Lue keskustelun säännöt.
Miksi jumaluus ajatellaan niin naiivisti?
13.02.2020 |
Tuntuu, että sekä uskovat että uskonnottomat käsittämättömän usein, vielä vuoden 2020 Suomessa ajattelevat J/jumalan jonkinlaiseksi käsitettäväksi ukkopersoonaksi, johon uskotaan ja jota totellaan, tai johon uskovia pidetään satuihin uskovina pelleinä.
Olen uskonnoton, mutta eikö jumala/Jumala/jumaluus olisi lähinnä tapa elää? Kaikki Raamatun, Koraanin ja muiden pyhien kirjojen tekstit voidaan nähdä elämäntaitokirjojen klassikkoina. Kaikki on vertauskuvaa ja se taivas ja jumala ovat tapoja elää.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kun siinä valtsuskonnon pyhässä kirjassa se Jumala kuvataan persoonaksi, joka seurustelee Aatamin ja Eevan kanssa, kunnes kyllästyy keljottomiin omenavarkaisiin ja ajaa ketaleet veks.
Omaksi kuvakseen heidät loi ja kehtasivatkin uskoa kärmestä!
Mooseksen laissa sotaleirin puhtautta koskevissa määräyksissä käsketään kuoppaamaan pökäkeet, ettei J astu liukumiinaan, siinä ei hyvät heilu!
Välillä J suuttuu ja t#ppaa koko Tapanilan, välillä leppyy ja hyvittelee taas.
Kovin inhimillinen tai muinaisen Lähi-Idän kuninkaiden tyylinen heppu.
Hyvinkin tulee mieleen Michelangelon maalausten tapainen tuima gubbe mieleen.