Sukupuolijakauma, parisuhdemarkkinat ja ikävääristymä? (linkki)

Viitaten 121212 vanhaan ketjuun. Mieleen tullutta pohdintaa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3542060/faq-palstatohtorin-vastaukset-p… .

Missä iässä kullakin sukupuolella vääristyy markkinat? Nuorena molemmat saavat ikäisiään puolisoita. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enenevässä määrin hopeakettujen suosio lisääntyy. Se on ketjun aloittajan puolesta perusteltu maskuliinisilla ominaisuuksilla. Lisäsin siihen vielä taloudellisen turvan, mitä hopeakettu usein tarjoaa. Se tarkoittaa, että nuorempien ja keski-ikäistyvien tavismiesten markkinoille pitäisi syntyä ylijäämää. @Ylijämämies varmasti on samaa mieltä. Miehellä ikä ei tunnu vanhenevan. Eron jälkee mies löytää usein uuden tai se on ollut jo valmiina odottamassa, kun ero lähtee käyntiin. Useimmiten nämä naiset ovat laastareita, mutta on joistakin tullut vakiokumppani. Nämä, jotka saavat heti uuden ovat enempi YTM miehiä, maskuliinisia ja/tai taloudellista turvaa tuovia. Jos ei, niin hänestä tulee vain lopun elämän sinkku.

Entä sitten 40+ naiset? Osa heistä ei traumatisoituneen eron jälkeen enää halua (ymmärrettävästi) uutta parisuhdetta, mutta suurin osa kyllä. Osa 40+ on yhä sinkkuja ja monen mielestä ihan aiheesta. Ikäisekseen kauniisti feminiininen keski-ikäinen nainen saa riesoikseen itseään yli 10 vuotta vanhemmat miehet. Ne, joista ei tullut hopeakettuja vaan biologia turmeli tuuheat hiukset ja muutti ulkomuodon. Loput naiset jäävät nuolemaan näppejään. Jotenkin alkaa tuntumaan, että miesten naismaku iän suhteen pysyy samana lähes koko elämän 25-35, mutta naisilla se keskittyy oman iän läheisyyteen. Hyvää on se, että 40+ nainen pärjää paremmin ilman miestä, kuin saman ikäinen mies ilman naista.

Pitääkö omaan kysymykseeni vastata, että markkinat vääristyvät siinä kohtaa, kun mies lakkaa kasvamasta aikuiseksi?