Omituisia kodinhoitoon/kotitöihin liittyviä oppeja
Minulla niitä on kaksi. Tässä numero 1: biojätepussit vanhentuvat käyttökelvottomiksi! Kun kaupasta ostan tavallisia fossiilisesta öljystä valmistettuja muovisia roskapusseja niin ostan niitä ainakin 5 pakettia (eli 5 rullaa) kerralla, jotta eipä minun niitä enää järin pitkään aikaan tarvitse uusia käydä ostamassa, onpahan tarpeeksi paljon kotona varastossa valmiina. Aiemmin tein biojätepussien kanssa samoin, mutta enpä tee enää! Koska biojätepussit vanhentuvat!
Uusina biojätepussit ovat venyviä, ne voi silleen kätevästi "vetäistä ämpärin reunojen ylitse". Kun pussit ovat yli vuoden olleet odottamassa kaapissa niin pussit ovat vanhentuneet eli haperoituneet niin pahasti että ne eivät kestä venyttämistä enää yhtään, eivät kestä mitään enää yhtään, eli pussit hajoavat ihan riekaleiksi. Venymiskykyä ei ole enää ollenkaan, pussit ovat ihan haperoita, eivät enää ollenkaan "muovimaisen pussimaisia" vaan ihan kuin jotain ikivanhaa lahonnutta pahvia.
Toisin sanoen: kerralla kannattaa ostaa vain 1 tai 2 biojätepussipakettia. Jos ostat tuota enemmän biojätepusseja kerralla, niin loput biojätepussit pitää sitten lopulta vain heittää käyttämättöminä roskikseen... tai siis biojätteeseen.
Kommentit (17)
No siis sitähän se biohajoaminen tarkoittaa, että ne hajoavat vähitellen itsekseen.
Parempi olisi kyllä olla kokonaan käyttämättä noita pusseja, koska se hajoaminen on kuitenkin niin hidasta, että ne kyllä haittaavat jätteen kompostointia ja niitä joudutaan keräämään pois kompostoitavan jätteen seasta.
Vierailija kirjoitti:
No siis sitähän se biohajoaminen tarkoittaa, että ne hajoavat vähitellen itsekseen.
Parempi olisi kyllä olla kokonaan käyttämättä noita pusseja, koska se hajoaminen on kuitenkin niin hidasta, että ne kyllä haittaavat jätteen kompostointia ja niitä joudutaan keräämään pois kompostoitavan jätteen seasta.
Ap tässä hei. Kun tein tämän aloituksen niin ajatukseni ja toivomukseni oli että te muutkin palstalaiset kertoisitte monia teidän omia omituisia kodinhoito-oppejanne. Toivottavasti kerrotte.
Mutta niin, nuo biojätepussit: muistaakseni joskus vuosia sitten luin jonkin ulkomaalaisen lehti-/uutis-/media-artikkelin, taisi olla jostain Yhdysvalloista, jossa kerrottiin että noita biojätepusseja ei reguloida. Siis: ei ole mitään luomumerkkiä tai standardia tai viranomaista tai tarkkailurutiinia joka varmistaisi sen että biojätepussi todella olisi biohajoava. Toisin sanoen: kun kaupassa kuluttajille myydään biojätepussia... niin tosiasiassa se pussi voi olla ihan mitä vain, se voi olla vaikka ydinjätepussi. Mitään takuuta ei ole että se pussi oikeasti olisi biohajoava, että se pussi oikeasti soveltuisi biojätteeseen.
Joten joo: sikäli kyllä, biojätepussit ovat biojätteessä haitaksi! Joten mieluiten biojätepussit jättäisi biojätteestä kokonaan pois? Mutta miten? Mikä sitten on vaihtoehto?
Ainoa vaihtoehto jonka minä keksin: en laita ämpäriini mitään pussia, en mitään vuorausmateriaalia, vaan heitän ämpäriini biojätteeni ihan sellaisenaan ihan vaan sinne ämpärin pohjalle. Ja ämpäristä kaadan biojätteeni kerrostaloni suureen biojäteastiaan ihan sellaisenaan. Saako noin tehdä? Teen noin kyllä, jatkossa, aina, jos vain saa. Säästynpähän joidenkin typerien biojätepussien ostamiselta ja käyttämiseltä, luojan kiitos! Se ämpäri taas: se on Tokmannilta ilmaiseksi saamani ämpäri :)
Tuota minäkin mietin, siis että saako biojäteastiaan laittaa peskeet sinällään.
Palataan vanhaan laskiämpäriaikaan. Mä nimittäin muistan sen ajan kun ei mitään muovipusseja ollut, ja jos oli, ei niitä tärvätty roskiin.
Enkä nyt puhu edes mistään maalaisympäristöstä vaan kaupungin keskustasta.
Laitan biojätteet ihan tavalliseen muoviseen roskapussiin, niin ei ole tuota ongelmaa.
Mulle opetettiin aikoinaan että ruuanlaittoon täytyy aina ottaa hanasta kylmää vettä koska hanan kuuma vesi sisältää muka jotain epäpuhtauksia tms. Eli jos vaikka haluaa keittää makaroneja, niin hanasta kattilaan kylmää vettä ja sitten odotellaan ikuisuus että vesi alkaa kiehua. Tein vuosia näin, kunnes tajusin ettei tässä ole mitään järkeä, ja nykyään jos tarvitsen kiehuvaa vettä, otan hanasta kuumaa vettä ja keitän sen. Vesi alkaa kiehua paljon nopeammin ja jos jotain epäpuhtauksia olisikin, niin eiköhän ne kuole silloin kun vesi kiehuu.
Vierailija kirjoitti:
Tuota minäkin mietin, siis että saako biojäteastiaan laittaa peskeet sinällään.
Palataan vanhaan laskiämpäriaikaan. Mä nimittäin muistan sen ajan kun ei mitään muovipusseja ollut, ja jos oli, ei niitä tärvätty roskiin.
Enkä nyt puhu edes mistään maalaisympäristöstä vaan kaupungin keskustasta.
Mitä ihmettä ovat peskeet? Mun pitääkin googlata. Ja mitä ihmettä on laskiämpäri? Mun pitääkin googlata.
Mutta kaikista tärkeintä: mun ja kaikkien teidän muidenkin tarvitsee heti nyt googlata että tarvitseeko biojäteastiassa käyttää biojätepussia!
Jos meinaa käyttää biojätteelle ämpäriä ilman mitään pussia ämpärin suojana, niin ehkä kannattaa mieluiten käyttää teräsämpäriä. Koska teräs vähentää haitallisten bakteerien kasvamista enemmän kuin muut ämpärimateriaalit, kuten muovi, emali, puu, pelti,...
Vierailija kirjoitti:
Tuota minäkin mietin, siis että saako biojäteastiaan laittaa peskeet sinällään.
Palataan vanhaan laskiämpäriaikaan. Mä nimittäin muistan sen ajan kun ei mitään muovipusseja ollut, ja jos oli, ei niitä tärvätty roskiin.
Enkä nyt puhu edes mistään maalaisympäristöstä vaan kaupungin keskustasta.
Riippuu siitä onko isossa jäteastiassa jo valmiiksi pussi. Jos ei ole niin ei kuulosta kauhean kivalta sotkea jäteastiaa kippaamalla sinne biojätteitä suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota minäkin mietin, siis että saako biojäteastiaan laittaa peskeet sinällään.
Palataan vanhaan laskiämpäriaikaan. Mä nimittäin muistan sen ajan kun ei mitään muovipusseja ollut, ja jos oli, ei niitä tärvätty roskiin.
Enkä nyt puhu edes mistään maalaisympäristöstä vaan kaupungin keskustasta.
Riippuu siitä onko isossa jäteastiassa jo valmiiksi pussi. Jos ei ole niin ei kuulosta kauhean kivalta sotkea jäteastiaa kippaamalla sinne biojätteitä suoraan.
Eihän yhdessäkään isossa jäteastiassa ole mitään pussia! Tai siis ei ainaskaan täällä Tampereella. Täällä kaikki isot biojäteastiat on sellasia "laatikoita" jotka yksi ihminen pystyy vetämään renkailla pois paikoiltaan jäterekan perään. Ne laatikot on ihan vaan jotain tavallista jäteastiamuovia, eikä niiden sisällä ole niin yhtikäs mitään muuta ihmeen pussia. Joten ihan sinne vaan sisälle kaikki kerrostalon asukkaat heittää kaikki biojätteensä. Jotkin biojätteet on biopussin sisällä, jotkin ei ole. Joten aika tosi likainen ja ällöttävä se iso astia on aina! Ihan aina!
Itse arvelisin: ei kerrostalon asukkaat ole vastuussa pihan suuren roska-astian puhtaudesta. Vaan joku muu on puhtaudesta vastuussa, joku muu! Esim kun roskarekka käy paikalla tyhjentämässä roska-astiat, niin silloin roskarekan työntekijän yksi työtehtävä on myös puhdistaa se roska-astia!
Ei roska-astiaa ikinä voida pitää täydellisen puhtaana. Jonkun muun täytyy huolehtia roska-astian puhtaudesta. Ja kuka se muu on? No, todennäköisesti se joka tyhjentää sen roska-astian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota minäkin mietin, siis että saako biojäteastiaan laittaa peskeet sinällään.
Palataan vanhaan laskiämpäriaikaan. Mä nimittäin muistan sen ajan kun ei mitään muovipusseja ollut, ja jos oli, ei niitä tärvätty roskiin.
Enkä nyt puhu edes mistään maalaisympäristöstä vaan kaupungin keskustasta.
Riippuu siitä onko isossa jäteastiassa jo valmiiksi pussi. Jos ei ole niin ei kuulosta kauhean kivalta sotkea jäteastiaa kippaamalla sinne biojätteitä suoraan.
Eihän yhdessäkään isossa jäteastiassa ole mitään pussia! Tai siis ei ainaskaan täällä Tampereella. Täällä kaikki isot biojäteastiat on sellasia "laatikoita" jotka yksi ihminen pystyy vetämään renkailla pois paikoiltaan jäterekan perään. Ne laatikot on ihan vaan jotain tavallista jäteastiamuovia, eikä niiden sisäl
Meidän taloyhtiössä on.
Sunnuntaina ei voi tehdä kotitöitä, kun se on lepopäivä.
Paikallinen jäte yhtiö kertoi lähettämässään jäteoppaassa, että biojätteet voi laittaa muovipussissa biojätteen keräys laatikkoon. Näin olen tehnyt ja teen jatkossa, toki taittelen sanomalehteä sinne imemään mahdolliset nesteet
Vierailija kirjoitti:
Mulle opetettiin aikoinaan että ruuanlaittoon täytyy aina ottaa hanasta kylmää vettä koska hanan kuuma vesi sisältää muka jotain epäpuhtauksia tms. Eli jos vaikka haluaa keittää makaroneja, niin hanasta kattilaan kylmää vettä ja sitten odotellaan ikuisuus että vesi alkaa kiehua. Tein vuosia näin, kunnes tajusin ettei tässä ole mitään järkeä, ja nykyään jos tarvitsen kiehuvaa vettä, otan hanasta kuumaa vettä ja keitän sen. Vesi alkaa kiehua paljon nopeammin ja jos jotain epäpuhtauksia olisikin, niin eiköhän ne kuole silloin kun vesi kiehuu.
Sinun viestisi on tosi hyvä. Koska minäkin olen kuullut tasan samaa. Siis että: lämpimässä hanavedessä mukamas on joitain terveydelle haitallisia epäpuhtauksia joten parempi mukamas on käyttää kylmää hanavettä. Lämmintä hanavettä saa toki mukamas käyttää vaikkapa suihkussa, mutta sitä ei mukamas saisi käyttää vaikkapa ruuanlaitossa.
Muistaakseni mulle sanottiin sillä lailla, että lämpimässä hanavesiputkistossa voivat haitalliset bakteerit olla paikallaan ja elää ja lisääntyä ihan loputtoman pitkään. Ja siksipä kun otat hanasta lämmintä vettä niin se voi olla ihan täpötäynnä tappajabakteereja. Mutta enpä nyt ihan vaan usko tuota ollenkaan.
Itse uskon, ettei terveyden kannalta ja bakteeripitoisuuksien kannalta ole liiemmin väliä että käyttääkö kylmää vai lämmintä hanavettä. Mutta tosiaan, jos meinaa kattilassa kuumentaa veden vaikkapa ihan kiehumispisteeseen asti, niin tietysti vähemmän energiaa kuluu jos kuumentaa kiehumispisteeseen asti 60 asteista vettä eikä 10 asteista vettä.
Eli ruuanlaitossa käytettävien vesien terveysero: ei eroa ollenkaan. Mutta energiankulutusero: suuri ero! Toisin sanoen: käytä ruuanlaitossa mieluummin kuumaa kuin kylmää vettä. Vaikka vanhaan aikaan opetettiin tasan päinvastoin! Koska vanhaan aikaan ohjeet olivat ihan eriskummallisia!
Kuulkaas nuoret. Putkistosta voi irrota metalleja ja epäpuhtauksia. Että viileää vettä edelleen kattilaan. Myös klooria voi tulla, pitää laskea hetken, jos hana ollut pitkään kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Mulle opetettiin aikoinaan että ruuanlaittoon täytyy aina ottaa hanasta kylmää vettä koska hanan kuuma vesi sisältää muka jotain epäpuhtauksia tms. Eli jos vaikka haluaa keittää makaroneja, niin hanasta kattilaan kylmää vettä ja sitten odotellaan ikuisuus että vesi alkaa kiehua. Tein vuosia näin, kunnes tajusin ettei tässä ole mitään järkeä, ja nykyään jos tarvitsen kiehuvaa vettä, otan hanasta kuumaa vettä ja keitän sen. Vesi alkaa kiehua paljon nopeammin ja jos jotain epäpuhtauksia olisikin, niin eiköhän ne kuole silloin kun vesi kiehuu.
Tuohon oli oikea peruste, vanhemmissa taloissa vedijohdot on kuparia, mikä saattaa kuumassa vedessä liueta ja kertyä elimistöön ja aiheuttaa haittoja. Nykyään vesijohdot on muovia, mikä sekin liukenee helpommin kuumassa vedesdä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas nuoret. Putkistosta voi irrota metalleja ja epäpuhtauksia. Että viileää vettä edelleen kattilaan. Myös klooria voi tulla, pitää laskea hetken, jos hana ollut pitkään kiinni.
Mistäköhän modernista taloyhtiöstä tuota ongelmaa enää löydät? Mistäköhän toisen maailmansodan jälkeisestä kerrostalosta tuota ongelmaa enää löydät?
iheijreorkeohr aheh... haaa haaa haaa! buu huu huu! he he he, hi hi hi, zäää zäää zäää!
Ap jatkaa... on tosiaan vähän outoa että joutuu heittämään käyttämättömiä biojätepusseja biojätteeseen.
Ja nyt minä vielä kerron sen toisenkin oppimani oudon asian kodinhoitoon liittyen, joskin monelle muulle tämä tuskin on outoa, minulle oli outoa koska minä olin tolvana, siis outo asia numero 2: ei ikinä saa käyttää liian voimakkaita pesuaineita! Ei ikinä! Aina kannattaa aloittaa miedoimmasta pesuaineesta eli pelkästä vedestä. Jos se ei riitä niin sitten jotain muuta mietoa kuten esim fairya tai mäntysuopaa. Seuraavaksi jotain wc-puhdistusainetta tai keittiön yleispuhdistusainetta, mitä vain "mahdollisimman yleistä yleispuhdistusainetta". Ja vasta kun tasan kaikki yleispuhdistusaineet on kokeiltu läpi niin kannattaa edetä vahvempiin aineisiin. Minä opin tuon kantapään kautta.
Nimittäin, kylpyhuoneessani on kaakelit, kaakeleiden välissä on valkoiset silikonit. Yhden seinän pesin superpuhtaaksi jollain kaikista voimakkaimmalla pesuaineella jonka suinkin löysin, en muista mitä se oli, ehkä jotain klooria. Kylläpäs tuli tosi kiiltävän loistavan puhdasta, seinä suorastaan säteili valoa, jee! Muut seinät pesin ihan vain jollain yleisellä wc-puhdistusaineella, tuli vain normaalipuhdasta.
Kuukautta myöhemmin huomasin että muut seinät olivat edelleen normaalipuhtaita, mutta siinä kloorilla pestyssä seinässä kaikki silikonit olivat aivan harmaita tai jopa pikimustia. Jouduin googlaamaan mistä tuossa on kyse, ja näin opin: niissä silikoneissa on pinnoite joka pitää niitä silikoneja puhtaina, mutta voimakkaat pesuaineet tuhoavat sen pinnoitteen ja sen jälkeen silikonit eivät enää pysy puhtaina, eivät enää ikinä, joten jopas on se seinä ikiaijoiksi pilalla tai siis ruma.
Jatkoa tälle oppimalleni asialle: älä yritä pestä joskus harvoin ihan sikavoimakkaasti vahvimmilla mahdollisilla aineilla... vaan on ihan sikapaljon parempi että peset usein kevyesti ihan vain miedoilla aineilla. Kodin huoltamisessa usein kevyesti on sikapaljon parempi kuin harvoin voimakkaasti.