Lue keskustelun säännöt.
En ole ikinä ollut työkykyinen ja nyt en pääse kuntoutuspsykoterapiaan koska ei ole rahaa.
12.02.2020 |
Sossusta en saa avustusta koska yhteiset tulomme on 30e liian suuret per kk. Kuntoutuspsykoterapia maksaa n.100e/kk.
Tulisi hieman halvemmaksi avustaa minua tässä vuoden-parin kuntouksessa jonka avulla voin päästä koulu-tai työelämään kuin se, että eivät avusta ja jään loppuiäkseni kotiin makaamaan.
Tiedän, että ilman kuntoutusta en tästä työkykyiseksi muutu. Olen 28v eli olisi vaikka kuinka paljon vielä työelämää edessä.
Odotin kuntoutusta todella paljon ja nyt jään ilman sitä. Ei tunnu hyvältä. Olisin ollut motivoinut ja halukas kuntoutukseen. En voi käsittää.
Vertaistukea?
Kommentit (86)
Taidan soittaa vielä kelaan ja kysyä onko tuo kielteinen päätös todella oikea. Puhuin kyllä asiasta polin sosiaalityöntekijän kanssa, eikä hänelläkään ollut ratkaisua.
Sinulle joka kysyit että onko mahdotonta mennä vaikka siivoamaan pari krt että saisin sen 100e niin on tällä hetkellä täysin mahdotonta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt ihan mahdoton ajatus että kävisit pari tuntia viikossa siivoamassa jossain niin että saisit terapian maksettua?
Ap kertoo olevansa työkyvytön ja haluavansa siksi kuntoutuspsykoterapiaan. Sinä ehdotat ratkaisuksi työntekoa. Kaikki ei vaan näköjään tajua.
Vierailija kirjoitti:
Taidan soittaa vielä kelaan ja kysyä onko tuo kielteinen päätös todella oikea. Puhuin kyllä asiasta polin sosiaalityöntekijän kanssa, eikä hänelläkään ollut ratkaisua.
Sinulle joka kysyit että onko mahdotonta mennä vaikka siivoamaan pari krt että saisin sen 100e niin on tällä hetkellä täysin mahdotonta. Ap
Helpommalla pääset, kun kerrot onko sinulla nyt olemassa lasku terapiasta vai ei? Jos on, onko se huomioitu laskelmalla menona? Jos sinulla ei vielä ole laskua, sinun tulee toimittaa lasku Kelaan ja se huomioidaan eräpäivän mukaisen kuukauden menona.
Tämä on oikeasti simppeliä matematiikkaa, ei kannata tehdä asiasta sen vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Taidan soittaa vielä kelaan ja kysyä onko tuo kielteinen päätös todella oikea. Puhuin kyllä asiasta polin sosiaalityöntekijän kanssa, eikä hänelläkään ollut ratkaisua.
Sinulle joka kysyit että onko mahdotonta mennä vaikka siivoamaan pari krt että saisin sen 100e niin on tällä hetkellä täysin mahdotonta. Ap
Oliko sinulla se lasku hakemuksen mukana? Jos oli, onko se huomioitu menona? Jos ei ole huomioitu menona, miten on perusteltu, että ei ole huomioitu menona?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus ei ole olla inhottava, mutta tuo 100 euroa kuussa kuulostaa todella vähältä. Minä sain vuosia sitten Kelan tukea terapiaan ja silti mulla meni yli 100 euroa kuussa. Lopulta kävin omakustanteiseksi ja maksoin 65 euroa kerta...Ja mulla /meillä on ollut pienet tulot. En ymmärrä, että miten ei voi 100 pihistää.
Jos sulle 100 euroa on pieni raha, tulot on varmaan sitten olleet vähän enemmän kuin ap:llä. Itse joudun mieheni kanssa useana kuukautena hakemaan toimeentulotukea ja kun kuussa jää asumiskustannusten ja terveydenhuoltomenojen jälkeen käteen noin 420 euroa, voin kertoa, että siitä kun irrotat satasen, äkkiä ei tunnukaan enää pikkurahalta, kun tuosta on maksettava puhelinlasku, netti, ruoat, hygieniatarvikkeet, bussimaksut, vaatteet, kengät, kodintarvikkeet. Uusiin huonekaluihin tai kodinkoneisiin ei ole edes varaa, vaikka hajoaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vammaistuki ja harkinnanvarainen toimeentulotuki on myös keskitty.
Ei selvinnyt mikä toi 30 euroa oli mutta joka tapauksessa sulla on varaa mennä terapiaan. Jos ei toimeentulotuen perusosa riitä elämiseen niin olisin omista kulutustottumuksistani ja elämänvalinnoistani huolissani.
T. 6 vuotta terapiassa, joista 3 ensimmäistä kuntoutuspsykoterapia ja perustoimeentulotuki, 4. vuosi vammaistuki ja harkinnanvarainen toimeentulotuki, 5. ja 6. vuosi vammaistuki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole koskaan ollut työkykyinen ja nyt oletat, että kuntoutuspykoterapia sinusta satavarmasti sellaisen tekisi?
No eikö ap saa yrittää kuntoutua? Elinikäisenä elättinäkö häntä mieluummin pidät kuin annat mahdollisuuden työelämään tulevaisuudessa?
Mutta eikös täällä jatkuvasti todistella kuinka työttömiä on valtavan paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja ja kuinka mahdotonta töihin on päästä vaikka kuinka aktiivisesti lähettelisi hakemuksia? Kannattaako ap:sta kuntouttaa taas yhtä työtöntä lisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus ei ole olla inhottava, mutta tuo 100 euroa kuussa kuulostaa todella vähältä. Minä sain vuosia sitten Kelan tukea terapiaan ja silti mulla meni yli 100 euroa kuussa. Lopulta kävin omakustanteiseksi ja maksoin 65 euroa kerta...Ja mulla /meillä on ollut pienet tulot. En ymmärrä, että miten ei voi 100 pihistää.
Jos sulle 100 euroa on pieni raha, tulot on varmaan sitten olleet vähän enemmän kuin ap:llä. Itse joudun mieheni kanssa useana kuukautena hakemaan toimeentulotukea ja kun kuussa jää asumiskustannusten ja terveydenhuoltomenojen jälkeen käteen noin 420 euroa, voin kertoa, että siitä kun irrotat satasen, äkkiä ei tunnukaan enää pikkurahalta, kun tuosta on maksettava puhelinlasku, netti, ruoat, hygieniatarvikkeet, bussimaksut, vaatteet, kengät, kodintarvikkeet. Uusiin huonekaluihin tai kodinkoneisiin ei ole edes varaa, vaikka hajoaisivat.
Ap kertoi, etteivät saa toimeentulotukea. Siitä voi laskea, että paljonko rahaa saa. Mä olen säästänyt aina. Myös yksinhuoltajana, jolloin olisin saanut toimeentulotukea ellei olisi ollut säästöjä. Olen myös tuolloin tupakoinut, omistanut auton jne. Me ihmisethän ollaan silleen hassuja, että käytämme rahaa siihen mihin haluamme. Terapia jos joku on sellainen mihin kannattaisi panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole koskaan ollut työkykyinen ja nyt oletat, että kuntoutuspykoterapia sinusta satavarmasti sellaisen tekisi?
No eikö ap saa yrittää kuntoutua? Elinikäisenä elättinäkö häntä mieluummin pidät kuin annat mahdollisuuden työelämään tulevaisuudessa?
Mutta eikös täällä jatkuvasti todistella kuinka työttömiä on valtavan paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja ja kuinka mahdotonta töihin on päästä vaikka kuinka aktiivisesti lähettelisi hakemuksia? Kannattaako ap:sta kuntouttaa taas yhtä työtöntä lisää?
Kokemuksesta sanon, että työllistyminen pitkällä aukolla cv:ssä ei ole kauhean helppoa. Ei siihen voi kirjoittaa MIELENTERVEYSONGELMIEN TAKIA TYÖKYVYTÖN mutta siltä se näyttää silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
29 jatkaa vielä, että kannattaa hakea ap vammaistukea. Panosta hakemukseen niin 92 euron alin tuki on suht helppo saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus ei ole olla inhottava, mutta tuo 100 euroa kuussa kuulostaa todella vähältä. Minä sain vuosia sitten Kelan tukea terapiaan ja silti mulla meni yli 100 euroa kuussa. Lopulta kävin omakustanteiseksi ja maksoin 65 euroa kerta...Ja mulla /meillä on ollut pienet tulot. En ymmärrä, että miten ei voi 100 pihistää.
Jos sulle 100 euroa on pieni raha, tulot on varmaan sitten olleet vähän enemmän kuin ap:llä. Itse joudun mieheni kanssa useana kuukautena hakemaan toimeentulotukea ja kun kuussa jää asumiskustannusten ja terveydenhuoltomenojen jälkeen käteen noin 420 euroa, voin kertoa, että siitä kun irrotat satasen, äkkiä ei tunnukaan enää pikkurahalta, kun tuosta on maksettava puhelinlasku, netti, ruoat, hygieniatarvikkeet, bussimaksut, vaatteet, kengät, kodintarvikkeet. Uusiin huonekaluihin tai kodinkoneisiin ei ole edes varaa, vaikka hajoaisivat.
Ap kertoi, etteivät saa toimeentulotukea. Siitä voi laskea, että paljonko rahaa saa. Mä olen säästänyt aina. Myös yksinhuoltajana, jolloin olisin saanut toimeentulotukea ellei olisi ollut säästöjä. Olen myös tuolloin tupakoinut, omistanut auton jne. Me ihmisethän ollaan silleen hassuja, että käytämme rahaa siihen mihin haluamme. Terapia jos joku on sellainen mihin kannattaisi panostaa.
En näe miksi se toimeentulotuen saamottomuus olisi este terapiaan menemiselle. Jos toimeentulotuki on hylätty sen takia, että tulot on liian isot niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että ihmisellä katsotaan olevan varaa maksaa toimeentulotuessa hyväksyttävät menot itse ja että hänelle jää vielä menojen jälkeen perusosan verran rahaa, jonka pitäisi riittää elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voi 28 vuotias olla työkyvytön koko ikänsä? Ostat sillä 30€ peilin ja katselet siihen, löytyy sieltä se syy.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi 28 vuotias olla työkyvytön koko ikänsä? Ostat sillä 30€ peilin ja katselet siihen, löytyy sieltä se syy.
Sinä saatat olla työkykyinen, mutta jotain vikaa sussa on. Pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi 28 vuotias olla työkyvytön koko ikänsä? Ostat sillä 30€ peilin ja katselet siihen, löytyy sieltä se syy.
Olipa inhottava kommentti. Ihan jo vaikka lapsuus voi rikkoa työkyvyttömäksi. Onneksi kuitenkin lähes tulkoon kaikilla on mahdollisuus kuntoutua edes jossain määrin. Tarkoitan siis nimenomaan näitä lapsuuden rikkomia, en sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärtänyt. Jos tulosi ovat plussalla +30€ ja kuntoutus tulee maksamaan -100€, pitäähän sinun saada tukea 70 €.
Kelalta tuli kieleteinen päätös. Jos olisin toimeentulotuella niin voisivat kuulemma avustaa, mutta nyt tulot on 30e liian isot ettei toimeentulotukea tule = Eivät avusta kuntoutus maksuissa. Ap
Oletko sä siis aloittanut sen terapian jo ja saanut sieltä laskun?
Sen sijaan että huudetaan kurkku suorana kuinka "minun rahoilla makoilet kotona", voisiko miettiä mistä nämä tilanteet syntyy? Mulla on kolme asiaa sanottavana tähän.
1. Ensinnäkin ihmisellä on oltava aivan valtavat tulot jotta hänestä tulee ns. "nettomaksaja" (eli tuottaa veroina enemmän kuin on syönyt). Meistä kaikista kun on verokuluja koko elämämme - alkaen neuvolasta, koulusta ja kyllä, myös siitä yliopistotutkinnosta joka johtaa niihin korkeampiin tuloihin. Sille on syynsä että Suomessa on koulutus "ilmaista" ja sen syyn nimi on verot.
2. Miksi on käsittämätön olettamus että kukaan haluaa olla jumissa kotona? Hyvin harva haluaa, eivätkä nämä tyypit yleensä kuntoutusta tarvitse koska heillä ei ole sairauksia. Suurin osa kotiin juuttuneista kärsii siitä koko elämänsä. Erakoitunut elämä on todella raskasta ja surullista, ja koko ajan on syyllinen olo vaikka sairastuminen ei olisi omaa syytä.
Ajattele jos känninen kuski ajaa ylitsesi autolla ja neliraajahalvaannut. Etkä ole enää koskaan työkuntoinen. Tuntuisiko mukavalta kun yhteiskunnallinen keskustelu puhuu pelkästään "kannustimista", ja netissä huudellaan "makailet mun rahoilla". Pysytte varmaan kärryillä tähän asti? Hyvä, sitten lisätään se että tämä tapahtuu 19-vuotiaalle joka on juuri hakenut yliopistoon. Huono tuuri tai muiden ihmisten paskuus kun voi tapahtua KENELLE TAHANSA, MILLOIN TAHANSA. Myös huutelijoille.
3. Poislukien muutama harva sairaus, suurin osa mielenterveyden ongelmista on ympäristön, yhteiskunnan ja muiden ihmisten syytä, ihan puhtaasti. Esimerkkejä: Dissosiaatiohäiriöt johtuvat lapsuuden traumoista ja epävakaista oloista (käytännössä vanhemmat eivät rakasta lasta ollenkaan), masennus usein kiusaamisesta ja muusta muiden ihmisten tekemästä pahuudesta, ahdistus- ja paniikkihäiriöt muiden ihmisten traumaatisoivista teoista, ja pieni osa psykoottisistakin ongelmista (ja terveys- tai huumeongelmista) johtuu äidin paskoista elintavoista raskauden aikana.
On aivotonta syyttää yhteiskunnan pettämää ihmistä, jota kukaan ei auttanut silloin kun siihen oli vielä mahdollisuus. Minulla on esimerkiksi parantumaton mielenterveyden ongelma, johon olen onnekseni saanut apua ja päässyt työkuntoiseksi. Tätä sairautta ei olisi tosin ollenkaan tullut, mikäli ne sukulaiset, vanhempien ystävät ja ihan vaikka tarhan täditkin olisivat välittäneet ja sanoneet jotain, kun näkivät pahoinpitelyni lapsena. Merkkejä oli, ja sukulaiset ovat aikuistuttuani tulleet sanomaan että "hyvä kun pääsit pois sieltä, olin aina huolissani susta :) :) :)" mutta ei ilmeisesti tarpeeksi huolissaan soittaakseen lastensuojelulle. Sairaus joka minulla on, ei synny ilman systemaattista ja jatkuvaa pahoinpitelyä, hyväksikäyttöä ja turvattomia kotioloja ennen n. 7 vuoden ikää.
Vaikka joutuisinkin olemaan koko ikäni kotona, en suostuisi olemaan siitä yhtään pahoillani. Joka ikinen yhteiskunnan jäsen joka minua lapsena näki, olisi voinut auttaa mutta "ei nyt silleen huvittanut sekaantua kato". Ja sitten syytetään kun sairastuu kidutuksesta, josta kaikki tiesivät ja vielä ylpeänä kertovat että tiesivät. Ikäänkuin se auttaisi.
Tehkää sille paskalle, muista piittaamattomalle yhteiskunnallenne jotain, älkääkä vaan istuko etuoikeutettuina työpaikan kahvihuoneessa kirjoittamassa nettiin miten paskoja rikosten, kidutuksen ja väkivallan uhrit on, kun eivät kasvaneet terveiksi itsestään. Jos jollain on syöpä, ei sillekään huudeta että se on paska ihminen ja ryhdistäytyisi. Miksi huudetaan, jos aivoissa on sairaus eikä vaikkapa maksassa?
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan että huudetaan kurkku suorana kuinka "minun rahoilla makoilet kotona", voisiko miettiä mistä nämä tilanteet syntyy? Mulla on kolme asiaa sanottavana tähän.
1. Ensinnäkin ihmisellä on oltava aivan valtavat tulot jotta hänestä tulee ns. "nettomaksaja" (eli tuottaa veroina enemmän kuin on syönyt). Meistä kaikista kun on verokuluja koko elämämme - alkaen neuvolasta, koulusta ja kyllä, myös siitä yliopistotutkinnosta joka johtaa niihin korkeampiin tuloihin. Sille on syynsä että Suomessa on koulutus "ilmaista" ja sen syyn nimi on verot.
2. Miksi on käsittämätön olettamus että kukaan haluaa olla jumissa kotona? Hyvin harva haluaa, eivätkä nämä tyypit yleensä kuntoutusta tarvitse koska heillä ei ole sairauksia. Suurin osa kotiin juuttuneista kärsii siitä koko elämänsä. Erakoitunut elämä on todella raskasta ja surullista, ja koko ajan on syyllinen olo vaikka sairastuminen ei olisi omaa syytä.
Ajattele jos känninen kuski ajaa ylitsesi autolla ja neliraajahalvaannut. Etkä ole enää koskaan työkuntoinen. Tuntuisiko mukavalta kun yhteiskunnallinen keskustelu puhuu pelkästään "kannustimista", ja netissä huudellaan "makailet mun rahoilla". Pysytte varmaan kärryillä tähän asti? Hyvä, sitten lisätään se että tämä tapahtuu 19-vuotiaalle joka on juuri hakenut yliopistoon. Huono tuuri tai muiden ihmisten paskuus kun voi tapahtua KENELLE TAHANSA, MILLOIN TAHANSA. Myös huutelijoille.
3. Poislukien muutama harva sairaus, suurin osa mielenterveyden ongelmista on ympäristön, yhteiskunnan ja muiden ihmisten syytä, ihan puhtaasti. Esimerkkejä: Dissosiaatiohäiriöt johtuvat lapsuuden traumoista ja epävakaista oloista (käytännössä vanhemmat eivät rakasta lasta ollenkaan), masennus usein kiusaamisesta ja muusta muiden ihmisten tekemästä pahuudesta, ahdistus- ja paniikkihäiriöt muiden ihmisten traumaatisoivista teoista, ja pieni osa psykoottisistakin ongelmista (ja terveys- tai huumeongelmista) johtuu äidin paskoista elintavoista raskauden aikana.
On aivotonta syyttää yhteiskunnan pettämää ihmistä, jota kukaan ei auttanut silloin kun siihen oli vielä mahdollisuus. Minulla on esimerkiksi parantumaton mielenterveyden ongelma, johon olen onnekseni saanut apua ja päässyt työkuntoiseksi. Tätä sairautta ei olisi tosin ollenkaan tullut, mikäli ne sukulaiset, vanhempien ystävät ja ihan vaikka tarhan täditkin olisivat välittäneet ja sanoneet jotain, kun näkivät pahoinpitelyni lapsena. Merkkejä oli, ja sukulaiset ovat aikuistuttuani tulleet sanomaan että "hyvä kun pääsit pois sieltä, olin aina huolissani susta :) :) :)" mutta ei ilmeisesti tarpeeksi huolissaan soittaakseen lastensuojelulle. Sairaus joka minulla on, ei synny ilman systemaattista ja jatkuvaa pahoinpitelyä, hyväksikäyttöä ja turvattomia kotioloja ennen n. 7 vuoden ikää.
Vaikka joutuisinkin olemaan koko ikäni kotona, en suostuisi olemaan siitä yhtään pahoillani. Joka ikinen yhteiskunnan jäsen joka minua lapsena näki, olisi voinut auttaa mutta "ei nyt silleen huvittanut sekaantua kato". Ja sitten syytetään kun sairastuu kidutuksesta, josta kaikki tiesivät ja vielä ylpeänä kertovat että tiesivät. Ikäänkuin se auttaisi.Tehkää sille paskalle, muista piittaamattomalle yhteiskunnallenne jotain, älkääkä vaan istuko etuoikeutettuina työpaikan kahvihuoneessa kirjoittamassa nettiin miten paskoja rikosten, kidutuksen ja väkivallan uhrit on, kun eivät kasvaneet terveiksi itsestään. Jos jollain on syöpä, ei sillekään huudeta että se on paska ihminen ja ryhdistäytyisi. Miksi huudetaan, jos aivoissa on sairaus eikä vaikkapa maksassa?
Kiitos sinulle tästä <3
Ap:n menot joko eivät ylitä toimeentulotuen omavastuurajaa tai sitten hän on yrittänyt hakea tukea ennakoivasti ja niinhän se ei toimi. Vaikea tietää, kummasta on kysymys, kun ei kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus ei ole olla inhottava, mutta tuo 100 euroa kuussa kuulostaa todella vähältä. Minä sain vuosia sitten Kelan tukea terapiaan ja silti mulla meni yli 100 euroa kuussa. Lopulta kävin omakustanteiseksi ja maksoin 65 euroa kerta...Ja mulla /meillä on ollut pienet tulot. En ymmärrä, että miten ei voi 100 pihistää.
Jos sulle 100 euroa on pieni raha, tulot on varmaan sitten olleet vähän enemmän kuin ap:llä. Itse joudun mieheni kanssa useana kuukautena hakemaan toimeentulotukea ja kun kuussa jää asumiskustannusten ja terveydenhuoltomenojen jälkeen käteen noin 420 euroa, voin kertoa, että siitä kun irrotat satasen, äkkiä ei tunnukaan enää pikkurahalta, kun tuosta on maksettava puhelinlasku, netti, ruoat, hygieniatarvikkeet, bussimaksut, vaatteet, kengät, kodintarvikkeet. Uusiin huonekaluihin tai kodinkoneisiin ei ole edes varaa, vaikka hajoaisivat.
Ap kertoi, etteivät saa toimeentulotukea. Siitä voi laskea, että paljonko rahaa saa. Mä olen säästänyt aina. Myös yksinhuoltajana, jolloin olisin saanut toimeentulotukea ellei olisi ollut säästöjä. Olen myös tuolloin tupakoinut, omistanut auton jne. Me ihmisethän ollaan silleen hassuja, että käytämme rahaa siihen mihin haluamme. Terapia jos joku on sellainen mihin kannattaisi panostaa.
Ap kertoi, että ovat 30 euroa plussalla eli 30 euron päästä siitä, että toimeentulotukea voitaisiin myöntää. Rahaa ei siis oikeasti ole paljon. Jos asuu jonkun kanssa, asumiskulujen ja terveysmenojen jälkeen käteen jäävä summa on noin 435 per naama noilla tuloilla. 100 euroa siitä on paljon. Vai oletko ihan oikeasti eri mieltä?
Sitä paitsi siinä vaiheessa, kun ap:llä se satasen terapialasku on kädessä, toimeentulotukea todennäköisesti myönnettäisiin 70 euroa noilla tuloilla. Veikkaan, että tällä hetkellä laskua eikä ehkä koko terapiaa konkreettisesti ole, jolloin Kela on sanonut ap:n kuvailemalla tavalla, kun tällä hetkellä oikeutta toimeentulotukeen ei ole. Päätökset kun tehdään aina vasta sitten, kun lasku on tullut ja sille kuukaudelle, jolle lasku on päivätty.
Onhan siinä virhe jos terveydenhuoltomenot ovat 70 euroa suuremmat kuin tulot. Mitä höpötät omavastuuosuudesta? Jos ap:lle jää 70 euroa miinukselle niin se on ihan sama mitä osuutta se on. Toimeentulotuesta kun annetaan se "omavastuuosuus" jos tarkoitat sillä asiakkaalle jäävää maksettavaa summaa. Jos se on 100 e ja plussaa on 30 niin silloin puuttuvanosan maksaa Kela.