Hammaslääkäri pelko ja hajonneet hampaat
Ennenkuin joku nenäkäs ehtii tuomitsemaan, pelko on todellinen ongelma. Ei mikään pieni asia, vaan ihan ongelma.
Valitettavasti se näkyy hampaissa.
Olen viimeksi saanut syötyä kunnolla joku vuosi sitten. Sen jälkeen on hampaat hajonneet suuhun ja olleet kipeät. Kieli on kipeä koska takahampaan lohjennut reuna on repinyt sen rikki. Tämän vuoksi tulee kohta viikko, kun pelkkää helposti nieltävää ruokaa on saanut alas.
Tilanne on siis se, että suu on kokoajan kipeä. Olen yrittänyt mennä, viimeistään ovella iskee pakokauhu ja pakko päästä ulos. Kerran pyörryin, kolhaisin pään ja se reissu päätyi ensiapuun.
Nyt olen varannut ajan ja mentävä on. Panikoin jo nyt. Itkettää ja ahdistaa.
Hampaat ovat siis hirveässä kunnossa. Hävettää.
Onko mitään millä lieventää pelkoa? Haluaisin kovasti kivutonta aikaa ja pystyä pitkästä aikaan syömään kunnolla. Voinko pyytää että takahammas poistetaan? Se on siis pahin kivunaiheuttaja.
Haljenneita sivuhampaita on yhteensä 3. Niiden kanssa eläminen on mahdollista, mutta kivuliasta. Tiedän että saan huudot ja moitteet hampaiden kunnosta mutta nyt vihdoin yritän mennä..
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Kerro hammaslääkärille pelostasi. Kun on tietoinen asiasta, lääkäri selittää sinulle tarkkaan mitä tekee ja voit esim. kättä nostamalla keskeyttää. Minullakin on, niin kova että tärisen kuin horkassa ja pomppaan poran äänestä seinälle mutta pakotin itseni menemään koska pelkäsin saavani sydärin suusta levinneen tulehduksen takia.
Mulle on vaan sanottu, että ellen pysy paikallani (kun tärisen pelosta ja itken, enkä osaa itseäni yksin rauhoittaa), mitään ei voida tehdä. Se on se apu, mitä pelkoon saa, ei muuta.
Pelottavan sinisilmäistä porukkaa vastailemassa. "Kerrot vaan pelosta." Ei kertominen auta yhtään mitään, kun itse pelkoon ei puututa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon ongelmaan on niin yksinkertainen ongelma kuin rauhoittava esilääke. Ei todellakaan kenenkään tarvitse vuosikausia pakoilla hammaslääkäreitä pelon takia, kun pieni lääkenappi ennen käyntiä hoitaa ongelman. (Itse syön rauhoittavia paniikkihäiriöön muutenkin)
Vain sellaisille, joille lääkäri on lääkkeen suonut. Läheskään kaikille lääkettä tarvitseville apua ei anneta. Odota vaan kun apu viedään sinultakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro hammaslääkärille pelostasi. Kun on tietoinen asiasta, lääkäri selittää sinulle tarkkaan mitä tekee ja voit esim. kättä nostamalla keskeyttää. Minullakin on, niin kova että tärisen kuin horkassa ja pomppaan poran äänestä seinälle mutta pakotin itseni menemään koska pelkäsin saavani sydärin suusta levinneen tulehduksen takia.
Mulle on vaan sanottu, että ellen pysy paikallani (kun tärisen pelosta ja itken, enkä osaa itseäni yksin rauhoittaa), mitään ei voida tehdä. Se on se apu, mitä pelkoon saa, ei muuta.
Pelottavan sinisilmäistä porukkaa vastailemassa. "Kerrot vaan pelosta." Ei kertominen auta yhtään mitään, kun itse pelkoon ei puututa mitenkään.
No onhan sekin totta, että lekuri ei voi työtään tehdä, jos potilas itkee ja tärisee. Mutta silloin sulla on vääränlainen lääkäri. Kerroin tuossa (kai nr 40) että etsin lääkärin, joka itse kertoi pelkäävänsä hammashoitoa ja osasi käydä nää pelot läpi silleen, että uskaltauduin siihen tuoliin. Piti taukoja jne. Mä tiedän, mitä toi pelko on. Etsi hyvä lekuri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä pelkääjä.
Meillä ala-asteella pikkukaupungissa oli varmasti aito sadisti hammaslääkärinä.
Muistan odotushuoneessa kerran, kun toimenpidehuoneesta kuului aikuisen miehen jatkuvaa huutoa kuin syyrialaisesta vankikellarista.
Oma paikkaus sattui niin että sain melkein shokin. Kaiken lisäksi hampaaseen ei ollut edes aiemmin edes vihlonut eikä siinä näkynyt reikää. Lääkäri oli porannut takahampaan käytännössä ontoksi.
Kaveri kertoi samaa, takahampaassa ei ollut näkynyt mitään, mutta poistui jättimäisen harmaan amalgaamin kanssa hoitolasta.
Hullujakin löytyy.
Reikä ei välttämättä näy ulospäin kuin minimaalisen pienenä pisteenä. Bakteerit ovat kuitenkin voineet syödä hammasta sisältä päin paljonkin.
En siis ota kantaa tämän lääkärin sadismiin, mutta näin tosiaan voi olla.
Ihan totta.
Aikoinaan kun minulta poistettiin viisaudenhampaat, pyysin saada ne itselleni, mihin suostuttiin (ja annettiin vielä ohje, mitä niille kannattaa tehdä jos haluaa säilyttää). Yhdessä oli reikä. Purupinnalla näkyi kolme pientä tuskin neulankärjen mentävää mustaa pistettä. Rupesin niiden kanssa hammasta rassaamaan (minua kiinnosti kaikki sellainen), neula upposi yhä syvemmälle ja syvemmälle, ja yhtäkkiä kiille pisteiden välistä poksahti poikki. Alta paljastui järkyttävä onkalo näynnä ruskeaa löyhkäävää liejua, hyvä etten pyörtynyt siihen hajuun. Vähänkö muuten innosti huolehtimaan suuhygieniasta! Moisia löyhkäpesäkkeitä en suuhuni enempää halua. Tosin tuolle viisaudenhampaalle en olisi voinut mitään kun hammas oli puhkeamassa väärään asentoon ja oli ikenen peittämässä taskussa harjan ulottumattomissa.
Millainen operaatio tuo "taskussa" olevan hampaan poistaminen oli? Mulla on viisurit miltei kokonaan ikenen alla ja hirvittää mitä poistosta tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä itseasiassa pelkäät? Mä pelkään kovaa kipua mitä en voi hallita. Mulla on kuitenkin ollut pelastus puudutus. Puudutusneulan pistäminen sattuu vähän mutta se hyttysen pisto mitä kipu voi olla ilman sitä. Se näyttää pelottavalta mutta ei se pisto nyt sietämätön paikka ole. Mulla ei ole todellakaan korkea kipukynnys.
En pelkää kipua vaan sitä, etten voi luottaa hammaslääkäriin. Luottamusta lisää ja pelkoa poistaa jos hän; kertoo miksi toimenpide pitää tehdä ja mitä siitä seuraa (esim.hampaanpoistossa), sanoittaa koko ajan mitä aikoo tehdä seuraavaksi, ei esimerkiksi tökkää puudutuspiikkiä varoittamatta kitalakeen, ei vähättele, ei suhtaudu kuin hölmöön, on kunnioittava, omaa psykologista silmää.
Jos on tällainen hammaslääkäri niin hoito onnistuu ilman mitään esilääkitystä tai paniikkia.Hanki lääkitys oloa helpottamaan.
Hankintaan tarvitaan lääkäri, joka suostuu auttamaan. Esimerkiksi rauhoittavia saa nykyään vain murto-osa niistä, jotka oikeasti tarvitsevat.
Mä olen käynyt 70 luvun alussa just tälläisellä sadistisella kouluhammaslääkärillä. Odotushuoneessa istuttiin rivissä ja toimenpidehuoneeste kuului huutia ja vaikerrusta. Itse kun pääsi tuoliin, hammaslääkäri poisti hampaita ilman puudutusta ja lukitsi mut polvellaan tuoliin kiinni.
Nyt aikuisena hammaslääkäriin meno on ollut aina kauhun paikka, mutta lieventynyt vuosien saatossa. Nykyään ovat melkeinpä kaikki hyvin hellävaraisia, kuuntelevat tosissaan puudutustoiveen ja kertovat koko jan mitä tekevät. Ennen viisaudenhampaanpoistoa sain valiumin.
Puudutuspiikkiä laittaessa on yleensä eka pintapuudute, jolloin edes se puuduttaminen ei satu.
Mulla lohkesi viime viikolla hammas ja menin ihan kunnalliselle koska hammasta vihloi. Sanoin heti pelostani ja sain tuplapuudutuksen ja paikkaus meni tosi helposti. Tuplapuudutus olikin sitten koko päässä monta tuntia, silmätkin roikkui päästä kuin vappunaamarista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä pelkääjä.
Meillä ala-asteella pikkukaupungissa oli varmasti aito sadisti hammaslääkärinä.
Muistan odotushuoneessa kerran, kun toimenpidehuoneesta kuului aikuisen miehen jatkuvaa huutoa kuin syyrialaisesta vankikellarista.
Oma paikkaus sattui niin että sain melkein shokin. Kaiken lisäksi hampaaseen ei ollut edes aiemmin edes vihlonut eikä siinä näkynyt reikää. Lääkäri oli porannut takahampaan käytännössä ontoksi.
Kaveri kertoi samaa, takahampaassa ei ollut näkynyt mitään, mutta poistui jättimäisen harmaan amalgaamin kanssa hoitolasta.
Hullujakin löytyy.
Reikä ei välttämättä näy ulospäin kuin minimaalisen pienenä pisteenä. Bakteerit ovat kuitenkin voineet syödä hammasta sisältä päin paljonkin.
En siis ota kantaa tämän lääkärin sadismiin, mutta näin tosiaan voi olla.
Ihan totta.
Aikoinaan kun minulta poistettiin viisaudenhampaat, pyysin saada ne itselleni, mihin suostuttiin (ja annettiin vielä ohje, mitä niille kannattaa tehdä jos haluaa säilyttää). Yhdessä oli reikä. Purupinnalla näkyi kolme pientä tuskin neulankärjen mentävää mustaa pistettä. Rupesin niiden kanssa hammasta rassaamaan (minua kiinnosti kaikki sellainen), neula upposi yhä syvemmälle ja syvemmälle, ja yhtäkkiä kiille pisteiden välistä poksahti poikki. Alta paljastui järkyttävä onkalo näynnä ruskeaa löyhkäävää liejua, hyvä etten pyörtynyt siihen hajuun. Vähänkö muuten innosti huolehtimaan suuhygieniasta! Moisia löyhkäpesäkkeitä en suuhuni enempää halua. Tosin tuolle viisaudenhampaalle en olisi voinut mitään kun hammas oli puhkeamassa väärään asentoon ja oli ikenen peittämässä taskussa harjan ulottumattomissa.
Millainen operaatio tuo "taskussa" olevan hampaan poistaminen oli? Mulla on viisurit miltei kokonaan ikenen alla ja hirvittää mitä poistosta tulee.
Ihan normaali viisaudenhampaan poisto, mitä nyt pari tikkia ommeltiin ikeneen, mutta sekään kai ei tuossa operaatiossa ole tavatonta. Puudutettiin kunnolla, käytettiin vähän veistä, ja ruvettiin vääntämään. Kuulostaa ehkä kamalalta, mutta en koe mitenkään kituneeni. Normaali paikkaus on ollut pahempaa.
Tästä on nyt kyllä jo yli 30 vuotta aikaa, enkä tiedä ovatko käytännöt enää samat.
Vierailija kirjoitti:
Mulla lohkesi viime viikolla hammas ja menin ihan kunnalliselle koska hammasta vihloi. Sanoin heti pelostani ja sain tuplapuudutuksen ja paikkaus meni tosi helposti. Tuplapuudutus olikin sitten koko päässä monta tuntia, silmätkin roikkui päästä kuin vappunaamarista
En muuten ymmärrä, miksi hammaslääkärit eivät voisi menetellä niin, että ensin puudutetaan, sitten annetaan potilaan odottaa aulassa ainakin puoli tuntia ja hoidetaan sillä välin seuraava potilas, ja vasta sitten ruvetaan hommiin. Itse ainakin puudun todella hitaasti, ei se muutama minuutti minkä puudutuksen annetaan vaikuttaa tee yleensä vielä mitään, ja tarvitaan toinen piikki. Sitten onkin tosiaan iltaan asti ihan puutunut, puhe sössöttää ja juomista kun yrittää niin puolet valuu rinnuksille.
Vierailija kirjoitti:
Minä selvisin! Ap
Hienoa! Miten meni?
Vierailija kirjoitti:
Minä selvisin! Ap
Oi mahtavaa! Onnittelut rohkeudesta ja pelkoa kohti menemisestä!
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä ap ja kaikki muutkin hammaslääkäripelkoiset!
Itselläni puuttuu suusta vajaa puolet hampaista. Olen ottanut sen asenteen, että kun hammaslääkäriin menen, oireilevat hampaat poistetaan suoraan (ihan edessä olevat annan paikata). Muutama hammaslääkäri on tästä naputtanut, mutta suurin osa hyväksyy lopulta. Vakihammaslääkärini muistuttavat päätöksieni lopullisuudesta ja sitten poistavat, valittamatta. Kiitos heille.
Jos ajatus lukuisista juurihoidoista, paikkailuista ym. tuntuu olevan liikaa, suosittelen ainakin harkitsemaan poistoja. Elämä helpottuu huomattavasti kun kipeät hampaat ovat poissa, ja suu parantuu ihmisellä muutenkin aika nopeasti isoistakin poistoista. Moni voi miettiä ettei kehtaa olla ilman hampaita, mutta rikkinäiset, mahdollisesti jo tulehtuneet hampaat, haisevat kyllä hengityksessä vaikka voisivat näyttääkin ehjiltä. Mielestäni pari ok-kuntoista vrt. kasa rikkinäisiä on parempi.
Miten elämä helpottuu ? Ellei sitten hanki jotain implantteja tilalle... Itsellä on kaksi hammasta poistettu, jossa toisessa tilalle on tehty silta. Yksi puruhammas poistettiin ja on vaikuttanut negatiivisesti syömiseen. Puren lähinnä vain toisella puolella enää kun on niin hankala syödä ilman isoa puruhammasta. Kai sitä varmaan tottuu syömään ilman suurta osaa hampaistakin toki, mutta hankalammalta se tuntuu kyllä kun on tottunut muuhun. Itse kyllä viimeiseen asti hoidatan hampaita, ennenkuin suostun poistoon. Pitkän pennin laitoin hammassiltaankin. Nyt ei ole tässä tilanteessa varaa hankkia uutta siltaa / implanttia ja harmittaa. Ihan tuon pelon takia poistoista pidän ihan tosi tarkkaa huolta pesusta ja siitä mitä syön. Mullakin on kyllä hammaslääkäripelkoa, mutta enemmän pelkään poistoja ja tulehduksia ja sillä saan itseni raahattua lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Minä selvisin! Ap
Voi miten hieno juttu! Oliko lopulta niin paha juttu mitä etukäteen ajattelit? Millaisia toimenpiteitä sulle tehtiin?
Meni hyvin, hoitaja oli todella ihana ihminen kuten myös hammaslääkäri. Ensin kerroin suoraan jo sen mitä puhelimessakin.
Tehtiin todella rauhassa asioita ja paikattiin yksi lohkeama ja ainakin 4 hampaan poisto odottaa mutta ensin Röntgen kuvat. Hoitaja jutteli kokoajan ja piti jopa kädestä kiinni. Hammaslääkäri piti taukoja kun näki että alkaa ahdistaa.
Minä odotan innolla seuraavaa kertaa jo, yhden hampaan kipu on kokonaan poissa ja sain purtua leipää! Miten voi ihminen olla näin onnellinen :)
AP
Vierailija kirjoitti:
Meni hyvin, hoitaja oli todella ihana ihminen kuten myös hammaslääkäri. Ensin kerroin suoraan jo sen mitä puhelimessakin.
Tehtiin todella rauhassa asioita ja paikattiin yksi lohkeama ja ainakin 4 hampaan poisto odottaa mutta ensin Röntgen kuvat. Hoitaja jutteli kokoajan ja piti jopa kädestä kiinni. Hammaslääkäri piti taukoja kun näki että alkaa ahdistaa.
Minä odotan innolla seuraavaa kertaa jo, yhden hampaan kipu on kokonaan poissa ja sain purtua leipää! Miten voi ihminen olla näin onnellinen :)
AP
Ihan rauhassa. Heti, kun teet jotakin heidän mielestään väärää, se kostetaan sinulle. Makuuasennossa värkit suussa olet haavoittuvaisempi, niin voidaan helpommin pikkuisen sivaltaa, esim kieltäytymällä jostakin toiveestasi :)
Mene yksityiselle joka on erikoistunut pelkopotilaisiin.
Voit saada myös rauhoittavaa ja rentouttavaa lääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä itseasiassa pelkäät? Mä pelkään kovaa kipua mitä en voi hallita. Mulla on kuitenkin ollut pelastus puudutus. Puudutusneulan pistäminen sattuu vähän mutta se hyttysen pisto mitä kipu voi olla ilman sitä. Se näyttää pelottavalta mutta ei se pisto nyt sietämätön paikka ole. Mulla ei ole todellakaan korkea kipukynnys.
En pelkää kipua vaan sitä, etten voi luottaa hammaslääkäriin. Luottamusta lisää ja pelkoa poistaa jos hän; kertoo miksi toimenpide pitää tehdä ja mitä siitä seuraa (esim.hampaanpoistossa), sanoittaa koko ajan mitä aikoo tehdä seuraavaksi, ei esimerkiksi tökkää puudutuspiikkiä varoittamatta kitalakeen, ei vähättele, ei suhtaudu kuin hölmöön, on kunnioittava, omaa psykologista silmää.
Jos on tällainen hammaslääkäri niin hoito onnistuu ilman mitään esilääkitystä tai paniikkia.Hanki lääkitys oloa helpottamaan.
Hankintaan tarvitaan lääkäri, joka suostuu auttamaan. Esimerkiksi rauhoittavia saa nykyään vain murto-osa niistä, jotka oikeasti tarvitsevat.
Yksityiseltä puolelta saa kyllä tällaiseen satunnaiskäyttöön kuten toimenpidepelko, lentopelko tms. ihan taatusti. Todella ikävää, jos julkiselta ei enää saa. Siitä että kirjoittaa reseptin pienimpään mahdolliseen lääkepakkaukseen otettavaksi vain satunnaisesti kun noita pelottavia asioita on, ei ole edes mitään riippuvuusriskiä kuten on rauhoittavien jatkuvasta käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä itseasiassa pelkäät? Mä pelkään kovaa kipua mitä en voi hallita. Mulla on kuitenkin ollut pelastus puudutus. Puudutusneulan pistäminen sattuu vähän mutta se hyttysen pisto mitä kipu voi olla ilman sitä. Se näyttää pelottavalta mutta ei se pisto nyt sietämätön paikka ole. Mulla ei ole todellakaan korkea kipukynnys.
En pelkää kipua vaan sitä, etten voi luottaa hammaslääkäriin. Luottamusta lisää ja pelkoa poistaa jos hän; kertoo miksi toimenpide pitää tehdä ja mitä siitä seuraa (esim.hampaanpoistossa), sanoittaa koko ajan mitä aikoo tehdä seuraavaksi, ei esimerkiksi tökkää puudutuspiikkiä varoittamatta kitalakeen, ei vähättele, ei suhtaudu kuin hölmöön, on kunnioittava, omaa psykologista silmää.
Jos on tällainen hammaslääkäri niin hoito onnistuu ilman mitään esilääkitystä tai paniikkia.Hanki lääkitys oloa helpottamaan.
Hankintaan tarvitaan lääkäri, joka suostuu auttamaan. Esimerkiksi rauhoittavia saa nykyään vain murto-osa niistä, jotka oikeasti tarvitsevat.
Yksityiseltä puolelta saa kyllä tällaiseen satunnaiskäyttöön kuten toimenpidepelko, lentopelko tms. ihan taatusti. Todella ikävää, jos julkiselta ei enää saa. Siitä että kirjoittaa reseptin pienimpään mahdolliseen lääkepakkaukseen otettavaksi vain satunnaisesti kun noita pelottavia asioita on, ei ole edes mitään riippuvuusriskiä kuten on rauhoittavien jatkuvasta käytöstä.
Ei saa, kokeiltu on. Mistä kumpuaa ajatus, että kun kerran minä ja minun tietämäni ihmiset saavat sitä sun tätä bentsoa kun tarpeeksi maksavat lääkärille, kaikki muutkin saavat? Muusta ei julistamisesi oikein voi lähteä kuin omasta sinisilmäisestä maailmankuvastasi, joka on vedetty omista kokemuksista.
Jokaiseen lääkäriltä saatuun apuun pätee sama periaate: hänen täytyy valita potilaan auttaminen. Potilas voi kertoa mikä häntä auttaa, mutta valinnan auttamisesta tekee lääkäri. Bentsojen tarvitseminen oikeaan vaivaan on punainen vaate lääkäreiden asenteen vuoksi.
Kerro hammaslääkärille pelostasi. Kun on tietoinen asiasta, lääkäri selittää sinulle tarkkaan mitä tekee ja voit esim. kättä nostamalla keskeyttää. Minullakin on, niin kova että tärisen kuin horkassa ja pomppaan poran äänestä seinälle mutta pakotin itseni menemään koska pelkäsin saavani sydärin suusta levinneen tulehduksen takia.