Lue keskustelun säännöt.
Tyhmä kysymys, mutta voisiko joku avata, mitä parisuhteessa on, kun ”on vaikeaa”?
06.02.2020 |
Luin yhden parisuhdehaastattelun, jossa todettiin, että välillä on tosi vaikeaa, mutta vaikeista asioista keskustellaan ja rakkaus kantaa niiden yli yms.
Mitä ovat nämä vaikeat asiat? Antaisitteko esimerkkejä, miksi sinä voisit antaa vastaavan haastattelun? Ei siis yleisellä tasolla, vaan omasta elämästä.
Kommentit (41)
Juuri tuo mainitsemasi pettämisen jälkeinen aika. Vauva-aika oli parisuhteen kannalta vaikeaa. Molemmat olivat väsyneitä, kahdenkeskistä aikaa ei lainkaan, kotona huono ilmapiiri.
Voisin myös kuvitella, että mikä tahansa tilanne, kun ilmapiiri on huono ja vaikkapa riidellään paljon, on parisuhteen vaikeaa aikaa. Erimielisyydet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut lähiaikoina vaikeaa. Yhdessä ollaan oltu n. 25 v. Pitkään olin kiltti pikkurouva ja pullantuoksuinen perheenäiti. Ei ollut vaikeaa. Kun ikää ja ymmärrystä tuli minulle, tajusin, että en halua olla kotiorja. Aloin siis entistä enemmän pyytää miestä osallistumaan kotitöihin. Mies ei tästä pitänyt, vaan hänestä minusta tuli nalkuttava akka. Miehen mielestä teemme tasapuolisesti kotitöitä tai mies tekee enemmän, minun mielestäni minä teen lähes kaiken. Mutta minun koitityöni eivät ole mitään, koska kone pesee tiskit ja pyykit, uuni tekee ruoan ja kaupassahan on kiva käydä ja siivoaminenkin on nopeaa ja helppoa samoin lastenhoito kaikkineen.
Mies suorastaan inhottaa minua nyt. Samoin varmaan minä häntä.
Vaikeinta on puute seksistä. Se kun sujuu niin kaikki muukin toimii.
Meillä ei myöskään ole ollut oikeastaan vaikeaa, 20 vuotta yhdessä tulee täyteen tänä vuonna. Ehkä oma liiallinen biletys vähän kiristi välejä nuorena yhdessä vaiheessa (kumppani viihtyy lähinnä kotona), mutta se oli vaihe, joka meni sitten itsestään ohi eikä silloinkaan nyt niin hankalaa ollut. Koen että esim. vauvavuodet ovat pikemminkin hitsanneet meitä yhteen, on ollut työttömyyttä ja sairastelua, mutta itse suhde on voinut tuolloinkin ihan hyvin. Eräs tuttuni on kuitenkin juuri tällaisessa "vaikeassa" suhteessa, ja heillä se tarkoittaa, että toinen oireilee ja käyttäytyy epävakaasti, oikuttelee ja kipuilee lähes kaikesta, toinen kärsii ja kestää kaiken, koettaa hyvitellä ja alistuu suunnilleen kynnysmatoksi. En oikein tiedä, mitä kumpikaan suhteesta noina vaikeina aikoina oikein saa, mutta kai niitä hyviäkin sitten täytyy olla, kun vielä yhdessä ovat.
No vaikka sellainen että kaikista asioista syntyy vain riitaa. Kaikki puheenaiheet meinaavat kärjistyä. Se on vaikeaa, mutta onneksi sieltäkin voidaan nousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut lähiaikoina vaikeaa. Yhdessä ollaan oltu n. 25 v. Pitkään olin kiltti pikkurouva ja pullantuoksuinen perheenäiti. Ei ollut vaikeaa. Kun ikää ja ymmärrystä tuli minulle, tajusin, että en halua olla kotiorja. Aloin siis entistä enemmän pyytää miestä osallistumaan kotitöihin. Mies ei tästä pitänyt, vaan hänestä minusta tuli nalkuttava akka. Miehen mielestä teemme tasapuolisesti kotitöitä tai mies tekee enemmän, minun mielestäni minä teen lähes kaiken. Mutta minun koitityöni eivät ole mitään, koska kone pesee tiskit ja pyykit, uuni tekee ruoan ja kaupassahan on kiva käydä ja siivoaminenkin on nopeaa ja helppoa samoin lastenhoito kaikkineen.
Mies suorastaan inhottaa minua nyt. Samoin varmaan minä häntä.
Jos miehen mielestä uuni tekee ruuan, niin voit käyttää tuota samaa logiikkaa häneen.
Ei mut ihan oikeesti. Sianjättöaika?
Se että on otettu j.ännämies ja nyt se jä.nnäilee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tällä hetkellä vähän vaikeaa, miehelle ilmeni sydän vika ja siitä on aiheutunut myös paniikkihäiriö. Kurjaa kun toisella on selkeästi huono ja epämukava olo, enkä asialle mitään oikein voi. Mies kyllä yrittää hoitaa itseään kuntoon, mikä on hyvä.
Olojen takia seksi on jäänyt vähemmälle, muuta läheisyyttä kyllä on ollut.
Yhteisen ajan ja luottamuksen puute. Olen etäsuhteessa ja yhteistä aikaa on todella vähän. Se nakertaa myös luottamusta, kun tuntuu, että toinen ei halua nähdä eikä erossa oleminen tunnu olevan hänelle ongelma. Molemmilla pinna välillä tosi tiukilla ja sitten homma räjähtää käsiin, kun tavataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut lähiaikoina vaikeaa. Yhdessä ollaan oltu n. 25 v. Pitkään olin kiltti pikkurouva ja pullantuoksuinen perheenäiti. Ei ollut vaikeaa. Kun ikää ja ymmärrystä tuli minulle, tajusin, että en halua olla kotiorja. Aloin siis entistä enemmän pyytää miestä osallistumaan kotitöihin. Mies ei tästä pitänyt, vaan hänestä minusta tuli nalkuttava akka. Miehen mielestä teemme tasapuolisesti kotitöitä tai mies tekee enemmän, minun mielestäni minä teen lähes kaiken. Mutta minun koitityöni eivät ole mitään, koska kone pesee tiskit ja pyykit, uuni tekee ruoan ja kaupassahan on kiva käydä ja siivoaminenkin on nopeaa ja helppoa samoin lastenhoito kaikkineen.
Mies suorastaan inhottaa minua nyt. Samoin varmaan minä häntä.
Jos miehen mielestä uuni tekee ruuan, niin voit käyttää tuota samaa logiikkaa häneen.
Ei mut ihan oikeesti. Sianjättöaika?
Ei kannata nalkuttaa ruoanlaitosta. Mieshän juuri pari viikkoa sitten pesi auton. Kyllä sillä korvataan useamman viikon kotityöt.
3
Meillä on parinkymmenen vuoden parisuhteen aikana ollut vaikeita aikoja, eikö kaikilla pitkissä suhteissa ole?
Vaikeaa oli vauva-aika, kun mies pelasi siihen aikaan paljon sosiaalisia nettipelejä, oli siis kotona, mutta ei läsnä, ja koin, ettei auttanut vauvanhoidossa niin paljon kuin olisin toivonut. Jouduin matkustamaan usein vanhempieni luokse saadakseni nukkua, koska mies ei suostunut heräämään tai viikonloppuaamuisin edes nousemaan ennen minua vauvan takia, lisäksi imetin pitkään. Ainakin itse koin sen ajan vaikeana.
Vaikeita aikoja on myös olleet ne, kun jompikumpi meistä on ollut sairaana, siis en tarkoita mitään flunssia, vaan selkäkipuja, kroonista sairautta yms. Kumpikin meistä on kipujen kanssa surkea versio itsestään, ja se heijastuu myös miehenä/ vaimona olemiseen. Seksi on tuolloin saattanut jäädä, ja kipu, väsymys ja kenkku olo purkautunut kiukutteluna ja jatkuvana pahantuulisuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeaa on silloin kun vaimo esim. ihastuu työkaveriin tai haluaa muuten vaan vielä kokea asioita, vaikka alttarilla on luvattu rakastaa. Myös vastamäessä. Sitten kyllä sytytetään riita vaikka pölyhiukkasesta kaapin päällä.
Ts. vaimo tulee levottomaksi, kun se tavallinen tasainen elämä ei ENÄÄ riitäkään.
Jos alkaisin epäillä omaa rakkauttani kumppania kohtaan tai hänen rakkauttaan minua kohtaan, niin silloin voisin sanoa, että nyt on vaikeaa. En oikein tiedä, voisinko sanoa samoin, jos meillä olisi vain jokin yksittäinen ongelma, tyyliin puolison liiallinen alkoholinkäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin koin, että vauva-aika oli liitossa vaikeaa, kun mies ei halunnut osallistua, vaan pakeni vauva-arkea töihin.
Mielestäni vaikeaa on silloin, kun ei haluaisi yhtään olla sen tyypin kanssa naimisissa, tai muissakaan tekemisissä, mutta kun on naimisiin menty ja lapsikin on, niin on vain pakko sinnitellä, ja yrittää korjatakin.
En ole ap, mutta kiitän vastauksista omasta puolestani. Minulle on aina ollut epäselvää, mikä "on vaikeaa" parisuhteessa. Olen kumminkin ollut itsekin useasti parisuhteessa. Minulle on ollut hankalinta se, että kumppani on vältellyt kaikkea perheeseen ja kotielämää liittyviä hommia. Nämä suhteet ovatkin sitten päättyneet, kun oma mittani on tullut täyteen ja kumppani ei ole suostunut mihinkään kompromissiin. Eli "vaikea aika" ei mene ohi, vaan lopulta päättää liiton.
Pettämistäkin olen kokenut, mutta kuten joku aiemmin kirjoitti, se oli pikemminkin katastrofi kuin "vaikeaa". Jouduin menemään hetkeksi sairaalaan lepäämään. Kumppani ei ollut moksiskaan minun tilastani, mutta hänen täytyi hoitaa lapset sillä aikaa, mikä varmaan teki hänen elämästään ainakin vaikeampaa kuin yleensä.
Varmaan se, kun kumpikin tuntee itsensä koulukiusatuksi ja kaverin naaman näkeminen v-tuttaa.
Kotityöt. Mies ei osallistu?
Jos 20 vuotta on tehnyt kaiken ja opettanut miehen tällaiseen, on aika paljon olettaa ettei muutos vaikuttaisi mieheen. Eikö?
Kun ei vietetä aikaa yhdessä? Vietettiinkö suhteen alussa ja miten? Mikä muuttui tai kumpi muuttui?
Parisuhde on vähän kuin työsopimus. Alussa tulee sopia säännöt joita kumpikin noudattaa, ei niitä voi yksipuolisesti muuttaa!
Vierailija kirjoitti:
Kotityöt. Mies ei osallistu?
Jos 20 vuotta on tehnyt kaiken ja opettanut miehen tällaiseen, on aika paljon olettaa ettei muutos vaikuttaisi mieheen. Eikö?
Kun ei vietetä aikaa yhdessä? Vietettiinkö suhteen alussa ja miten? Mikä muuttui tai kumpi muuttui?
Parisuhde on vähän kuin työsopimus. Alussa tulee sopia säännöt joita kumpikin noudattaa, ei niitä voi yksipuolisesti muuttaa!
Niin että jos on alussa menty täysin miehen ehdoilla, opiskeluista ja työsuhteista johtuen, niin mennään sitten miehen ehdoilla katkeraan loppuun saakka?
Eiköhän alussa ole ollut ajatuksena, että kun nämä jutut hoidetaan pois alta ja elämä etenee seuraavaan vaiheeseen, tulee toisenlaiset ajat.
Mutta naisen vikahan se on, jos on elättänyt ja passannut miestä, joka sitten vihreälle oksalle päästyään rupeaakin "vaikeaksi" eikä luovu saavuttamistaan eduista.
Kukaan ei vastaa... onko liian vaikea? Yritän avata enemmän. Tiedän, että kysymys on outo.
Kerron itsestäni: olen ollut naimissa yhteensä 25 vuotta. Ekalla kerralla 20 v, nyt viidettä vuotta. En silti tunnista, että koskaan olisi ollut Vaikeaa.
Eka avioliitto päättyi miehen pettämiseen. Ei se vaikeaa ollut, se oli katastrofi. Vaikeaa ehkä olisi ollut, jos avioliitto olisi jatkunut ja luottamus pitänyt rakentaa uudelleen. Eksäni ei myöskään ollut ihminen helpoimmasta päästä. Hän saattoi olla ilkeä suustaan. Mutta ei se ollut tilanne, että olisi ollut koko ajan vaikeaa.
Nyt elän uusperheessä. En ole kovin innoissani, kun miehen lapset tulee, mutta eivät he meidän parisuhteesta tee vaikeaa, että terapiaan pitäisi mennä.
Jos minun eksäni kiukuttelee, niin ei sekään tee parisuhteestamme vaikeaa.
Eli: ymmärrän vaikeudeksi tilanteen, jossa toinen on pettänyt, ja silti yritetään jatkaa yhdessä. Mikä asia sinun parisuhteessasi hiertää, että koet parisuhteenne olevan vaikeaa?