~*~*~*~ Tonskat viikolla 31 ~*~*~*~

NIMIMERKKI pikku-milli

OMA & MIEHEN IKÄ 26v ja 31v

ASUINPAIKKA Pirkanmaa

ESIKOISEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA poitsu 28.4.06

TONSKAN LASKETTU AIKA 5.4.09

SYNNYTYSSAIRAALA TAYS

Hui, katsoin kalenterista vanhoja merkintöjä, ja ilman sitä km:ää mulla olisi tänään 37 viikkoa täynnä! Olisinpa jo pitkällä..! No, kuten viimeksi sanoin, ihan hyvä näin. En tiedä kuinka ikävää on sitten "vanhaa laskentaa" 38+6, eli Noelin syntymäviikoilla. Sen näkee sitten. Tällä hetkellä on kivaa olla tässä suhteellisen helpossa keskiraskaudessa.



Yllättävää on se, että maha on jo vähän pullahtanut. Noelia odottaessa päästiin kakkosella alkaviin viikkoihin, ennen kuin "jäin kiinni" mahan perusteella. Nyt alkaa jo näkyä päälle päin, mikäli vaatteet ovat istuvat. Toki saan väljillä paidoilla vielä piilotettua masun. Saa nähdä tuleeko taas sellainen nopea megapullahtaminen, niinkuin viimeksi. Rv20 oli vielä hyvin pieni maha, rv25 mennessä maha oli jo tosi pyöreä ja iso. Nahka repesi sitten kasvuvauhdin mukaisesti, eivätkä selkälihaksetkaan oikein pysyneet muutoksessa mukana... Nyt voisi tulla vähän tasaisemmin tuo kumpu :)



Pari kertaa olen tuntenut jo selviä potkujakin, vaikka istukka on edessä! Pikku liikkeitä tunsin jo rv14, mutta tosiaan nyt v16+ olen tuntenut ihan kunnon potkujakin. Hauskaa :)



Kandi, huomenna 17 tasan

Taas tulee vaan omanapaista tekstiä. Nyt vaan pyörii tää elämä aikalailla ton navan ympärillä :) . Oltiin siis tänään synnärillä ultrassa. Pää löytyi tosta navan korkeudelta ja Kirppu on jossain pakaratarjonnassa eli perätilassa :( .Ensin ultrasi kätilö ja sitten menin käyrille aika pitkäksikin aikaa. Sitten lääkärikin tuli vielä ultraamaan. Lääkäri oli sitä mieltä, että käännöstä voidaan yrittää. Kätilön mielestä vauvan asento on aika huono käännöstä ajatellen. Kirppu on tuolla siis samoin päin, kun minä. Elikkä kasvot menosuuntaan ja pää ihan ylhäällä hän nököttää. Eli huomenna aamupäivällä toivotaan, että kirppu olis yhteistyökykyinen ja haluaisi kääntyä. Mä sain itse päättää haluanko käännökseen, kun siinä on pienet riskinsä. Istukan sijanti takaseinässä kumminkin lääkärin mukaan pienentää riskiä, joten ajattelin, että yritetään nyt.



Kätilö sai painoarvioksi tällä hetkellä 2360g ja lääkäri 2700g. Kätilön mukaan Kirppu olis siis laskettuna päivänä n.3000g ja lääkärin mukaan n.3500g. Saa nähä, onko kumpikaan oikeessa ;) .



Nyt täytyy mennä nukkumaan, jotta jaksaa huomenna. Toivottavasti saan nukuttua, kun niin jännittää.



Pikku-millille vielä erittäin paljon onnea plussasta! Tervetuloa tänne puolelle :) .



pesukarhu rv 35+6

Ajattelin tulla kirjoittelemaan kuulumisia vasta huomenissa, mutta pakko oli tulla kuitenkin Pesukarhua tsemppaamaan. Rohkein mielin vain käännösyritykseen, mulla on ainakin tosi hyvä kokemus siitä. Vauvaa seurataan siellä tosi tarkasti, joten eiköhän ne mahdolliset riskit ole aika pienet. Tsemppiä, pidän peukkuja että Kirppu suostuisi yhteistyöhön!



Pikku-millille hurjasti onnea plussasta! :)



Larskulle jaksamisia viimeisiin päiviin, enää ei voi mennä kovin kauan :)



Palaan huomenna kertomaan omat lääkärineuvolakuulumiset, nyt ei jaksa ajatella muuta kuin nukkumaan pääsyä.



Viipero rv 26+6

Hurjan isot onnittelut Pikku-millille!!!!



Ja Pesukarhulle tsemppiä käännytykseen, toivottavasti onnistuu. Mun yhellä kaverilla tehtiin kaksi kertaa käännytys, ja molemmilla kerroilla vauva päätti kääntyä takas perätilaan, ja kaverini oli jo valmis keisarinleikkaukseen, mutta vauvapa otti ja päätti ite kääntyä oikein päin, ja siitä meni muutama päivä, niin syntyi ihan "normisti". Mutta toivottavasti ei teillä tarvita kuin tuo yksi käännytys!



Mutta eipä tänne muuta, kohta pitäs alkaa pakkaan tavaroita, ollaan lähössä Puuhamaahan, millatteethan jonot siellä on tänään...



napero ja Eemeli 23+2 sekä hirsiä vetelevä Eetu 2v5kk

Mitenkähän pesukarhun käännökset on menneet, tulin tänne vaklailemaan, että onko mitään uutta tapahtunut.



Pikku-millille onnittelut raskaudesta A saa sitten kaverin jee-jee, hassua kun mä olin viimeksi näillä viikoilla suurinpiirtein tampereen treffeillä ja teidän ukko oli jo iiiiiiisooooo miäs ja nyt mä oon sua "edellä"



mitenköhän meidän ratkeamispisteessä oleville kuuluu, virtuaali tsempit laitan jos olette jo laitoksella !



tänne ei mitään uutta, sitä samaa vanhaa vaan !!!



aa ae ja sohvi 22+5

Täällä odotetaan jo viikonloppua kuin kuuta nousevaa, ettei tarvitse yksinään touhuilla tuon kiukku-iivarin kanssa. Nyt on parina päivänä ihan kauhistuttanut miten minä pärjään näiden lapsosteni kanssa, jos vielä sattuu niin että vauvakin on vaativa.



Mitäs kuulumisia täällä nyt olikaan...



Ihanaa, että aa:lla oli kaikki kunnossa ja saa nyt huoletta jatkaa sohvin odotusta :) Minä haluan myös jokaiselle lapselleni jotain omaa ja nuo vauvan kotiutumisvaatteet on mulle sellainen tärkeä juttu. Raskaustestit on myös tallessa esikoisesta ja myös tästä vauvasta, vaikka mies onkin nauranut, että luuletko niiden isompana hinkuvan sinun pissatikkujen perään ;))



coltsfootilla oli ollut rajut leikit Hillan kanssa, toivottavasti äidin nassu on jo parempaan päin. Sullakin sitten taas yksi kymppi täynnä raskausviikoissa, onnea! Miten olet tuntenut vauvan liikkeitä? Erilaiset luontonimet on minun lemppareita :) Vilja on myös muuten minusta kaunis tytön nimi samoin kuin Verna ja Pihla. Kaisla olisi kyllä tosi kaunis :)



Meillä ei muuten tuon miehuksen kanssa tahdota päästä yksimielisyyteen tämän vauvan etunimestä :( Toinen ja kolmas nimi on jo valittu ja on siihen etunimeksikin tarjokkaita, mutta mies on valmis hyväksymään niistä vaan kaksi jotka ei nyt ihan täysillä iske minuun.



Miamikille vielä sf-mitasta eli tästä vauvasta se mitta on nyt 29,5, kun esikosta se oli samoilla viikoilla 31,5. Edellisessä raskaudessa mitta oli korkeimmillaan 33 rv37+5 ja lähti siitä sitten laskemaan vauvan laskeutumisen myötä. Ja esikko oli syntyessään (rv41+5) tosiaan sen vähän reilu 3300g ja 50cm eli ei mikään kauhean iso. No siellä äitipolilla ne nyt sitten tekee sen painoarvion niin katsoo sitten, minkä kokoista vauvaa meille povaillaan.



Larskulle ja Q:lle taas voimia ja tujakoita ja tehokkaita supistuksia täältä lähettelen! Mulla tuli kyllä esikoisen kanssa kokeiltua tuloksetta kaikki mahdolliset keinot, paitsi lepo ja rentoutus synnytyksen käynnistämiseksi, joten tällä kertaa aion ottaa ihan rennosti viimeiset viikot enkä turhaan rääkkää itseäni. Pääsee sitten paremmilla mielin synnyttämäänkin, kun ei ole valmiiksi kipeä ja väsynyt.



Pikku-millille onnittelut plussasta!



Ja peukut on ylhäällä pesukarhulle, että Kirpun käännös onnistuisi bd



Tänään olen ilmoittanut miehelle pitäväni vapaa-illan kotitöistä ja lastenhoidosta. Ajattelin lähteä kaupungille pyörimään ja vähän haaveilin jos ostaisi itselleen uuden masutuubin. Kun tuo maha on nyt pudonnut, niin tuntuu että housut ei pysy ylhäällä ja paidat taas vastaavasti kipuaa ylös. Saisi vielä viimeisiksikin viikoiksi mahan piiloon ;)



Vapaa-iltaa odotellen,



Mörötin rv34+6

Heti alkuun onnea pikku-millille plussasta ja tervetuloa joukkoon!!!!



Viipero ja Napero kärsivät hiivasta.... otan osaa, ei oo kivaa on joskus itellä ollu kans. Toivottavasti teijjän ei tartte loppu aikaa siitä kärsiä.



AA:lle onnittelu hyvistä testituoksista ja pääset rauhassa nauttimaan loppuraskaudesta.



Q:lle ja Larskulle tsemppiä viime metreille ja kovasti suppareita sinne päin....



Niille jotka kovasti voivat pahoin pahoittelut ja toivotaan, että vointi alkais pikku hiljaa kohentua.



Tuplista oli täällä kanssa pohdiskelua. Täällä on myös sitä kovasti mietitty, kun tuo meijjän esikko on sillon ku toinen syntyy 1v4kk. Köpöttelee kyllä jo reippaasti ja ei kauheesti enää viihy vaunuissa. En osaa päättää oisko ne tarpeelliset. Asutaan täällä Pohjois-Karjalassa ja maaseudulla eli pitäs nekin olla sen varran järeet, että lumessa ois helppo työntää. Täällä nimittäin sitä lunta tahtoo aina olla. Ehkä vielä siirrän päätöstä tuonnemmas ja josko sit jostain käytetyt vaikka löytäis.



Miula oli tiistaina tän raskauden kolmas neuvola vasta. Kaikki oli hyvin ja oikeestaan kuten Miskaa oottaessa. Paitsi Hb oli vielä parempi ku silloin, nyt 123. Painoo oli tullu takas pari kiloo kahen kuukauden takasesta käynnistä, mutta edelleen -5kg lähtöpainosta. Miula molemmissa raskauksissa on paino tippunut puoleen väliin asti ja sitten alkanut vasta kavuta takas ja plussan puolelle. Maha tuntuu jo tosi valtaisalta viime kertaan kun sekin alko kasvaa vasta huhti-toukokuussa kun LA oli heinäkuussa. Nyt varmaan jo melkis yhtä iso ku sillon ihan lopussa. Lisäks kovasti on häpyluu ollu kipee ja ilman tukivyötä on aika mahoton käyvä käppäilee. Taitaa olla paikat aika löysällä. No onhan tuosta edellisestä raskaudesta aika vähän aikaa. Miulakin seuraava ois lääkärineuvola kuukauden päästä.



Meillä oli tässä viikko takaperin aika rankkaa kun pieni mies sairasti vesirokkoa. Nyt on onneks oma iloinen ittesä. Onneks mies oli niin armollinen, et nukku Miskan kaa vierashuoneessa vaikka aamusin pitikin töihin nousta. Mie sain sit nukkua, et jaksoin päivällä hoitaa kuumeista ja kutisevaa naperoa. Kiltti isukki meillä... :o)



Muutama oli remppaamassa ja myymässä kotiaan. Onneks meillä on muutos ohi toivottavasti ikuisiks ajoiks. Sillon nelisen kuukautta sitten muutettiin tähän meijjän omaan uuteen kotiin maalle ja tosi hyvin ollaan viihdytty. Pihaa tässä laitellaan ja toivottavasti saatas nurmikko kylvettyy syksyllä, että ens kesänä ois sit kahen muksun kanssa kivempi olla tuolla ulkona. No Miska kyllä nauttii kun saa möyriä mullassa ja hiekassa, onkin sit aina sen näkönen. Lisäks on tosi mukavaa kun tuo mummola on tuossa ihan vieressä. Osaan kyllä arvostaa apua kun Helsingissä ollessa ei sitä ollut. Nyt asutaan sitten omassa unelmien kodissa ja nautitaan siitä.



Täällä on ollut tosi viileä kesä, joten turvotuksia ja tuskasta oloa ei pahemmin oo tarvinnu kärsiä. Saa nähhä tuleeko ees helteitä. Viime vuonna täällä oli elokuu helteinen kun Miskakin nakutteli vaan ulkona 1kk vanhana. En oo ees uimaan uskaltaunut kun ei oo ollu niin lämpöstä päivää, et ois kaivannu veteen. Miskakaan ei oo päässy järveen uimaan ja se vähän harmittaa.



Mutta sellasta tänne näin äkkiseltään...



Sonteri, Miska touhutaavi 1v3vko ja pikkunen 23+6 (ei olla ees työnimeä keksitty)

Ei mulla mitään ihmeempää asiaa ollu, tulin vaan huhuileen Q:ta!!! Tules heti ilmoittautumaan jos oot vielä yhdessä osassa!



Pikku-Millille onnittelut plussasta!



AA:llekin onnittelut hyvistä uutisista! Nyt voit sitten rauhallisin mielin odotella toista tyttöä syntyväks :)



Oon ihan kade Sonterin viileelle kesälle. Mä oisin tehny mitä vaan, jos oisin saanut nää helteet häviämään. Onneks ens viikolla kuulemma on viileempää :)



Jaahas, nyt mies tuli. Pakko mennä. Se meinaan lähti hakeen mulle äsken pitsaa, kun iski hirvee nälkä. Nyt siis sen kimppuun... Pitsan siis ;)





-Larsku rv 40+3

Kiireinen päivä tänään ollut. Synnärillä meni muutama tunti ja illalla kaverit järjesti mulle yllätys vauvakutsut. En todellakaan osannut odottaa niitä. Oli aivan ihanat ja piristi kovin mun mieltä. Oli päivällä nimittäin mieli kovinkin maassa.



Tosta edellisestä voitte varmaan päätellä, että ei kääntynyt, ei :( . Vaikka kuinka väkivalloin lääkäri yritti runtata, Kirppu ei hievahtanutkaan. Ei ollut mikään mukava kokemus toi kääntäminen. Kätilön mukaan oli vähän rajumpiotteinen lääkäri kyseessä. Mulle olis laitettu sektiopäivä nyt valmiiksi, mutta haluan katsoa, jos mahtuisi tulemaan hyvin alateitse. Naistenklinikka olisi silloin synnytyssairaala. Sain lähetteen sinne lantion kuvausta varten. Eli katsellaan ja neuvotellaan vielä naikkarin lääkärin kanssa. Tämän meidän synnärin lääkäri ja kätilö olivat aika kannustavia ton alatiesynnytyksen osalta, mutta siellä tosiaan ei alateitse voi perätilavauvaa synnyttää. Harmi, koska olisin halunnut synnyttää tossa ihanassa pikkusairaalassa. Mua stressaa aika paljon tää asia, kun en nyt tiedä missä ja miten mä loppuenlopuksi synnytän. Jos menee yli rv 41, tehdään väistämättä sektio, joka voitaisiin hoitaa täällä lähellä. Nyt olisin siis saanut sektion viikolle 39. En tiedä, oonko ihan hullu, kun harkitsen synnyttäväni alateitse. Jotenkin noi sektion riskit tuntuu aika pahoilta ja se toipuminen mietityttää. Perätilavauvan alatiesynnytyksestä saa niin vähän tietoa, että en oikein tiedä niitä riskejä.



Olis kiva, jos te, joilla on sektio takana, voisitte kertoa yksityiskohtaisia kokemuksia sen kulusta ja siitä toipumisesta ja vauvan toipumisesta. Voisi auttaa mua tän päätöksen kanssa.



Larsulle synnytyssuppareita ja haleja!



pesukarhu rv 36+0

Kiitos kaikille onnitteluista :)



Pesukarhu, tuossa keväällä miehen veljen vaimo oli ihan täsmälleen samassa tilanteessa. Oli synnyttänyt esikoisensa pienessä sairaalassa alateitse ja kokemus oli aivan ihana. Nyt sitten toinen olikin perätilassa eikä kääntynyt. Pitkän pohdinnan jälkeen päätyivät sektioon josta oli kovin harmissaan ja jännitti hirmuisesti etukäteen. No, sitten kun vauva oli syntynyt tää äiti totesi, että oli ihan uskomattoman positiivinen kokemus eikä olisi ikinä uskonut että ajattelisi näin. Kaksi ensimmäistä päivää oli tosi kipeä, mutta sitten alkoi hellittää ja ihan hienosti toipui sektiosta.



Käytännössä täällä päin ainakin suunniteltu sektio menee siten, että aamulla tullaan sairaalaan osastolle ja siinä sitten laitetaan kanyylit jne. valmiiksi. Synnyttäjälle annetaan alustava aika milloin olisi se oma vuoro päästä saliin. En tiedä miten siellä, mutta täällä voi kiireelliset sektiot kiilata väliin ja se oma suunniteltu aika voi vähän siirtyä eteenpäin. Salissa sitten puudutetaan (ei nukuteta) ja mies saa olla mukana. Leikkausasento on vähän päätypuoli alaspäin kallistettuna. Vauvan ulostulo on nopeaa, ihan muutama minuutti aloitusviillon tekemisestä ja pisin aika sitten kuluu äidin ompelemiseen. Vauva näytetään vanhemmille heti ja isä saa olla vauvan kanssa sen aikaa kun äitiä ommellaan. Jos kaikki menee hyvin niin äitikin pääsee heti kasaan kursimisen jälkeen isän ja vauvan luo tai vaihtoehtoisesti heräämöön odottelemaan puudutuksen häviämistä. Tässä sukulaisten tapauksessa pääsivät heti kaikki samaan paikkaan :) Niin ja osastolle äiti siirtyy sitten kipupumppu mukanaan täällä ainakin eli kipulääkkeet on hyvät. =) Oliskohan siinä kaikki mitä mä tiedän...



Itelle ei oo sektiota tehty, mutta muutaman olen ollut siellä sermin toisella puolella katsomassa :D



pikku-milli 4+5 (taisin laittaa edellisen kerran jo viikotkin väärin)

Meillähän tuo S oli perätilassa ja siitä syystä leikattiin. Äippäpolilla eivät antaneet mitään muuta mahdollisuutta, kun olivat arvioineet vauvan (pään) kokoa suhteutettuna mun kokooni. Enivei suunnitellusta sektiosta oli kyse ja pikku-milli tuossa aika tarkkaan selittikin sektion kulun. Aamulla saavuin puoli seitsemän synnärille, jossa vaihdettiin sairaalakamppeet jne.. Sitten mut kärrättiin leikkaussaliin, jossa sain puudutteet ja katetri laitettiin jne.. Mies oli mun pään vieressä ja piti kädestä kiinni :) Olin hereillä leikkauksen ajan. Puudutteet oli aika tujuja, mitään en tuntenut, ainoastaan tönimistä ja nykimistä ja samassa poika olikin jo ulkona. Aikaa meni 5-10 minsaa leikkauksen alkamisesta. Vauvaa näytettiin mulle ja sain suukotettua pientä rääkyvää myttyä ennenkuin mies ja kätilö lähtivät putsaamaan ja mittaamaan poikaa. Minä jäin parsittavaksi. Siihen kului 15-20 minuuttia.



Jännitin ihan sairaana tuota leikkausta ja pelkäsin oksentavani tai saavani paniikkikohtauksen kesken kaiken. Mun tulikin huono olo jossain vaiheessa, mutta en sentään oksentanut. Sain ennen leikkauksen alkua myäs jotain pahoinvointilääkettä.



Heräämössä vietin kokonaista 4 tuntia, koska puudutteiden vaikutus ei millään meinannut hellittää. Mies ja poikakin kävivät heräämössä mua katsomassa välillä ja sain kätilön avustuksella imettää poikaa siellä ekan kerran :)



Kipuja ei ollut juuri yhtään, mitä nyt yskiessä sattui aika kovasti. Toivuin mielestäni todella nopeasti, ainoa mikä haittasi oli spinaalipäänsärky, mutta se ei johtunut niinkään leikkauksesta vaan puudutteista. Mut leikattiin pe aamuna ja samana iltana olin ekan kerran jaloillani. Silloin haava oli vähän hellänä, mutta sen jälkeen se ei juurikaan vaivannut. Alle viikossa pystyin muistaakseni toimimaan ihan normaalisti, joskin tietty varoin vähän esim. noustessani sängystä (tai aivastaessa tai yskiessä, auts!) ja yritin välttää nostelemasta liian raskaita kantamuksia. Mutta esim. kävellä pystyin jo seuraavana päivänä leikkauksesta ihan normaalisti, haavaa ei kiristänyt, ei vihlonut tai yhtään mitään! :)



Valitettavasti kaikki ei toivu yhtä nopeasti (ja toisaalta jotkut vielä nopeammin), mutta eiköhän suurin osa kuitenkin toivu ilman suurempia komplikaatioita ja kipuja :)



Sektio oli ihan ok kokemus, vaikka tietysti toivon, että tällä kertaa saisin synnyttää alateitse. Mutta mun kohdallani lääkäri arvioi sektion olevan turvallisempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys, joten eipä siinä ollut edes vaihtoehtoja :)



Toivottavasti sait jotain irti tästä sepustuksesta.



Han, S n. 1,5v ja Basisti 15+6

Piti ihan hekottaa ääneen noita Larskun ponnisteluja vauvan syntymiseksi... Erityisesti tuo peitonheiluttelu siipan kanssa kuulosti hauskalta yritykseltä saada vauva syntymään! Onnea kovasti viime metreille!



Ja Pikku-Millille tervetulotoivotukset mukaan joukkoon!



Mulla oli tällä viikolla ensimmäinen supistus... Säikähdin sitä melkoisesti, kun viime raskaudessa ensimmäinen supistus tuli 4 tuntia ennen Nasun syntymää... Onko se tavallista toisessa raskaudessa, että supistelee aiemmin?



Laventeli16+0 & Nasu 2v 8kk

Pitkästä aikaa..

Tää sivusto on takkuillut paljon!

Lukenut kuitenkin olen teidän kuulumisia ahkeraan.



Ja ensin omaa napaa;)

Tänään oli neuvolalääkäri ja kaikki oli ok.

Kohdunsuulla ei ollut tapahtunut mitään, vaikka supistellut on välillä aika napakastikin.. Höh..



Mulla kans hiukan jännitystä aiheutti tuo kun vauva edellisellä kerralla oli perätilassa ja viimeksi ei th ollut varma miten päin vauva on.. Mutta nyt pitkällisen tutkinnan jälkeen lääkäri totesi, että rt:ssa on!



Tämäkin lääkäri oli hiukan kummallinen, vissiin joku kesäsijainen.. Ei meinannut millään löytää sydänääniä dopplerilla ja sitten meinasi, että ultrataan, mutta ei saanut ultralaitetta toimimaan. Onneksi vauva on liikkunut paljon, niin en hermostunut, vaikka sydänäänien etsiminen kesti..Ja oli muuten tosi kovakourainen tehdessään sisätutkimusta:/ Ei ole kyllä koskaan ennen noin paljon sattunut!



No, pääasia että kaikki oli hyvin ja vauva ymmärtänyt kääntyä oikein päin!



Paljon olette kirjoitelleet ja uusia plussanneitakin on tullut mukaan, onnittelut heille!! (anteeksi, en nyt muista nimiä..)



Pesukarhulle tsemppiä!! Jospa kirppu vaikka vielä itse ymmärtäisi kääntyä.

Mun hyvä ystävä on synnyttänyt kolme lasta ja kaikki sektioilla. On toipunut jokaisesta tosi hyvin ja nopeasti. Eli jos sektioon joudut, ei se välttämättä tarkoita pitempää ja kivuliaampaa toipumisaikaa!



Larskulle ja Q:lle suppareita ja hyviä synnytyksiä!



Nyt en juuri muista mitä muuta piti kommentoiman, mutta yritän taas olla aktiivisempi:)



T: Kamomilla rv 36+1

Pesukarhu on siis malttanut olla raportoimatta. :)



Eli meille syntyi keskiviikkona klo 12.45 suloinen "pikkuinen" poika! Hienot mitat oli 4510g ja 54 cm. :) Synnytyksen kesto säännöllisistä supistuksista laskettuna oli noin 4h 15min. Tosin olihan niitä supistuksia jo tossa aikasemmin ihan reippaasti. Kaikki meni hienosti, avautumisvaiheen viimeiset puol tuntia tosin meni niin kauheella rytinällä, että oikein hirvittää. Ponnistusvaihe oli myös nopea, vaikka iso poika tulikin. Vaan 10 min. ja ponnistus parilla supistuksella, ja meidän ihanuus oli maailmassa. :) Ei tullut mitään ommeltavaa tai muuta, ja vauvakin voi tosi hyvin. Imetys on lähtenyt käyntiin mukavasti, maito on noussut ainakin jonkin verran jo rintoihin tänään. Tänään siis kotiuduttiin pikkuveljen kanssa just, kun quu oli herännyt päikkäreiltä. Pikkuveli toi quulle tuliaisiksi hienon telaketjukaivurin, joten vastaanotto on ainakin toistaiseksi ollut myönteinen. Pikku-quu piteli tossa jo vauvaa sylissäkin ja silitti tosi nätisti päätä. :)



Pojistaan ikionnellinen Q ja quu 2v. ja aatu 2vrk



P.S. Vilkutukset synnärin huonetoverille, jos tunnistat. :)

Suuren suuret onnittelut "pienestä" pojasta. Olipas nopee synnytys. Ja ihanaa kun kaikki meni hyvin. Ja olipas pojalla komiat mitat!



napero ja Eemeli 23+3 sekä Eetu kohta 2½vuotta



ps. Pistä kuvia spostiin kunhan jaksat...

Hurjan isot onnittelut Q:n koko perheelle!! Kylläpäs aatu oli hienon kokoinen poika! Hyvä että kaikki meni hyvin ja isovelikin on ainakin vielä hyvillä mielin :)



Mä siis melkein itken täällä kateudesta, että sä oot jo saanu vauvan kainaloon.



Mulla oli tänään neuvola. Ei mitään uutta. Iskee kohta epätoivo. Itkettää ja surettaa miks tää vauva ei jo synny. Mä en enää jaksais. Oon ihan varma, että tää on sit joku 5 kiloinen pötkylä, kun joskus suvaitsee syntyä. Mulla oli tullu painoo neljän päivän aikana melkein kilo. Hiphei, tosi kivaa. Kyrsiiiiiiiiiiiii.



Joo, tarvii lähte syöttään tolle uhmaikäiselle iltapuuro. Palaamme taas huomenna :)



-Larsku 40+4

Quun kuulumisia tulinkin kurkkimaan:) Onnea koko perheelle potrasta pojasta!



larskulle jaksuja viime metreille..



Queen

Kylläpä potran pojan saitte:)

Ihanaa!!



Onnea vielä koko perheelle!!



Kamomilla

Kylläpä tosiaan potra poika, ja miten vaivattomasti tuli maailmaan kuitenkin :)



Larskulle voimia viime metreille!! Ja suppareita että pian alkaisi jotain tapahtua.



Niitä omia neuvolakuulumisia piti vielä laittaa.. Eli lääkärineuvolassa kävin ke:na rv 26+6. Eipä siellä sen ihmeempiä, kaikki oli ihan ok. Hiivaan sain taas lääkityksen.



Sf mitaksi lääkäri sai vain 22, mikä on hieman alakäyrän yläpuolella. Vertasin esikoisen neuvolakorttiin, ja silloin rv 26+2 tuo mitta oli 24. Ihme että näin päin, koska nyt maha tuntuu kyllä paljon suuremmalta kuin silloin.. Tosin voihan se olla vähän mittaajastakin kiinni. Tämä lääkäri oli myös sijainen, kokenut lääkäri kyllä mutta ei käsittääkseni tavallisesti tee äitiysneuvolaa. Tarjontaa tunnustellessaankin sanoi, että viistossa on, ja taitaa pää olla alempana.. Siis taitaa? Itse en kyllä varmaksi osaa sanoa miten päin siellä taas on, lähinnä kyljissä tuntuu liikkeet.



Kohdunsuu oli pehmentynyt, mutta kiinni ja 3cm mittainen.



Painoa oli tullut jo toistamiseen yli 600g/viikko... Nyt jo 9kg tullut painoa, ääk!

Maistuu tuo makea vähän turhankin hyvin.. Kyllä tässä varmasti ainakin 15kiloon päästään, jos ei enemmänkin. Turvotusta ei ole yhtään mielestäni, joten syömisestä tuo kaikki johtuu.



Jahas, mies kutsuu leffaa katsomaan. Aleksikin nukahti kerrankin jo hyvissä ajoin!



Viipero rv 27+1 ja pojat