En ymmärrä, kun jotkut kertoo että heillä on kavereita eri tarkoituksiin
Ehkä olen enemmän ystävä- kuin kaveri-ihminen tai introvertti, kun näen asian tällä tavalla. Minusta on jotenkin loukkaavaa, että luokitellaan ihmise tyyliin, kyllä tämän kanssa on kiva kahvilla käydä, mutta en nyt ehkä sen kanssa lähtisi yökerhoon. Minulle kaveri tai ystävä ihmissuhteena tarkoittaa, että pidän ihmisestä ja hänen seuransa piristää aika lailla aina, ja muut normaalit aktiviteetit paitsi seksi käy, jos molemmat niistä pitää. Tietenkään en pakota jumppaan tai baariin tai kirjoista keskustelemaan ihmistä, joka ei kiinnostu noista asioista. Ja ehkä joku todella pinnallinen kaveruus/tuttavuus saattaa katketa, jos yhdistävä tekijä (esim. molemmat hoitovapaalla ja pieniä lapsia) loppuu. Mutta jos jollekulle kelpaan vain yhteen asiaan tai joku kelpaa minulle vain rajallisesti kaverina, niin minusta on silloin parempi ilman kaveria kuin kaverin kanssa. Tulee vaikutelma, että ei hyväksy toista, jos laittaa kauheasti rajoja. Laitan kohta linkin, joka aloitti nämä mietteet
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Linkki ei toimi
Sori, en vissiin sittenkään osaa puhelimella. Osaatte varmaan googlettaa sen esiin papananaama yksinäisyys jos kiinnostaa. Ap
Kaveri, joka ei viihdy yökerhoissa, ei ole hyvä kaveri yökerhoihin. Hän voi olla hyvä kaveri konserttiin jne jne.
Hieman tuo särähtää korvaani, jos tai kun joku puhuu, eä hänellä on kavereita eri tarkoituksiin. Mutta, jos yritän ymmärää näin kertovaa, niin onhan siinä myös jotain, mikä pitänee paikkansakin. Asian voisi vain ilmaista tahdikkaamminkin, jos ny tällaista asiaa kenellekään tulisi edes avata. Kyse on minusta lähinnä siitä, että joidenkin ihmisten kanssa on luontevampaa tehdä toisia asioita kuin toisten.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri, joka ei viihdy yökerhoissa, ei ole hyvä kaveri yökerhoihin. Hän voi olla hyvä kaveri konserttiin jne jne.
Joo joo, otin tämän huomioon. Mutta mun mielestä sen rajojen laiton pitäis lähteä ihmisestä itsestään, eikä toisesta puolesta. Esimerkiksi jos kaverilla on sosiaalista pelkoa, mutta haluaisi silti käydä ulkona, niin olisi kiva ottaa se mukaan, vaikka ei olisikaan railakkainta seuraa biletykseen. Eikä niin, että päättää, että tän kaverin kanssa on kiva katsella leffoja, mutta ei sen kanssa baariin kannata lähteä. Ap
Miksi yhdeltä ihmiseltä vaaditaan niin paljon? Joku on kivaa kahvitteluseuraa, mutta ei niinkään viihdy yökerhoissa. Toisen kanssa on mukava käydä jumpassa mutta ei ulkomaan reissuilla.
Itse en käytä alkoholia, joten olisi lähinnä kiusallista jos joku harrastuskaverini pitäis minua kelpaamattomana kaverina siksi etten olisi kovin hyvää ryyppyseuraa vaikka yökerhoon.
Ei yhden ihmisen tarvi venyä toisen ihmisen jokaiseen tarpeeseen.
Koska ystävät ja kaverit on tarkoitettu omien tarpeiden tyydyttämiseen. Ei sellaista aitoa pyyteetöntä ystävyyttä ole enää olemassa, jossa toinen ihminen ja hänen asiansa sekä tunteensa kiinnostaisivat. Yksi sopii yhteen tilanteeseen, kun alkaa kaipaamaan muuta niin lempataan ja joku toinen tilalle...
Ihmisiä kiinnostavat eri asiat.
Osa pitää taidenäyttelyistä, toiset jostain tietystä liikunnasta, osa on nykyisiä tai entisiä työkavereita, jotka haluavat tavata jne.
En näe tilannetta erittelynä, vaan loogisena ratkaisuna. Toimimme tavalla, mistä molemmat pitävät.
Koska ystävät ja kaverit on tarkoitettu omien tarpeiden tyydyttämiseen. Ei sellaista aitoa pyyteetöntä ystävyyttä ole enää olemassa, jossa toinen ihminen ja hänen asiansa sekä tunteensa kiinnostaisivat. Yksi sopii yhteen tilanteeseen, kun alkaa kaipaamaan muuta niin lempataan ja joku toinen tilalle...
Esim. musta ei saa ryyppykaveria, mutta voin lähteä seuraksi lenkille tai museoon.
Tuo sana "kelpaa" . Se on se ongelma tässä. En itse ainakaan ajattele omista kavereistani, että henkilö a ei kelpaa jumppaan kanssani ja henkilö b ei kelpaa pitkän kaavan ravintola-illalliselle tai henkilö c:n kanssa en lähtisi konserttiin, koska he ovat jotenkin huonoa ja ikävää seuraa eivätkä kelpaa. Kyse on siitä että henkiöä a ei kiinnosta jumppa, henkilö b ei viihdy ravintoloissa ja henkilö c:tä ei ole musiikin ystävä. Nämä siis keksittyjä esimerkkejä. Erilaiset kiinnostuksen kohteet, eri seura. Toki joidenkin kanssa voi tehdä monipuolisesti eri juttuja laidasta laitaan muttei kaikkien tietenkään.
Ja samaa ajattelen omasta asemasta suhteessa kavereihini. Varmasti kelpaisin ihmisenä laskettelureissulle jos osaisin lasketella tai olisin hyvää seuraa käsityömuseoon, jos se olisi kiinnostavaa omasta mielestäni.
Useasti ghostattu kirjoitti:
Koska ystävät ja kaverit on tarkoitettu omien tarpeiden tyydyttämiseen. Ei sellaista aitoa pyyteetöntä ystävyyttä ole enää olemassa, jossa toinen ihminen ja hänen asiansa sekä tunteensa kiinnostaisivat. Yksi sopii yhteen tilanteeseen, kun alkaa kaipaamaan muuta niin lempataan ja joku toinen tilalle...
Oletko ihan varma ettet takerru liikaa, kun kerran noin paljon harmittaa, että on muitakin kavereita?
Amerikassa puhutaan bisneskavereista. Ja varmaan jo täälläkin. Kaikkihan de facto Amerikasta tänne kulkeutuu.
Eli tässä tapauksessa ei olla varsinaisesti mitään kavereita, mutta jos se itseä tai omia bisneksiä tai uraa edistää, niin silloin ollaan tekemisissä. Muuten ei olla.
En ny asiaa julista, mutta on mullakin kavereita joiden kanssa teen eri asioita. Yhden kanssa käydään teatterissa ja toisen keikoilla. Noista toista ei teatteri kiinnosta ja toisen kanssa pidetään erilaisesta musiikista.
Ihmiset nyt vaan tuppavat olemaan erilaisia luonteeltaan ,tavoiltaan, harrastuksiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan, joten: minkäs teet !
Kaikki sitten tahallaan väärinymmärsi. Ap
Ei mulla ainakaan ole kuin yks kaveri, jonka saa kaikkiin laitteisiin! 😄 Useimmat on, et ei mihinkään metriä korkeammalle... Mutta niiden kanssa voi sit mennä vaikka eläinpuistoon tai ongelle 👍
Silloin tilanne on typerä jos kuuluu jonkun muutto ja pihatyökavereihin, mutta ei kahvi ja hauskanpitokavereihin :D
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=%23&ved=2ahUKEwiXm…
Papananaama tässä kertoo näkemyksiään yksinäisyydestä. Ap