettä, jotka loppuivat muutamassa tunnissa ja iltapäivällä yksi säiliöauto, joka jakoi asukkaille vettä tunnin ajan.  Sitä seuraavana päivänä homma toimi jo paremmin.

Kun muutamaa päivää myöhemmin aamulla sattui se putkirikko jonka seurauksena vesi meni lopullisesti käyttökieltoon niin puolustusvoimat reagoivat virka-apupyyntöön yllättävänkin nopeasti ja pääsivät jo samana iltana pystyttämään jakelupisteitä ja desinfioimaan kalustoa. Merkittävä osa vedenjakelukalustosta tuli itseasiassa Porista, kansainvälisen toiminnan valmiusvarastosta, koska läntisen maanpuolustusalueen kalusto ei Nokiankaan kokoisen kaupungin vesihuollon järjestämiseen olisi riittänyt.

Sanalla sanoen sinä nyt vähän yliarvioit ne resurssit mitä tällaisiin tilanteisiin on käytettävissä ja sen kuinka ketterästi ne käyttöön saadaan.

Mitä minä muka yliarvioin? Sinä tunnut vastaavan johonkin omiin hallusinaatioihisi toistuvasti, et ollenkaan siihen mitä itse kirjoitin. 

Yhteiskunnalla on resurssit kriisitilanteenkin vesihuoltoon ja ne saadaan käyttöön niin ketterästi kuin niistä vastaava viranomainen herää unosiltaan. Tietenkin aina voidaan vitkutella ja ihmetellä ylimääräinen päivä pari, jos kriisin suuruusluokka ei ole heti selvillä. Toisaalta nyt esimerkkinä keskusteltu miljoonan ihmisen vedettä jääminen on päivänselvästi tilanne, joka ei enää mittakaavan tai lähestymistavankaan suhteen rinnastu esimerkiksi Nokian tapahtumiin. Siellähän ei veden saanti lakannut vaan ihmiset alkoivat saada vatsaoireita ja hakeutuivat hoitoon, sitten jossain vaiheessa lääkärit havahtuivat että kyseessä on epidemia, sitten alettiin selvittää sen alkuperää, alettiin tutkia veden laatua näytteistä, todettiin saastuneeksi, ja pohdittiin saastuma-alueen laajuutta ja sitä, riittääkö veden keittäminen jne jne jne. Todella monta välivaihetta siihen, että joku totesi, että nyt on turvauduttava puhtaan veden hätäjakeluun. 

Paperitodellisuus vs todellinen todellisuus. Tosiasiassa sen miten teoreettiset suunnitelmat toimii näkee vasta kun se ongelma tulee. Siksi noita asioita pitäisi harjoitellakin katastrofiharjoituksissa, joissa siis ideana on kaivaa ne teoriassa olemassaolevat mutta usein käytännössä olemattomat resurssit jostain nopeasti käyttöön.

Kysehän ei ollut siitä miten nopeasti sairaanhoito havaitsi ongelman vaan siitä miten hyvin sen jälkeen saatiin puhdasta vettä paikalle. Mutta ei siitä sen enempää. Toivottavasti tuostakin joku oppi jotain eikä jää jääräpäisesti niiden paperilla olevien valmiussuunnitelmiensa taakse että "meillä on kaikki kunnossa kun on suunnitelmat". 

En edelleenkän oikein ymmärrä, mistä tämä luennointisi jokseenkin itsestäänselvyyksistä juontuu. Kukaan ei ole väittänyt, että suunnitelmien toimivuuden voisi ennalta varmuudella sanoa. Sellaista se on ainutkertaisiin tapahtumiin varautuminen. Voidaan olettaa ja laatia niitä oletuksia vastaan suunnitelmia ja harjoitella joitain osa-alueita. Jokainen todellinen tapahtuma on silti aina yksilöllinen ja yllättävä, eikä varmasti kaikki mene sataprosenttisen nappiin ikinä. Se on ihan arkea ja asian kanssa tekemisissä olevat sen hyväksyvät. Se ei silti tarkoita, etteikö tosiaankin kaikkea mahdollista suunniteltaisi, harjoteltaisi ja pystyttäisi myös tilanteen tullen toimimaan kunnialla.

Sama koskee mitä tahansa hätätoimia. Vaikkapa palolaitosta. Ei palokunta koskaan etukäteen tiedä tarkalleen yksittäisen kohteen ja onnettomuuden kaikkia nippeleitä. Jokainen tapaus on aina uniikki ja silloin sovelletaan ja sopeudutaan. Ihmiset tekevät päätöksiä ja reagoivat. Oleellista on, että on varauduttu mahdollisimman kaikenlaiseen. Että on kalustoa, on mietitty ratkaisuvaihtoehdot, on harjoiteltu. Joskus tulee yllätyksiä ja joskus tehdään virheitä, joskus epäonnnistutaan jollain osa-alueella. Mutta kuitenkin 99,99%:sesti tehdään ihan oikeansuuntaisia asioita ja palolaitos täyttää tehtävänsä ja voidaan rehdisti sanoa, että se pelastaa ja suojaa tulipaloilta ihmisiä ja yhteiskuntaa. Sekin voidaan tunnustaa, että joskus ehtii palaa talo niin nopeasti, että sille ei mahda kukaan mitään. Se ei silti ole peruste antaa periksi ja lakkauttaa kalliita palolaitoksia. 

Kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä ja myös toimeenpanoa kyllä harjoitellaan ihan runsain mitoin, sen voit uskoa. Eivät nämä mitään teoreettisia papereita jossain pölyisessä kansiossa ole. Voidaan aika vakain mielin todeta, että isonkin kriisin aikaan veden hätäjakelu säiliöautoin onnistuu riittävän laajalti ja nopeasti jotta sen vuoksi ei kansalaisten turvallisuus vaarannu. Mitään sen vastaista ei nuo "mutku teoria vs käytäntö" -jäpätyksesi ole nostaneet esiin. 

Justhan se kävi selväksi ettei se toiminut joten mikä mahtaa olla pointtisi? Selittää että kyllä se teoriassa toimii vaikkei käytännössä ehkä toimikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Ei kyllä palolaitoksilla taida olla ainuttakaan juomaveden jakeluun kelvollista ajoneuvoa säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Sammutuskalustoon otetaan sammutustilanteessa vesi sieltä mistä pystytään, eikä juomakelpoisuus ole kriteeri, joten vaikka säiliöissä vettä onkin niin ensin tyhjennetään, pestään ja kloorataan,  sitten vasta otetaan juomavettä kyytiin. Jopa pelkästään juomaveden kuljettamiseen tarkoitettu kalusto desinfioidaan ensin, mikäli se on seissyt jouten. 

Näin varmasti on, mutta yhden päivän puitteissa tuo järjestyy joka tapauksesa. Tärkeintä silti on jakaa sitä vettä ja ohjeistaa esimerkiksi keittämään se ennen nauttimista, eikä hifistellä hygieniasäännösten kanssa silloin, kun on poikkeustila ja ihmisiä vaarassa.

Hygieniasäädöksillä "hifistelyn" idea on siinä että pyritään mieluummin auttamaan kuin aiheuttamaan vahinkoa - ne ovat siis olemassa hyvästä syystä. Vaikka sinä nyt oletkin vakuuttunut siitä että päivässä hoituu kaikki, niin todellisuudessa tuollainen aiemmin mainitun miljoonan ihmisen vedenjakelu ei ihan hetkessä pyörähdä käyntiin eikä sitä todellakaan kannata vauhdittaa typeriä riskejä ottamalla. Esimerkiksi noroviruksen tartuttaminen kertalaakista vaikkapa 10 000 tai 100 000 ihmiselle puutteellisen vesihygienian takia on jo ihan eritason ongelma (varsinkin kun ollaan jo muutenkin kriisitilanteessa), kuin pelkän vedenjakelun turvaaminen.

Tuo aiemmissa viesteissä mainittu tapaus Nokia on ihan hyvä esimerkki. Pienemmistä häiriöistä vastaavat vesilaitokset, joilla on lakisääteinen velvollisuus olla niihin myös varautunut. Nokialla saatiin lopulta jakelun aloittamisesta päättämisen jälkeen seuraavaksi aamupäiväksi kaksi kuormaa pullovettä, jotka loppuivat muutamassa tunnissa ja iltapäivällä yksi säiliöauto, joka jakoi asukkaille vettä tunnin ajan.  Sitä seuraavana päivänä homma toimi jo paremmin.

Kun muutamaa päivää myöhemmin aamulla sattui se putkirikko jonka seurauksena vesi meni lopullisesti käyttökieltoon niin puolustusvoimat reagoivat virka-apupyyntöön yllättävänkin nopeasti ja pääsivät jo samana iltana pystyttämään jakelupisteitä ja desinfioimaan kalustoa. Merkittävä osa vedenjakelukalustosta tuli itseasiassa Porista, kansainvälisen toiminnan valmiusvarastosta, koska läntisen maanpuolustusalueen kalusto ei Nokiankaan kokoisen kaupungin vesihuollon järjestämiseen olisi riittänyt.

Sanalla sanoen sinä nyt vähän yliarvioit ne resurssit mitä tällaisiin tilanteisiin on käytettävissä ja sen kuinka ketterästi ne käyttöön saadaan.

Mitä minä muka yliarvioin? Sinä tunnut vastaavan johonkin omiin hallusinaatioihisi toistuvasti, et ollenkaan siihen mitä itse kirjoitin. 

Yhteiskunnalla on resurssit kriisitilanteenkin vesihuoltoon ja ne saadaan käyttöön niin ketterästi kuin niistä vastaava viranomainen herää unosiltaan. Tietenkin aina voidaan vitkutella ja ihmetellä ylimääräinen päivä pari, jos kriisin suuruusluokka ei ole heti selvillä. Toisaalta nyt esimerkkinä keskusteltu miljoonan ihmisen vedettä jääminen on päivänselvästi tilanne, joka ei enää mittakaavan tai lähestymistavankaan suhteen rinnastu esimerkiksi Nokian tapahtumiin. Siellähän ei veden saanti lakannut vaan ihmiset alkoivat saada vatsaoireita ja hakeutuivat hoitoon, sitten jossain vaiheessa lääkärit havahtuivat että kyseessä on epidemia, sitten alettiin selvittää sen alkuperää, alettiin tutkia veden laatua näytteistä, todettiin saastuneeksi, ja pohdittiin saastuma-alueen laajuutta ja sitä, riittääkö veden keittäminen jne jne jne. Todella monta välivaihetta siihen, että joku totesi, että nyt on turvauduttava puhtaan veden hätäjakeluun. 

Paperitodellisuus vs todellinen todellisuus. Tosiasiassa sen miten teoreettiset suunnitelmat toimii näkee vasta kun se ongelma tulee. Siksi noita asioita pitäisi harjoitellakin katastrofiharjoituksissa, joissa siis ideana on kaivaa ne teoriassa olemassaolevat mutta usein käytännössä olemattomat resurssit jostain nopeasti käyttöön.

Kysehän ei ollut siitä miten nopeasti sairaanhoito havaitsi ongelman vaan siitä miten hyvin sen jälkeen saatiin puhdasta vettä paikalle. Mutta ei siitä sen enempää. Toivottavasti tuostakin joku oppi jotain eikä jää jääräpäisesti niiden paperilla olevien valmiussuunnitelmiensa taakse että "meillä on kaikki kunnossa kun on suunnitelmat". 

En edelleenkän oikein ymmärrä, mistä tämä luennointisi jokseenkin itsestäänselvyyksistä juontuu. Kukaan ei ole väittänyt, että suunnitelmien toimivuuden voisi ennalta varmuudella sanoa. Sellaista se on ainutkertaisiin tapahtumiin varautuminen. Voidaan olettaa ja laatia niitä oletuksia vastaan suunnitelmia ja harjoitella joitain osa-alueita. Jokainen todellinen tapahtuma on silti aina yksilöllinen ja yllättävä, eikä varmasti kaikki mene sataprosenttisen nappiin ikinä. Se on ihan arkea ja asian kanssa tekemisissä olevat sen hyväksyvät. Se ei silti tarkoita, etteikö tosiaankin kaikkea mahdollista suunniteltaisi, harjoteltaisi ja pystyttäisi myös tilanteen tullen toimimaan kunnialla.

Sama koskee mitä tahansa hätätoimia. Vaikkapa palolaitosta. Ei palokunta koskaan etukäteen tiedä tarkalleen yksittäisen kohteen ja onnettomuuden kaikkia nippeleitä. Jokainen tapaus on aina uniikki ja silloin sovelletaan ja sopeudutaan. Ihmiset tekevät päätöksiä ja reagoivat. Oleellista on, että on varauduttu mahdollisimman kaikenlaiseen. Että on kalustoa, on mietitty ratkaisuvaihtoehdot, on harjoiteltu. Joskus tulee yllätyksiä ja joskus tehdään virheitä, joskus epäonnnistutaan jollain osa-alueella. Mutta kuitenkin 99,99%:sesti tehdään ihan oikeansuuntaisia asioita ja palolaitos täyttää tehtävänsä ja voidaan rehdisti sanoa, että se pelastaa ja suojaa tulipaloilta ihmisiä ja yhteiskuntaa. Sekin voidaan tunnustaa, että joskus ehtii palaa talo niin nopeasti, että sille ei mahda kukaan mitään. Se ei silti ole peruste antaa periksi ja lakkauttaa kalliita palolaitoksia. 

Kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä ja myös toimeenpanoa kyllä harjoitellaan ihan runsain mitoin, sen voit uskoa. Eivät nämä mitään teoreettisia papereita jossain pölyisessä kansiossa ole. Voidaan aika vakain mielin todeta, että isonkin kriisin aikaan veden hätäjakelu säiliöautoin onnistuu riittävän laajalti ja nopeasti jotta sen vuoksi ei kansalaisten turvallisuus vaarannu. Mitään sen vastaista ei nuo "mutku teoria vs käytäntö" -jäpätyksesi ole nostaneet esiin. 

Justhan se kävi selväksi ettei se toiminut joten mikä mahtaa olla pointtisi? Selittää että kyllä se teoriassa toimii vaikkei käytännössä ehkä toimikaan?

Missä ja mikä nyt kävi selväksi? 

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Siis eikö tuolla kaduilla ole vesiposteja sitä jakelua varten? Sellaisesta me haimme veden Helsingissä 70-luvulla lakon aikana. Samoja vesipisteitä kai palokuntakin sitten käyttäisi? Vai eivätkö nekään toimisi sähkökatkossa?

https://yle.fi/uutiset/3-11223070

Tällä hetkellä todennäköisin skenaario olisi samanpyyppinen kuin Kiinassa ja nyt Italiassa, joissa on laitettu kyliä ksranteeniin. Kaupat ja koulut jne on suljettu ja ihmisten liikkumista rajoitetaan, tai kannattaa muutenkin pysyä kotonaan. Sitä silmällä pitäen kannattaa hankkia kotivaraa, ettei tule hätä käteen, jos kaupat ja liikenne yhtäkkiä suljetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pussikeitot/ ovat hyviä.

Esin Knorrin Minestrone - ja kermainen kanakeitot, sipulikeitto ovat maistuvia.Spaghetteria Carbonata pasta-ateria ainekset myös herkkua.

Säilyvät pitkään.

Eihän noissa pussikeitoissa ole mitään ravintoaineita. Jotain hiivauutetta ja muuta epämääräistä jauhetta ja vähän sattumia.

Onhan niissä enemään energiaa kun makaroneissa ja pyreessä.

Vierailija kirjoitti:

Pussikeitot/ ovat hyviä.

Esin Knorrin Minestrone - ja kermainen kanakeitot, sipulikeitto ovat maistuvia.Spaghetteria Carbonata pasta-ateria ainekset myös herkkua.

Säilyvät pitkään.

Se on Carbonara

EU:n ruoka-apukassit sisältää paljon hyvää kotivaraa eikä edes maksa kuin hakemisen vaivan. 

Valmiskeittoja saa pusseissa ja tölkeissä, säilyy 6 kk. Samoin mehut ja tietyt maitopakkaukset.

Mikä tahansa säilyke tai kuivaruoka kelpaa.

Hätävaraa voi varata myös pakastimeen. Jos pelkää sähkökatkoa niin ruokaa voi tehdä sinne valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Käsite kotivara on järjetön nykymaailmassa. Se mielletään yhä tomaattimurskaksi ja makaroniksi, vaikka vaihtoehtoja on runsaasti. Myös vaihtoehtoisia tapoja säilöä/hankkia juotavaa on, ei tarvitse niitä ämpäreitä täytellä paniikissa jos on etukäteen hankkinut pullovettä tms. Trangiat, grillit, taloyhtiöiden grillikatokset, osin jo taloyhtiöiden yhteiskeittiöt, takat, leivinuunit ja kaasukäyttöiset lieset+jääkaapit mahdollistavat ruuan säilyttämisen ja valmistuksen myös poikkeustilanteessa.

Mitä nuo poikkeustilanteet sitten yleisimmin ovat? Yksilöstä itsestään lähteviä kömmähdyksiä ja onnettomuuksia jotka rajoittavat liikkumista. Sähkökatko ei enää jätä kylmään ja pimeään nälkäisenä kuin harvoin, ja silloinkin rajatun osuuden kansasta. Tautien vuoksi yhteiskuntaa ei pysäytetä ja eristetä ihan heti, ei länsimaissa. Mahdollisen ydinonnettomuuden seurauksena keräilty kotivara on yhtä mennyttä kuin ruokatarvikkeet kauppojen hyllyillä, ellei sitä ole asianmukaisesti laskeumalta suojannut, ja on hieman kyseenalaista ehtiikö mukaansa väestönsuojaan edes viedä muuta kuin itsensä ja perheensä, ellei kyseessä ole "Viimeisellä rannalla"-skenaario.

Ehkäpä pitäisi lakata puhumasta kotivarasta erillisenä keräiltävänä ja säilytettävänä asiana. Ennemminkin olisi hyödyllistä kannustaa ihmisiä hankkimaan runsaammin niitä tuotteita, mitä käyttää usein, ja jotka säilyvät.

Tämä viesti oli kirjoitettu viime vuoden helmikuussa.

Kyllä vain, heti perään iski kulkutauti, jonka takia USEISSA länsimaissa eristettiin ihmiset lähes täysin, vain ruokakauppakäynnit olivat mahdollisia, ja nekin erillisen lupalapun kanssa (joka piti itse kirjoittaa ja tulostaa... heippa Ranska!). Kyllä tuollaisessa tilanteessa ne ihmiset ja perheet, jotka olivat jollain tavalla varautuneet, pääsivät helpommalla. Jos ei muuten, niin ei tarvinnut rynnätä joka päivä kauppaan - tai oikeastaan kaupan pihalle jonottamaan, että pääsi kauppaan. Monessa länsimaassa myös alkoi säännöstely, kun kauppoihin ei enää tullutkaan jatkuvana virtana täydennystä hyllyihin (varastotila? mikä se on?) ja koronarajoitusten vuoksi esimerkiksi tietyt vihannekset jäivät kertakaikkiaan tulematta. Kauppaan pääsi siis vain vartijan päästämänä, kaupasta osa myytävistä tavaroista oli pistetty sermien taa ja jos väärää tavaraa yritit ostaa, niin kassa poisti sen liukuhihnalta.

Meillä oli Suomessa ihan toinen todellisuus viime vuoden, ja nyt alkuvuonnakin. Mutta joku toinen pandemia on tulossa ja se voi ollakin pahempi. Tai sitten ei.