Kotivaraksi ehdotetaan aina "tomaattimurskaa ja makaroneja" . . .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuudeli on itse asiassa makaronia parempi vaihtoehto, jos kuumentaminen on ongelma. Veden saa tarpeeksi lämpimäksi nuudeleita varten jo vaikka lämpökynttilöillä, tosin trangia parempi. Niitähän ei tarvitse keittää, liottaa kuumassa vedessä vaan pari minuuttia.

Ehkä makaroninkin saa pehmeäksi, jos liottaa kylmässä vedessä yön yli. Eipä ole tullut kokeiltua, kun en usko että maistuisi.

Veikkaisin että eri sorttiset pikanuudelitkin toimisivat paremmin kotivarana kuin pidemmän kypsennyksen vaativat makaronit. Onhan ne jo omana itsenänsä ihan maistuva ateria kun on tarpeeksi nälkä. Niiden lisäksi jotain energiapatukoita, kuivattuja vihanneksia ja hedelmiä, kivennäisvettä/pullovettä, säilöttyä ja kuivattua lihaa/kalaa ja esim soijaa rouheena voisi olla pidempäänkin säilyvä paketti ellei käytä ja täydennä kotivaraansa koko ajan. Siis jos edelleen puhutaan tuosta 72 tunnin skenaariosta kun sähköä ja vettä ei ole.

Harva suomalainen aikuinen on niin aliravittu, että 72 tuntia pelkällä vedelläkään koituisi kuolemaksi. 

Jos tilanne on se, että pakkanen paukkuu nurkissa, eikä mitään ole tehtävissä kuin odotella sähkökatkon loppumista, kaikenlainen pieni puuhastelu vaikka ruokaakin laittaen pitää mielialan korkeammalla. Nälkään ei ihminen helposti kuole muutenkaan, jano se on mikä tappaa.

Nimenomaan nälkään ei helposti kuole, janoon kylläkin. Mä ottasin 72 tunnin sähkökatkoksen lomana. Lomana niin töistä kuin kotitöistäkin. En tekisi yhtään mitään vaan nauttisin siitä, että kerrankin ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Korkeintaan avaisin punaviinipönikän ja tissuttelisin sitä. 

Täytyykin muistaa laittaa pari pönikkää viiniä kotivarahankintalistalle :)

Jos pienessä asunnossa varautuu suositusten mukaan, siis kaikki keittimestä huopiin ja radiohin yms yms, siellä ei mahdu elämään enää ollenkaan. Mutta voi olla elämättä rauhallisin mielin ja odotella hätätilaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos pienessä asunnossa varautuu suositusten mukaan, siis kaikki keittimestä huopiin ja radiohin yms yms, siellä ei mahdu elämään enää ollenkaan. Mutta voi olla elämättä rauhallisin mielin ja odotella hätätilaa.

No voi vitti nyt taas. Pari pussia makaronia, radio, (asunnossa varmaan on jo huopa tai peitto?!) ja asunnossa ei mahdu elämään?

Joko sinulla on neliön kokoinen asunto tai aivan saa@#nan iso radio.

Menipä tunteisiin. On monia näistä ennestään kyllä, mutta se perusteellisin kaikkeen varautuva lista on siitä huolimatta todella pitkä. Lue vaikka ketju läpi.

T: lainaamasi

Vierailija kirjoitti:

Menipä tunteisiin. On monia näistä ennestään kyllä, mutta se perusteellisin kaikkeen varautuva lista on siitä huolimatta todella pitkä. Lue vaikka ketju läpi.

T: lainaamasi

Olen lukenut. No mitä siellä on niin suurta? Trangioilla ja kuivamuonaa. Varmaan sinulla on kuivamuonaa muutenkin. Peitto varmaan muutenkin. Pieni matkaradio ja siihen patterit.

Taloyhtiöissä on lain mukaan oltava turvallisuusvastaava, jonka tehtävä on pitää osakkaat hengissä. Kysykää siis seuraavassa taloyhtiön kokouksessa, mitä on varastossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaasuhella. :D Maailman paras vekotin.

Mistä siihen tulee kaasua? Sulla on jotain kaasupatruunoita? Eli pärjäät hyvin, vaikka kaasunjakelu keskeytyisi?

En ole tuo kenelle vastasit, mutta suurimmassa osassa maata käytetään kaasuhellaan pullokaasua. Seinästä tuleva kaasu on helsinkiläisten luksustuote.

Monta pulloo sulla on kaapissa kun näiden mukaan et enää saa uutta täyttöä?

En ole tuo ensimmäinen, mutta eiköhän se yksikin kaasupullo ole parempi kuin ei kaasupulloa ollenkaan. Toisekseen se riittää aika pitkään ruoanvalmistuksessa. Monilla on mökillä semmoinen.

Meillä kestää kaasupullo kotioloissa ruoanlaittoa kolmisen kuukautta, varapullo on vajassa ja grillin pullokin vielä. Taitaa olla sitten muitakin ongelmia jos sähköä ei noiden käyttämisen jälkeenkään vielä tule.

Vierailija kirjoitti:

Jos pienessä asunnossa varautuu suositusten mukaan, siis kaikki keittimestä huopiin ja radiohin yms yms, siellä ei mahdu elämään enää ollenkaan. Mutta voi olla elämättä rauhallisin mielin ja odotella hätätilaa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7414c46-6c34-4e1a-820f-d7d619394745

Ihan tavallisia ruokatarvikkeita, joita minulla oli opiskelijabudjetillakin kaapissa. Yksin jos asuu niin ei tarvitse edes paljoa. Extra huovasta käy varmaan vieraspeitto. Uskoisin että sinulta löytyy ämpäri kotoa. Eipä tarvitse hankkia juuri mitään. Trangia nousi tällä palstalla esiin., ei noilla suositus listoilla. Taloyhtiön pihagrilli ajaa saman asian.

Jos nämä eivät mahdu asuntosi niin harkitsisin vakavasti muuttoa tai sitten olet hamstraaja ja siellä on kaikkea turhaa tilaa viemässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

No aika monella on kaasugrillit pihalla. 

"

Toki. Mutta aika suuri osa väestöstämme asuu kerrostaloissa, missä parvekkeilla ei ole lupa grillailla, eli ei taatusti löydy mitään kaasugrillejä heiltä.

Meillä on kerrostalon pihalla kiinteä grilli, johon saisi vaikka nuotion viritettyä paremman puutteessa. Monella on myös pallogrilli partsilla, vaikkei saisi.

Joo, makaronien keittäminen pallogrillissä onkin ihan tosi helppoa :DDD eiku..

Kyllä saisi näissä kotivara-lehtijutuissa olla maininta myös kaasukeittimestä ja pääpaino niissä ruokatavaroissa pitäisi olla sellaisissa, joita ei tarvitse kuumentaa. Koska se todennäköisin "hätä", mikä sattaa tavallista suomalaista tallaajaa kohdata, on sähkön- tai vedenjakelun katkeaminen. Joskus tuntuu että toimittajat eivät ole niitä kaikkein terävimpiä kyniä penaalissa.  

Vedenjakelun katkeaminen tuo vesijakelun nopeasti paikalle. Sähköttä pärjätään sivummassa ja kaupungissa ei kummosia katkoja näe. Pizzataksi kulkee.

Puoli miljoonaa helsinkiläistä... 20 litraa vettä jokaiselle päivässä.. Tekee sellaiset 10 miljoonaa litraa vettä vuorokaudessa...

Missä se vesijakelun kuljetuskalusto on varastossa? Kuinka monta säiliöautoa ja kuljettajaa tuollaiseen operaatioon tarvittaisiin? Saataisiinko se järjestettyä heti ensimmäisestä päivästä lähtien?

Eikä tarvitse tulla kuin tavallinen sähkökatkos niin se pizzataksin uuni on kylmänä. Seuraavana päivänä niillä on jo kylmäsäilytystä vaativat ainekset pilaantuneet. Muutenkin toimii nihkeästi jos yllättäen kymmenet tuhannet ihmiset tilaisi pitsoja samaan aikaan. Ei ravitoloista löyty aineksia ja kokkeja valmistaa yllättäen monikertaista määrää annoksia.

Luulisin kyllä, että jos Hellsinki jää ilman vesijohtovettä niin ei sitä vettä kymmeniä litroja per naama jaeltaisi. Vain ihan välttämättömin annettaisiin.

Viranomaiset on sitä mieltä, että sen verran tarvitaan:

"Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa."

Hygienia laiminlyömällä saadaan aikaan kolera epidemia. Puhdas vesi on tärkeä asia.

On eriasioita mikä on välttämätöntä, mikä tarvitaan ja mikä pystytään toimittamaan.

Ehkä katastrofi tilanteessa ei ensimmäisenä tule mieleen tykkääkö syödä niitä vai ei, vaan makaronit ja tomaattimurska on halpoja ja hyvin säilyviä, joita voi pitää jemmassa pahan päivänvaralle. Monessa perheessä noita käytetään säännöllisesti eli helppo pitää päiväykset ajantasalla.

Ja makaronit helposti kypsentää ruuaksi, hätätilanteessa ne saadaan syömäkelpoiseksi jo pelkällä kuumalla vedellä, toisin kuin peruna, riisi tai juurekset.

Esim. silloin kun pitkä sähkökatkos, joka tarkoittaa myös kauppojen sulkemista, kun mikään ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menipä tunteisiin. On monia näistä ennestään kyllä, mutta se perusteellisin kaikkeen varautuva lista on siitä huolimatta todella pitkä. Lue vaikka ketju läpi.

T: lainaamasi

Olen lukenut. No mitä siellä on niin suurta? Trangioilla ja kuivamuonaa. Varmaan sinulla on kuivamuonaa muutenkin. Peitto varmaan muutenkin. Pieni matkaradio ja siihen patterit.

Turvallisuusvastaavan tehtävä on huolehtia esimerkiksi siitä, että väestösuoja on määräysten mukainen ja että taloyhtiössä on turvallisuussuunnitelma. Jos väestösuojaa joutuisi joskus käyttämään, niin jokaisen asukkaan pitää itse tuoda käyttämänsä ruuat, vedet ja muut tykötarpeet.

Vierailija kirjoitti:

Jos pienessä asunnossa varautuu suositusten mukaan, siis kaikki keittimestä huopiin ja radiohin yms yms, siellä ei mahdu elämään enää ollenkaan. Mutta voi olla elämättä rauhallisin mielin ja odotella hätätilaa.

Yleensä vaikka olisi miten pieni asunto, niin kyllä kait sieltä löytyy peitto. Samoin radio tai kännykkä. Tulitikut. Teräskattila jne. ihan arkipäiväisessä käytössä. Nyt vähän enemmän mielikuvitusta ja luovuutta peliin.

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöissä on lain mukaan oltava turvallisuusvastaava, jonka tehtävä on pitää osakkaat hengissä. Kysykää siis seuraavassa taloyhtiön kokouksessa, mitä on varastossa.

Taloyhtiö tarjoaa tilat, mutta jokaisen asukkaan on itse huolehdittava ruuista, peitoista ja muista tarvikkeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli taannoin 3 viikkoa sähköt veks, joten siinä oppi kyllä varautumaan. Kynttilöitä, öljylamppuja ja ruokaa on aina talossa.

Viimeksi jouluaattona sähköt 2 tuntia pois kriittisellä hetkellä, mutta puu-uunin kautta saatiin safkat pöytään. Kynttilän valossa oltiin syömässä, kun sähköt palasi takaisin.

Ellei ole aikaisemmin koskaan joutunut tuollaiseen tilanteeseen, mitä edellä kuvailit, voisi tulla yllätyksenä monelle totaalinen hämmennys ja avuttomuus. Kahviakaan et keittele ilman sähköä, muusta puhumattakaan.

Ulkona kova pakkanen ja sähköt poikki -eikä tietoakaan kuinka kauan vian (joka ensin pitää paikallistaa) korjaaminen vie.

Heillä jotka asuvat maalla on monilla puulämmitteinen sauna, takka, uuni. Ovat omavaraisia ja omatoimisia ihan arjessaan. Toisin on heidän jotka ovat tottuneet että hommat pelittää kunhan vain hoitaa maksaa palveluista/ laskunsa.

Esimerkiksi niinkin on käynyt että  v 2016 kilpisjärvellä reilusti yli 30 astetta pakkasta ulkona ja sähkökatkos päällä.

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - mutta tietääkö moni kuinka sellaiseen tulisi varautua?

Niinpä, ehkä kuitenkin on pieni vaiva varautua kaupungissakin. Esim kynttilöitä ja taskulamppuja kannattaa olla aina. Eikä sen varavaraston tarvitse olla tuon uutisen mukaista, sehän oli vain ehdotus. Keskustelu lähti ihan lapasesta täällä ja toisessa ketjussa sanottiin, että tuollaiset varautumisen heitettäisiin heillä roskiin, kun ei käytetä? Makaronit, hei haloo roskiin? Eikö niitä voi antaa vaikka naapurille, miksi aina kaikki pitää heittää roskiin.

Kannattaa oikeasti miettiä vähän pidemmälle. Ip lehdessä taannoin joku valitti kuinka elämä menee totaalisesti sekaisin, kun prisma oli 2 päivää lakossa! Eikö kotona tosiaan ole mitään ruokaa kahdeksi päiväksi! Käyvätkö ihmiset joka päivä kaupassa kaupungissa? Eikö sen ajan voisi käyttää johonkin järkevään kuten olla perheen kanssa tai harrastaa.

Sori vuodatus, mutta ehkä meistä maalaisista kannattaisi joskus ottaa mallia. Olen itsekin asunut Helsingin keskustassa opiskeluaikana ja kyllä minulla silloinkin jotain hätävara löytyi.

Olet ihan oikeassa. Virallisissa kotivaraohjeistuksissa lähdetään siitä olettamuksesta, että jokaisella suomalaisella on - parvekkeettomassa kerrostaloyksiössäkin - leivinuuni, hiiligrilli tai ainakin trangia, jolla voi laittaa ruokaa silloin, kun sähköt ovat pidempään poikki. Jos sellaisia ei ole, on ihan turhaa varata esim perunoita kotivaraksi. Raakoja perunoita tai kypsentämätöntä makaroonia  ei ole tarkoituskaan syödä. Edes poikkeustilanteessa. 

Helpoin tapa selvittää oman talouden kotivaran tarve on viettää "survival-viikko". Ennen kokeiluviikkoa käy ostamassa kaupasta viikon ruuat ja muut tarvikkeet. Huomioiden ostoksissaan sen, että pyykinpesukone ei toimi, tiskikone ei toimi, vettä ei tule vesihanasta, pakastin ei toimi, jääkaappi ei toimi, hella ei toimi, mikroaaltouuni ei toimi eikä mikään muukaan sähköllä toimiva vempain. Viikon ajaksi siis suunnittelee ateriat siten, ettei minkään valmistukseen eikä minkään elintarvikkeen säilyttämiseen tarvita sähköä. Kokeiluviikon aikana merkitsee ostoskuittiin vihreällä ne tuotteet, jotka tuli käytettyä viikon aikana ja joita oli riittävästi. Punaisella ne tuotteet, jotka ehtivät pilaantua. Voi vaikka merkitä lukumäärän, moniko ostetuista ko tuotteista ehti pilaantua. Sitten esim sinisellä ne tuotteet, jotka kuluivat viikon aikana, mutta joita oli liian vähän. Ja lukumäärä viereen, montako kappaletta ko tuotetta olisi pitänyt olla enemmän. Lisäksi erillinen lista, johon kirjoittaa kaikki ne tuotteet, mitä ei ollut viikoksi hankkinut, mutta mitä olisi viikon aikana tarvittu. 

Jokainen kotitalous on erilainen. On kotitalouksia, joissa ruokaa valmistetaan ihan normaaliin tapaan, vaikka ei olisi sähköjäkään. Ja on kotitalouksia, joissa sähkökatkoksen aikaan valmistetaan ruokaa ainoastaan huoneenlämmössä säilyvistä ja sellaisenaan syötävistä elintarvikkeista. Ja on kotitalouksia (kuten oma sinkkutalouteni), joissa ei tarvitse sähkökatkoksen aikana lainkaan valmistaa ruokaa vaan voi syödä suoraan pussista tai purkista sen, mitä nälkänsä pitimiksi tarvitsee (säilyketonnikalaa, proteiinipatukoita, pähkinöitä,  perunalastuja, näkkileipää, kuivattuja hedelmiä tai marjoja tai mistä nyt tykkääkään). 

Perunaa voi mainiosti syödä raakana - muinoin purjelaivoillakin se oli mainio vitamiinipommi keripukin ehkäisijänä.

Kanteli sitä voi valmistaa esim tekemällä ohuita viipaleita ja paistamalla niitä siinä trangialla tai sellaisella kokoontaitettavalla retkigrillillä (pihalla jos EU ole parveketta ja sinne pihalle pääsee, tai vaikkap sitten kerrostalon katolla, jos ei ole ydinlaskeumaa .

Minä Ranuan tämän kotivaran kahdella tapaa.

Ensisijainen kotivara :mitä syödä jos on jostain syystä muutaman päivän jumissa kotona eikä sinne saa tilattua pizzaa. (Ihan mahdollinen skenario kuitenkin, ainakin maaseudulla)

Toissijainen kotivara: mitä syödä pitkän kriisin koittaessa, kun se 'normaali ruokavarasto' loppuu. Yksi ratkaisu on isompi varasto sitä normaalia ruokaa, toinen (pidemmän päälle) on se tilanne kun aidosti syödään voikukatkin pihalta - hyvin epätodennäköinen skenario, onneksi. - silloin kyllä raakakin peruna ja mikä tahansa "makaroni, hei nyt oikeesti kuka sitä syö" on parempi kuin se voikukka. Mutta silloin puhuttaisiin kyllä jo ihan massiivisesta sotatilasta. Toivottavasti emme kukaan koskaan sitä koe!

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Suomi on aika paljon Helsinkiä suurempi maa.

Merkittävä osa tuosta kalustosta olisi kiinni maan muissa osissa.

Todennäköisesti maassa olisi muitakin murheita kuin 'vettä ei tule hanasta Kalliossa' ja ehkä iso osa jopa sen verran 'kiireellisempiä' ettei koko poliisi, palo ja pelastustoimea sekä armeijaa voitaisi valjastaa vedenjakeluun.

Toisaalta, sen takia kotivarasuosituksissa on niitä kannellisia ämpäreitä tm vesitonkkia, että sitä vettä todennäköisesti jaettaisiin esim jonkun kaupan tai koulun pihalla omiin pöniköihin esim 20l /asukas ja ylihuomenna ehkä saatte lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menipä tunteisiin. On monia näistä ennestään kyllä, mutta se perusteellisin kaikkeen varautuva lista on siitä huolimatta todella pitkä. Lue vaikka ketju läpi.

T: lainaamasi

Olen lukenut. No mitä siellä on niin suurta? Trangioilla ja kuivamuonaa. Varmaan sinulla on kuivamuonaa muutenkin. Peitto varmaan muutenkin. Pieni matkaradio ja siihen patterit.

Turvallisuusvastaavan tehtävä on huolehtia esimerkiksi siitä, että väestösuoja on määräysten mukainen ja että taloyhtiössä on turvallisuussuunnitelma. Jos väestösuojaa joutuisi joskus käyttämään, niin jokaisen asukkaan pitää itse tuoda käyttämänsä ruuat, vedet ja muut tykötarpeet.

Varauloskäynti oltava auki että ovesta pääsee ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Suomi on aika paljon Helsinkiä suurempi maa.

Merkittävä osa tuosta kalustosta olisi kiinni maan muissa osissa.

Todennäköisesti maassa olisi muitakin murheita kuin 'vettä ei tule hanasta Kalliossa' ja ehkä iso osa jopa sen verran 'kiireellisempiä' ettei koko poliisi, palo ja pelastustoimea sekä armeijaa voitaisi valjastaa vedenjakeluun.

Toisaalta, sen takia kotivarasuosituksissa on niitä kannellisia ämpäreitä tm vesitonkkia, että sitä vettä todennäköisesti jaettaisiin esim jonkun kaupan tai koulun pihalla omiin pöniköihin esim 20l /asukas ja ylihuomenna ehkä saatte lisää.

En mä nyt oikein saa irti oliko sulla tuossa jokin pointti tai järki.

Ensinnäkin kansalaisten vesihuolto on se kaikista suurin murhe missä tahansa tilanteessa. Ei sen suurempaa olekaan. Ilman vettä kun kuolee. Sotatilassa tietenkin armeijan tarve menee sen oman kaluston ja siviileiltä pakko-otetun osalta eri laariin.

Toisekseen, tuo oli havainnollistava laskuesimerkki. Jos normaali vedenjakelu on poikki PK-seudulla, ei se sitä ole välttämättä Rovaniemellä. Tai toisin päin. Kuitenkin sekä yhteiskunnan hallussa oleva että siviiliyhteisön omistama soveltuva kalusto ja muut resurssit menevät eri osissa Suomea suunnilleen samassa suhteessa. Siellä, missä on paljon asukkaita, on myös paljon säiliöautoja. Harvemmin asutuilla seuduilla vähemmän, mutta alueesta riippumatta kuitenkin asia on aina hoidettavissa. Mittakaava ei ole mahdoton, kuten joku väitti. Lisäksi monissa taajamissa ja haja-asutusalueilla ihmisillä on oma vesikaivo ja muu varmuusvalmius ihan eri tasolla. Jokainen suomalainen ei tosiaankaan tarvitse vesiapua heti tai ollenkaan. Pulmathan ovat akuuteimmat nimenomaan suurissa taajamissa, jossa vesihuolto on täysin keskitetyn julkisen infran varassa tai sitten omien varmuusvarojen, ja lähikauppojen putelien, jotka loppuvat vartissa. Volyymiltaan suurin tällainen keskittymä on Helsinki/PKS.

Kolmanneksi, kukaan ei ole olettanut tai edellyttänyt, että "koko poliisi, palo ja pelastustoimea sekä armeija" pitäisi valjastaa johonkin tiettyyn asiaan. Kyse oli sadasta säiliöautosta, joille ehkä muutama sata kuskia ja muuta käyttäjä tarvitaan. Etkö osaa lukea vai mistä nämä olkinuket kumpuavat?

Meillä on hyvä kotivara, oma kaivo, polttoainetta tilatankeissa, vehnää viljasiilossa, omat perunat, kanala, lämmityspuut omasta metsästä eikä sinällään tulisi hätä isostakaan kriisistä.

Ongelmaksi tulisivat muut ihmiset. Vaikka asutaan kauempana isoilta teiltä, voi tänne eksyä silti joukko porukkaa joilla ei ole yhtä hyvin asiat. Jotenkin pitäisi pystyä myös puolustamaan omaa kotivaraansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaavaili ettei olisi mahdollista järjestää juomaveden jakelua säiliöautoin. En oikein usko. Jos pitäisi jakaa vaikkapa 10 miljoonaa litraa miljoonalle ihmiselle päivittäin, se tekisi esim noin 400 säiliöautollista. Jos kukin auto kerkeäisi päivän mittaan neljä säiliöllistä jakaa, tarvitaan liikenteeseen sata säiliöautoa. Ei se kohtuutonta ole. Jo palokunnilta löytynee puolet tästä määrästä esim. Uudenmaan alueelta säiliöt täynnä ja lähtövalmiina. Armeijalta saadaan koska tahansa (jos nyt ei ole sotatila) nopeasti tusina isoa säiliöautoa ja kymmenittäin kuorma-autoja hinattavien parin kuution vesitankkien kanssa. Kuljetusyrityksillä on tietenkin satoja säiliöautoja, mutta kaikkea ei kannata eikä tarvitse alistaa yhteiskunnan tarpeisiin, vaan ainoastaan loput kymmenet autot, joita operaatioon tarvitaan. Ei se nyt mitään mahdotonta ole, varsinkin mikäli ihmisten kotivara on kunnossa antaen pari-kolme vuorokautta aikaa haalia tarvittava kuljetuskalusto koko kapasiteettiinsa.

Suomi on aika paljon Helsinkiä suurempi maa.

Merkittävä osa tuosta kalustosta olisi kiinni maan muissa osissa.

Todennäköisesti maassa olisi muitakin murheita kuin 'vettä ei tule hanasta Kalliossa' ja ehkä iso osa jopa sen verran 'kiireellisempiä' ettei koko poliisi, palo ja pelastustoimea sekä armeijaa voitaisi valjastaa vedenjakeluun.

Toisaalta, sen takia kotivarasuosituksissa on niitä kannellisia ämpäreitä tm vesitonkkia, että sitä vettä todennäköisesti jaettaisiin esim jonkun kaupan tai koulun pihalla omiin pöniköihin esim 20l /asukas ja ylihuomenna ehkä saatte lisää.

Oliko se Vammalassa vai missä, kun meni puhdas- ja jätevesi sekaisin. Siellä jaettiin pienemmässä mittakaavassa vettä. Porukkahan sairastui ihan huolella. Onneksi kukaan ei tainnut kuolla. Mitenköhän se meni? Onko paikalla ketään tuon kokeneita?