Pettäminen on ihanaa
Riikka Suominen on kirjoittanut uutuuskirjan vapaasta suhteesta. Mitä ajatuksia herää kirjan lauseesta:
Pettämisestä kielletään se ihana. Kirjassa päähenkilön kaveri kysyy, eikö tunnu pahalta pettää. Jos se tuntuisi pahalta, ei kai sitä tehtäisi. En tiedä, onko meillä enää kauheasti tabuja, mutta se on snadisti tabu, että Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, joilla on kokemusta siitä kuinka ihanaa on pettää.
Kommentit (27)
Pettämisessä petetään luottamus, jonka pitäisi olla aika pyhä asia ihmisten välillä. Vähän sama kuin pomo ei maksaisikaan palkkaasi ja poliisikin sanoisi, että sinun kuuluisi saada rangaistus siitä hyvästä.
Äitisi laittaisi ruokaasi partateriä ja isäsi löisi sinua päähän varoittamatta kun on hyvällä tuulella. Ystäväsi valehtelisivat ja tekisivät kaikkensa, että sinulla olisi mahdollisimman paha olla.
Jos pahan tekeminen toiselle sallitaan niin miksi pysähtyä pettämiseen kun voi tehdä vielä sitäkin pahempaa jälkeä?
Hesarikin oli innoissaan saeksikellosta, ja pettämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Hesarikin oli innoissaan saeksikellosta, ja pettämisestä.
Ei kuitenkaan miesten pettämisestä, vaan tietysti naisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarikin oli innoissaan saeksikellosta, ja pettämisestä.
Ei kuitenkaan miesten pettämisestä, vaan tietysti naisten.
Tottakai.
Jos mies pettää syy on miehessä.
Jos nainen pettää syy on naisen miehessä.
Näin on. Mies olisi ollut sika, jos olisi sanonut saman asian ääneen.
T. mies 43v
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Mies olisi ollut sika, jos olisi sanonut saman asian ääneen.
T. mies 43v
Sika!
Ihanaa? Petettynä olen vähän erimieltä. Pettäminen on itsekästä ja toinen nainen on halveksittava.
Oikein sanottu. Eivät ihmiset pettäisi, jos se ei tuntuisi hyvältä. Se milloin pettäminen on oikein on toinen juttu.
Toivottavasti tuollaista toitottavat saavat kokea petetyksi tulemisen ihanuuden.
Voin kyllä kompata asiaa itse entistä kumppania pettäneenä. Sehän on ihanaa, jännitys ja pientä kihelmöintiä. Mutta omantunnon tuskat eivät ole sen arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tuollaista toitottavat saavat kokea petetyksi tulemisen ihanuuden.
Tarviiko siitä tietää? Kukaan ei kärsi, jos toinen ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tuollaista toitottavat saavat kokea petetyksi tulemisen ihanuuden.
Tarviiko siitä tietää? Kukaan ei kärsi, jos toinen ei tiedä.
Henkisesti kypsät ihmiset eivät toimi toisen selän takana tai tee valintoja toisen puolesta (kuten pimittämällä toiselta tietoa, minkä hän tarvitsee voidakseen tehdä punnitun päätöksen suhteen jatkamisesta/luonteesta).
Vai oletko myös sitä mieltä, että palkkatiedot on syytä pitää pimennossa työpaikoilla, ettei kenellekään tule paha mieli, jos toinen saa samasta hommasta parempaa palkkaa?
Lisäksi sitäkin voi miettiä, että jos harkitusti pettää rakastamansa ihmisen luottamuksen tai tekee jotain sellaista minkä arvelee loukkaavan tätä (jos saisi selville), niin kuinka hyvä ihminen on? Ja minkätasoiseksi ihmiseksi on muuttumassa, jos sitä jatkaa?
Seksistä pitäisi puhua enemmän nautinnon näkökulmasta, sikäli kirjailija on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Pettämisessä petetään luottamus, jonka pitäisi olla aika pyhä asia ihmisten välillä. Vähän sama kuin pomo ei maksaisikaan palkkaasi ja poliisikin sanoisi, että sinun kuuluisi saada rangaistus siitä hyvästä.
Äitisi laittaisi ruokaasi partateriä ja isäsi löisi sinua päähän varoittamatta kun on hyvällä tuulella. Ystäväsi valehtelisivat ja tekisivät kaikkensa, että sinulla olisi mahdollisimman paha olla.
Ei pettämisen tarvitse edes olla tuollaista pahantekoa. Vaan kyse tosiaan on vain luottamuksesta. Luotto ei ole symmetrinen asia, se on helppo tuhota, mutta vaikea säilyttää ja luoda. Jos me haluamme ulos säännöistä (niinkuin Suominen artikkelissa lausuu) , me emme sitten myöskään voi luoda sääntöä, mitä elämänalueita luottamuksen pitää koskea, mitä ei. Me emme esimerkiksi voi sopia, että sitoudumme olemaan loukkaamatta toista, jos emme samalla määrittele tarkemmin, mitkä teot loukkaavat, mitkä eivät, tai tietämättä, miten kukin kyseisiin tekoihin suhtautuu. Jos taas määrittelemme, että vältämme loukkaamasta pahasti, on määriteltävä , mikä teon aste on pahasti loukkaava, mikä vähemmän pahasti loukkaava. Lopulta tullaan tietynkaltaiseen mustavalkoiseen tilanteeseen: Emme voi valehdella vähän, voimme vain valehdella. Emme voi loukata "vain vähän", voimme vain loukata. Emme voi varastaa "vain vähän", voimme vain varastaa. Ja niin edelleen.
Varsinkin yksipuolinen avoin suhde on väärää ja alistavaa vallankäyttöä, jossa avoimuutta kannattava pidättää itsellään oikeuden määritellä, mikä parisuhteessa on sopivaa, ja mikä vain hänen mielestään täyttää liiallisen loukkauksen tunnusmerkit.
Olin itse sitä mieltä, että minulle käyvät hyvin puolison ulkopuoliset suhteet, jos nämä ulkopuoliset palveluntarjoajat sitten tulevat myös siivoamaan lasten lattia- ja sänkyoksennukset kouluepidemian aikana, vievät roskat, puhdistavat tiskikoneen iljettävän limasuodattimen, tyhjentävät tiskialtaan vesilukon, kaapivat kylppärin lattiakaivosta mädät hiukset, lopettavat toimistolla hyvän workflown kesken, kun vaan pitää hakea vuorolla ne kersat pois päiväkodista, kuskaavat lopuksi kaikki lapset iltaisin harrastuksiinsa. Ja rauhoittelevat kumppania myös niinä enemmistöpäivinä, kun hellyydestä ei ole tietoakaan, kun puolison pienikin väärä reagointi johonkin mitättömään asiaan sytyttää kiehuvan raivohurrikaanin käyntiin ja joutuu käytännössä ulkoruokintaan. Tai kun viiskymppisissä loppuvat ne yksittäisetkin viehkot päivät. Missäpä nämä veli hopeat silloin olisivatkaan ?
M/56v
Henkisesti tyhjää elämää elävälle pettäminen saattaa olla jännittävää. Henkisesti kypsä ihminen ei koe nautintoa toisen satuttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti tyhjää elämää elävälle pettäminen saattaa olla jännittävää. Henkisesti kypsä ihminen ei koe nautintoa toisen satuttamisesta.
Harvemmin siinä petettäessä satutetaan ketään. Yleensä se on molemminpuolinen nautinto.
Tottahan se on.