Lue keskustelun säännöt.
Tapailu ja maksaminen nykyaikana?
10.02.2020 |
Olen tapaillut erästä miestä. Tapailu saattaisi jonkin ajan päästä olla siinä rajoilla, minkä voisi laskea seurusteluksi. Ikää meillä ~ 35.
Yleensä hän on huomaavainen. Kuitenkin ihmettelen, kun hän ei ole koskaan tarjoutunut maksamaan esim. parin euron kahviani oman kahvinsa yhteydessä. Yleensä miehet ovat ensitapaamisesta lähtien halunneet tarjota juoman tai jo 2. treffeillä esim. ravintolalaskun, jolloin olen itse aina joko kieltäytynyt kohteliaasti ja maksanut omani tai tapailun syventyessä antanut tarjota ja luonnollisesti itsekin tarjonnut siitä lähtien vastavuoroisesti. En siis koskaan ole hyötynyt tai pyrkinyt hyötymään rahallisesti toisen huomaavaisuudesta, enkä jatkossakaan sitä halua tai tarvitse.
Kaipaisin kuitenkin sellaista tunnetta, että mies haluaisi ihan omasta tahdostaan joskus tarjota vaikka yhden edullisen juoman. Mielelläni myös maksaisin luontevasti sen jälkeen sitten meille seuraavat juomat.
Mitähän mies ajattelee, kun maksaa vain oman laskunsa esitettyään treffikutsun ravintolaan? Varmisti ennakkoon, että kumpikin maksaa omansa. Luulin, ettei tällainen olisi minulle iso juttu, mutta jostain syystä kuitenkin tuntuu, kuin mies olisi hyvin tarkka rahoistaan ja en koe itseäni kovin arvostetuksi. Jos ottaisin asian puheeksi, hän saattaisi muuttaa toimintaansa. Minusta ei ehkä sen jälkeen tuntuisi luontevalta hänen kanssaan, että kumpikin tarjoaisi toiselle vuorotellen. Luultavasti pitäisin sen jälkeen tarkasti kiinni siitä, että en anna hänen vahingossa maksaa ravintolassa minun aiemmin maksamaani laskun loppusummaa enemmän ja en antaisi koskaan maksaa kahviani niin, etten heti olisi maksamassa samaa summaa takaisin tms.
Järki ja tunteet ovat ristiriidassa keskenään. Hän vaikuttaisi sopivalta kumppanilta. Samaan aikaan koen, että jotain on ehkä vähän vialla. Mies on kertonut tapailevansa minua vakavissaan, eikä vaikuta olevan rahapulassa.
Olenkohan vain liian vanhanaikainen? Miten löytäisin ymmärrystä miehen toimintaa kohtaan jo ennen kuin tulee se hetki, jolloin raha-asioista keskustellaan tarkemmin?
Onko joku ollut samassa tilanteessa, ja miten asia ratkesi?
Kommentit (75)
Ymmärrän ap sinua hyvin. Minä olen aina maksanut suhteessa kuluista vähintään puolet ja ollut myös joskus isompituloinen ja siksi maksanut jopa selvästi miestä enemmän. En siis todellakaan ole elättäjän perässä, mutta minusta on kohteliasta ja hyvän käytöksen merkki, että mies suhteen alussa edes tarjoutuu maksamaan.
Kokeilisin tuota mitä joku neuvoi edellä eli tarjoutuisin itse maksamaan ja katsoisin, kauanko kestää, että mies havahtuu itse vastavuoroisesti tarjoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä aloittaja tarjoaa miehille? Räpsyttää silmiään?
Ei ole mikään ihme kun niitä "kunnon miehiä" ei löydy. "Yhyy, mies ei anna lompakkoaan treffeillä käyttööni!"
Miehet jotka maksavat, odottavat naisen maksavan takaisin sängyssä.
Minä ehkä ymmärrän, mitä tarkoitat. Itselläni on samanlainen ajatus. Kenenkään siivellä en halua olla, mutta sellainen outo piheily ja tosi tarkka erottelu sun ja mun rahoihin on ahdistavaa!
Mä olen seurustellut 7 vuotta mieheni kanssa ja kyllä on ottanut lujille tässä asiassa. Alkuun oli ihan tosi noloja tilanteita, kun mies (varakas) halusi esim. syömään kalliiseen ravintolaan ja jouduin sanomaan, että mä en millään pysty tulemaan sellaiseen paikkaan, että liian kallis... Ja mies sanoi, että voinhan vaikka vaan juoda yhden drinkin, kun hän syö. Ei siis ehdottanut, että voi tarjota tai kysynyt, mikä paikka olisi mun budjetille sopiva. Kumpikin olisi ollut ok mulle. Mä vein hänen luo illallistarvikkeita ja aamiaisjuttuja (koska hänellä aina jääkaappi tyhjä), hän tuli mun luo viikonloppuna kahta kättä heilutellen.
Kun lasku otettiin jossain, ilmoitti aina heti, että erikseen. Sitten jossain kohtaa mulla meni hermot, että kumpikin jonottaa omia drinkkejä/kahvia/ABC:n kassalla noutopöydän maksamista ja rupesin suoraan sanomaan, että nyt minä maksan meidän kahvit, maksa sinä ensi kerralla. Samoin käskin kauppaan mukaan ja sanoin, että minäpä maksan nyt tai sanoin, että nyt taitaakin olla sun vuoro.
Hirveä duuni oli ja vieläkin välillä oireilee. Itse olen antelias (vaikka en rikas), vieraanvarainen ja aina omastani jakamassa, että tuollainen outo nipottaminen rahoista ei vaan ole minusta normaalia.
Sori, mutta tyylisi tunnistaa. 100 % provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehet on tarjonneet ja pitäneet sitä itsestäänselvyytenä vaikka olen tarjoutunut maksamaan vuorollani.
Hiukan vaikuttaa pihiltä jos miesystäväsi ei koskaan tarjoa edes sitä kahvikuppia.N45
Tehän tässä olette niitä rahojenne pihtaajia.
Oletko IKINÄ maksanut yhdellekään miehelle mitään?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä on nykynormi, maksaako kumpikin omansa vai yrittääkö nykyisin miehet enää tarjota ollenkaan..
Öö miksi miesten pitäisi tarjota "ollenkaan"? :D Oletko 50-luvulta vai mistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoaminen on metafora sille, että haluaisi otteen sinusta. Ei näköjään halua.
"Onko joku ollut samassa tilanteessa, ja miten asia ratkesi?"
En. En tapailisi miestä, jolle ei olisi luontevaa ostaa kahvikupillista heti alusta alkaen. Ja tiedän, että tämä on provo ja tiedän tasan tarkkaan, mitä kommentteja tähän ketjuun tulee, mutta se nyt ei vaan muutu miksikään että joillakin ihmisillä on käytöstapoja ja toisilla ei. Ei se muutu, vaikka joka päivä avaisi tällaisen ketjun (nyt näitä on vain 3-5 viikossa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa: Olen mm. vienyt tuomisena miehen luokse mennessä punaviiniä. Rahallinen arvo varmaan oli sen verran, että jos laskisi, olisin ”miinuksella”. Tietenkään en laske tai ajattele tätä jonain menetyksenä jos en saa juuri saman verran takaisin, ei tulisi mieleenkään... Kunhan ihmettelen, ettei mies ole tässä tarjoamisasiassa herrasmies, mihin olen tottunut, jos mies on aidosti hyvin kiinnostunut ja haluaisi vakavammin yhteistä tulevaisuutta.
Minulla on tapana antaa miehen tehdä enemmän aloitteita. Täytyy kai alkaa harkita sitä itse ravintolassa tarjoamista ja katsoa mikä miehen reaktio siihen on. Tähän asti on ollut parasta se, että mies on tehnyt aloitteet, mutta ilmeisesti tämä rahajuttu nyt on vaan nykyaikaa sitten
Tätä asiaa ei kannata täällä vauvapalstan miehiltä kysyä ehkä, täällä roikkuu eniten ne, joilla ei ole varaa tai halua tarjota kenellekään mitään.
Toisaalta jokainen valitsee seuransa, jos haluat että joku muu maksaa evääsi, valitse sellainen mies joka maksaa. Jos olet valmis maksamaan kaiken 50/50, tällainen mies sitten tai jos haluat elättää miestä, halukkaita miehiä varmasti löytyy. Jo parin treffin jälkeen voi päätellä, mihin kategoriaan mies kuuluu, ja jatkoa ajatellen päätökset sitten sen mukaan, mitä itse haluat. Ei turhan vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin tarjoaminen tarkoittaa sitä, että suunnittelee jo yhteistä tulevaisuutta ja ajattelee teidän yhteistä taloustilannetta. En siis tarkoita heti ensitreffeillä mutta deittailun alkuvaiheilla.
Vierailija kirjoitti:
Siis jo menette, niin juotteko pelkkää kahvia, ettekö koskaan ota mitään kahvileipää?
Tuntuu naurettevalta istua pelkän kahvikupin kanssa juttelemassa uppo-oudon tyypin kanssa. Ihan sama kuka kahvit maksaa, mutta pelkän kahvin hörppiminen on tosi outoa.
En käy enää treffeillä, kun olen parisuhteessa, mutta kun kävin niin todellakin otin vain kahvin tai oluen/viinin. Mutta mieluiten lähdin kävelytreffeille. Se, mikä minua näissä jankutuksissa ihmetyttää on, että minkä hlvetin takia pitää ehdottaa kahvi/ruoka/oluttreffejä, jos kerran ei halua tarjota. Miksi ei pyydä kävelylle, galleriaan, museoon ilmaispäivänä, kirjastoon, ilmaiskonserttiin...? M I K S I?
Jos mies olisi pyytänyt minut kahville eikä olisi tarjoutunut maksamaan, niin kyllä se olisi loppunut siihen. Sen sijaan nykyisen puolison kanssa maksamme kulut puoliksi ja viimeksi kuluneena viikonloppuna minä ostin meille yhteisen ulkomaanmatkan. Jo toisen tälle vuodelle. Eli missään vaiheessa ei ole ollut kysymys siitä, etteikö minulla olisi ollut varaa kahden euron kahviin tai että haluaisin elättäjää vaan siitä, että halusin miehen, joka hallitsee etiketin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän täysin. Enkä ole edes vanhanaikainen, et ole sinäkään. Tapailun edetessä odottaisin itsekin miehen tarjoavan etenkin hänen pyytäessä deiteille. Samoin ajattelen myös, että itse sitten myös kuittaisin koko laskun vuorollani. Kuitenkin sitä elettä odottaisin mieheltä. Varsinkin jos puhutaan parin euron kahvista!
Sen kyllä ymmärrän, että nykypäivän tinder-kulttuurin aikana jos tapailee tiheästi ERI ihmisiä, ei voi olla ainakaan oletus, että mies maksaa useita kertoja viikoissa aina oman ja toisen henkilön ruuat treffeillä. Tai jos on varakas ja haluaa maksaa, niin tietysti se monille varmasti sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis jo menette, niin juotteko pelkkää kahvia, ettekö koskaan ota mitään kahvileipää?
Tuntuu naurettevalta istua pelkän kahvikupin kanssa juttelemassa uppo-oudon tyypin kanssa. Ihan sama kuka kahvit maksaa, mutta pelkän kahvin hörppiminen on tosi outoa.En käy enää treffeillä, kun olen parisuhteessa, mutta kun kävin niin todellakin otin vain kahvin tai oluen/viinin. Mutta mieluiten lähdin kävelytreffeille. Se, mikä minua näissä jankutuksissa ihmetyttää on, että minkä hlvetin takia pitää ehdottaa kahvi/ruoka/oluttreffejä, jos kerran ei halua tarjota. Miksi ei pyydä kävelylle, galleriaan, museoon ilmaispäivänä, kirjastoon, ilmaiskonserttiin...? M I K S I?
Jos mies olisi pyytänyt minut kahville eikä olisi tarjoutunut maksamaan, niin kyllä se olisi loppunut siihen. Sen sijaan nykyisen puolison kanssa maksamme kulut puoliksi ja viimeksi kuluneena viikonloppuna minä ostin meille yhteisen ulkomaanmatkan. Jo toisen tälle vuodelle. Eli missään vaiheessa ei ole ollut kysymys siitä, etteikö minulla olisi ollut varaa kahden euron kahviin tai että haluaisin elättäjää vaan siitä, että halusin miehen, joka hallitsee etiketin.
Jos itse pyydät miehen kahville/ruoalle/oluelle, maksatko sinäkin molempien puolesta? Minä en. Molemmat maksaa aina omansa, treffeillä ei ole kysymys rahasta ollenkaan.
Nuoret miehet valitsevat juuri tästäkin syytä mieluummin nettipornon.
Tasa-arvo jotenkin ei ulotu näihin asioihin joissa miesten pitää maksaa naisille. Jännä sattuma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis jo menette, niin juotteko pelkkää kahvia, ettekö koskaan ota mitään kahvileipää?
Tuntuu naurettevalta istua pelkän kahvikupin kanssa juttelemassa uppo-oudon tyypin kanssa. Ihan sama kuka kahvit maksaa, mutta pelkän kahvin hörppiminen on tosi outoa.En käy enää treffeillä, kun olen parisuhteessa, mutta kun kävin niin todellakin otin vain kahvin tai oluen/viinin. Mutta mieluiten lähdin kävelytreffeille. Se, mikä minua näissä jankutuksissa ihmetyttää on, että minkä hlvetin takia pitää ehdottaa kahvi/ruoka/oluttreffejä, jos kerran ei halua tarjota. Miksi ei pyydä kävelylle, galleriaan, museoon ilmaispäivänä, kirjastoon, ilmaiskonserttiin...? M I K S I?
Jos mies olisi pyytänyt minut kahville eikä olisi tarjoutunut maksamaan, niin kyllä se olisi loppunut siihen. Sen sijaan nykyisen puolison kanssa maksamme kulut puoliksi ja viimeksi kuluneena viikonloppuna minä ostin meille yhteisen ulkomaanmatkan. Jo toisen tälle vuodelle. Eli missään vaiheessa ei ole ollut kysymys siitä, etteikö minulla olisi ollut varaa kahden euron kahviin tai että haluaisin elättäjää vaan siitä, että halusin miehen, joka hallitsee etiketin.
Jos itse pyydät miehen kahville/ruoalle/oluelle, maksatko sinäkin molempien puolesta? Minä en. Molemmat maksaa aina omansa, treffeillä ei ole kysymys rahasta ollenkaan.
Jos pyydän kahville/ruoalle/oluelle ihmisen, johon haluan tehdä vaikutuksen, niin todellakin maksan. Mutta ihan vapaasti saat toimia omalla tavallasi, jos se kerran tuottaa tulosta. Treffeillä nimenomaan ei ole kyse rahasta, siksi kannattaa ehdottaa maksutonta tekemistä. Miksi se ei sovi sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Nuoret miehet valitsevat juuri tästäkin syytä mieluummin nettipornon.
Jos nettiporno on mukavampaa kuin esimerkiksi kävelyretki Töölönlahden ympäri viehättävän naisen kanssa, niin tottakai se kannattaa valita.
Kyllä miehet on tarjonneet ja pitäneet sitä itsestäänselvyytenä vaikka olen tarjoutunut maksamaan vuorollani.
Hiukan vaikuttaa pihiltä jos miesystäväsi ei koskaan tarjoa edes sitä kahvikuppia.
N45