Olen todella onnellinen ja vähän ihmeissäni poikamme puolesta hänen koulumenestyksensä vuoksi!
Olen siis vähän hämilläni, sillä poikamme todistus on todella hyvä. Viimeisestä matematiikan kokeesta tuli täydet ja hän on matemattiikkaluokalla. Ja kokeet todella vaativia...
Ka 9.6
Naapurissa vielä akateemisia, jotka ovat nostaneet itsensä muita paremmiksi.
Joskus koulusta puhuttu, mutta en ole sanonut pojastamme mitään. Olen vain kuunnellut kun naapurit kehuvat omia lapsiaan...
Hiljaa hyvää tulee!
Kommentit (28)
Miten ne naapurit liittyvät pojan matemaatiseen lahjakkuuteen ?
Ei se mitään, meidän pojan koulunkäynnistä ei tule hevonvit*uakaan, vilma huutaa punaisena lähes päivittäin.
Toivoin että pojasta tulisi jotain isona, mutta kai se on vaan hyväksyttävä ettei pojasta polvi parane.
Peruskoulu rimaa hipoen, amis ja raksalle tai pajalle. ☹️
Vierailija kirjoitti:
Ap.
Nyt täytyy vielä kertoa, että söin d-vitamiinia koko raskausaikani- tein tieteellisen kokeilun. Muissa raiskauksissani en syönyt.
Mä olen myös syönyt d-vitamiinia, foolihappoa ja omegaa raskausaikoinani. Molemmat lapseni ovat pärjänneet ok hyvin koulussa. Tyttö on nyt lukiossa ja poika 13v saa hyviä numeroita melko vähäisellä lukemisella.
Nää menee aina vähän miten sattuu. Meillä toinen lapsista (24v) akateemisesti hyvin kyvykäs ja opiskelu on ainakin näin vanhemman näkökulmasta näyttänyt aina todella helpolta. Toinen (26v) selvisi kyllä jotenkin peruskoulusta, mutta kyllä sitä väännettiin minun tai isänsä istuessa vieressä joka ilta kun läksyjä kahlattiin läpi.
Koulumenestykseen ja opiskeluintoon toki vaikuttaa hyvin moni tekijä, mutta puhtaasti teoreettisesta älykkyydestä tai abstraktista ajattelusta puhuttaessa lapsemme ns. pelaavat eri sarjatasoilla. Tämä ei meille vanhempina merkitse sinällään mitään. Olemme iloisia että molemmilla menee hyvin työ-/opiskeluelämässä kun ovat löytäneet itsellensä sopivat alat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 6. lk pojalla keskiarvo 9.7. Ja on ihan hönö ja lusmu, lukee vaan kun käsketään. On kyllä ihan älykäs mutta ei tee mitään koulun eteen. Vähän huolettaa että milloin tulee seinä vastaan. Mutta ei kai tässä voi valittakaan?
Ei seinä välttämättä tule koskaan vastaan. Olen itse 46, hönö ja lusmu, olen aina tehnyt työtä vain kun käsketään tai kun on ihan pakko. Olen filosofian tohtori, hyvässä ja vakituisessa työpaikassa valtiolla. En usko että enää tuleekaan sellaisia haasteita, että pitäisi yhtäkkiä ruveta hirveästi pänttäämään.
t. viestin nro 9 kirjoittaja
Tuo, että koulussa pärjää pelkillä lahjoillaan, voi olla kaksiteräinen miekka.
Jos ei opi tekemään töitä menestyksen eteen se voi jossain vaiheessa kostautua.
Itse menin peruskoulun ja lukion läpi ns takki auki, mutta jatko-opinnit venähtivät, kun pelkkä asioiden silmäily ei enää riittänytkään.
:D
Aijjai..