Lue keskustelun säännöt.
Oletteko koskaan nähneet asunnonhaltijaa? Onko se sellainen tontun näköinen? Vai sellainen hyvän haltijan tyyppinen täti?
06.02.2020 |
Ainakin meidän talossa näille haltijoille jätetään aina eteisen ilmoitustaululle viestejä, eli kyllä niitä täällä liikkuu, en vaan ole itse koskaan nähnyt.
Kommentit (35)
haltia (rinn. haltija)
myt. luonnossa t. kodin piirissä vaikuttava uskomusolento, (suojelus)henki; tonttu, keijukainen tms. Hyvä, paha haltia. Metsän, kodin, tulen haltia myös
Kuv. Hän on ollut meidän hyvä haltiamme hyväntekijämme.
haltija
henkilö jonka hallinnassa, hallussa jk on; omistaja; käyttäjä, hoitaja. Huoneiston haltija. Tilin, velkakirjan haltija. Toimen nykyinen haltija. Nimen haltija se jolla nimi on. Hänet oli pantu paljon haltijaksi vastaamaan paljosta.
Kuv. Ilmojen haltija (myös: haltia) ei suosinut meitä oli huono sää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asuu toisen kämpässä, miten ymmärrätte "toiseuden"
On järkevää käyttää järjestelmällisesti haltia-kirjoitusasua henkiolennoista ja haltija-muotoa henkilöstä, jonka hallinnassa on jotakin. Merkitysero on perusteltu syy pitää kirjoitusasut erillään.
Sama juttu kuin siinä, että kannattaa yhä pitää erillään homonyymien taivutukset, esim. vuori-vuoret (korkea paikka) ja vuori-vuorit (esim. vaatteessa) sekä viini-viinissä (juoma) ja viini-viinessä (paikka, jossa jousiampuja säilytti nuolia) aivan kuten erotamme toisistaan vaikka sanat kuusi-kuusen ja kuusi-kuuden.
Luulen nähneeni kerran, tosin vain kauempaa takaapäin näin kun asunnonhaltija käveli senkin homon kanssa kylille päin.
Vierailija kirjoitti:
On järkevää käyttää järjestelmällisesti haltia-kirjoitusasua henkiolennoista ja haltija-muotoa henkilöstä, jonka hallinnassa on jotakin. Merkitysero on perusteltu syy pitää kirjoitusasut erillään.
Sama juttu kuin siinä, että kannattaa yhä pitää erillään homonyymien taivutukset, esim. vuori-vuoret (korkea paikka) ja vuori-vuorit (esim. vaatteessa) sekä viini-viinissä (juoma) ja viini-viinessä (paikka, jossa jousiampuja säilytti nuolia) aivan kuten erotamme toisistaan vaikka sanat kuusi-kuusen ja kuusi-kuuden.
Mielestäni haltijaa/haltiaa ei oikein voi rinnastaa esim. vuoreen/vuoriin. Haltia ja haltija kun eivät ole homonyymejä. Taruolentokäytössäkin nämä eri kirjoitustavat saattavat eriytyä tarkoittamaan eri asioita, tiedä häntä. Minulla haltia-muodon herättämä mielikuva on lähinnä joku moderni fantasiapelihahmo, kun taas haltija on sellainen suomalaisempi hahmo, koskenhaltija, saunanhaltija,..., tai tietysti asunnonhaltija :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
passinhaltija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen nähnyt haltijoita, vaan en haltioita
Kiitos. Kyseessä ei todellakaan ole ”käännösmoka”. Juva on erittäin taitava kääntäjä.
Kyllä hän itse kertoo erehtyneensä oikeinkirjoituksessa. Tässä Kersti Juvan oma kertomus "haltian" synnystä:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kersti_juva/haltiat_ja_orkit.10229…
Mutta monen muunkin mielestä ihan hyvä sana, joten mokan sijasta voisi puhua onnellisesta, tai ainakin hauskasta sattumasta.
Niin, ja kaikesta huolimatta siis totta kai hyvä kääntäjä kyseessä, oli haltiasta mitä mieltä tahansa!
Mulla se on vähän sellainen Harry Potterin Dobbyn näköinen ja yhtä pöljä, valitettavasti. Olen yrittänyt opettaa sitä vaihtamaan kissanhiekat, mutta se pirulainen sotkee koko kylppärin ja täyttää lootan sahanpuruilla (mistähän se niitäkin löytää??). Jos ei meno muutu, niin potkaisen mokoman komeassa kaaressa pellolle ja hankin uuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää olla ilonpilaaja, mutta haltia ja haltija ovat todellakin kaksi eri sanaa, joilla on eri etymologia.
Hienot sanat eivät tee väitteestäsi totta.
Eivät, vaan suomen sanakirja.
Etymologinen sanakirjamme Suomen sanojen alkuperä kylläkin toteaa sanojen olevan samaa alkuperää, skandinaavisesta sanasta *halđiaz, josta on kehittynyt mm. ruotsin sana hålla.
Martti Haavion "Suomalaiset kodinhaltijat" selittänee asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haltijatar siis myös käynee?
Typerää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vain luottokortin haltija nykyään, mutta saa sanoa haltiaksikin. Kuulun myös ryhmään kotitontut. Mieheni on vähän sellainen peikko.
Vierailija kirjoitti:
On järkevää käyttää järjestelmällisesti haltia-kirjoitusasua henkiolennoista ja haltija-muotoa henkilöstä, jonka hallinnassa on jotakin. Merkitysero on perusteltu syy pitää kirjoitusasut erillään.
Sama juttu kuin siinä, että kannattaa yhä pitää erillään homonyymien taivutukset, esim. vuori-vuoret (korkea paikka) ja vuori-vuorit (esim. vaatteessa) sekä viini-viinissä (juoma) ja viini-viinessä (paikka, jossa jousiampuja säilytti nuolia) aivan kuten erotamme toisistaan vaikka sanat kuusi-kuusen ja kuusi-kuuden.
Samaa mieltä.
Kielitoimistot tantat eivät ole terävimmästä päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi aito asunnonhaltija. Kysyttävää?
Eivät, vaan suomen sanakirja.