Miksi miestä ei seksi kiinnosta?
Minun ja miehen seksi elämä loppu. Mies ei enää ehdota ollenkaan että harrastettaisi seksiä, minä kun ehdotan miestä ei kiinnosta.seksiä on ehkä parin kuukauden välein. Miestä ei tunnu muutenkaan kiinnostavan minun asiat, ei kysele koskaanb miten minun päivä mennyt. Saatan käydä lääkärillä mutta miestä ei kiinnosta edes miksi kävin siellä ja mitäne sanoi.
Me ei riidellä mistään, ulos päin näyttää että meillä menee hyvin.
Kommentit (118)
Kun naiset kuohii miehet feministihömpällä.
Kaikki on miesten syytä - kaikki.
Mutta eikös se ole kiva kun sait sen kotitiskarin ja lastenhoitajan. Tiivitaavin.
Naurattaa tämä nykynaisten uhrautuminen...
minun sisin rikottiin kirjoitti:
Arvasinkin että minua syytetään ja kommentistani raivostutaan.
Mutta totuus on että jotain meni minun sisälläni rikki ja en todellakaan kosta tätä vaimolleni. Ei vain enää seksi onnistu tai kiinnosta kenenkään kanssa.
Kun vaimo toistuvasti kieltäytyi ja sanoi että ei nyt ja oltiinhan me kuukausi sitten, väsyttää jne.
Osallistuin kyllä kotitöihin ja lasten menoihin niin paljon kuin työltäni kerkesin.
Jotain meni sisältä rikki. Ehkä mieleni alkoi ajatella että olen jo vanha ja ruma enkä kelpaa vaimolleni.
Hän tuhosi itsetuntoni täysin rakkaudessaan.
Kyllä sitä voisi ehkä vähän yrittää vaikka ei jaksaisi tai haluaisi, jos sitä haluaa sitten ehkä myöhemmin vuosikymmenten jälkeen.
Ei minulla ole mitään rutiinia tai tuntumaa enää yli kymmenen vuoden jälkeen. Kavahdan jotenkin hänen kosketuksia ja lähestymistäkin.
Miksi hän ei silloin koskettanut ja oli niin kylmä, vaikka väitti että hormoneista tämä johtuu.
Tämä on todella yleistä ja miestenryhmässä olen saanut kuulla samasta.
Ilman miestenryhmää olisin varmasti eronnut ja seonnut.
Hyväksyn kyllä asian normaalina biologiana nyt. Se on vain niin surullista kun olen romantikko.
Turha siinä on itseään syyttää. Sen kyllä pääkopassa tiedostaa, mutta alitajunta alkaa tekemään kepposia ja onhan seksillä suuri merkitys miehille.
Pian itsetunto latistuu ja selkä painuu kumaraan.
Aamulla tervehdys on vaimeahko, haileahkon alakuloinen.
Vanhemmat työtoveritkin sen tajuaa ja on henkisesti tukena.
Tulee ryppyjä aikaisemmin ja erilaisia vaivoja. Testotasot laskee rytinällä alas.
Viimeistään silloin rupsahtaa ja vaimokin saa syyn että et enää ole sellainen salskea kuin ennen.
Niin miksikö?
On ihanteita ja sitten on biologiset lajinomaiset todellisuudet.
Parisuhde ei ole tahdon paikka. Se ei onnistu ahkeroimalla.
Joillain vain kemiat natsaa tai ovat poikkeuksellisia biologiansa suhteen. Olen kuullut että osa naisista ei muutu miksikään kun lapset syntyy.
Yksi syy voi olla, jos pilde haisee ja hiivatulehdus esim. hoitamatta. Perushygienia kuntoon ja kosteuta pildesi kunnolla, niin eiköhän se ala tökkimään kulderilla pikkuhiljaa taas.
Nimim. kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et halua oppia rakastelemaan vaimoasi uudestaan, jos kerran olet romantikko? Eikö romanttinen "löysimme toisemme uudestaan" -siirappi ei kiinnosta romantikkoa?
Vaimon halut palasi vasta yli kymmenen vuoden jälkeen kun olin ollut selibaaatissa ne kaikki vuodet.
Lopetin masturboinninkin, kun se vain kiusasi aivoja. Ajattelin että lopetan kokonaan seksin, kun vaimokin pystyy siihen.
Sitten eräänä kauniina päivänä hänen lähestymisyritykset lisääntyivät ja nyt ne on jo lähes päivittäisiä.
Menen vessaan tai autotalliin varmuudeksi piiloilemaan, kun en enää osaa suhtautua mitenkään näihin yrityksiin. Minulle seksi on nykyään ihan vieras ajatus.
Hän oli melkein koko kolmenkympin täysin haluton minua ja yleisesti seksiä kohtaan.
Nyt en enää osaa suhtautua yhtään hänen hyökkäävyyteen. En myöskään alunperinkään ollut innostunut hyökkäävistä naisista.
Että kyllä te olette väärässä ja teidän pitäisi pyytää minulta anteeksi noita alapeukkuja, senkin törkimykset. Ette tajua mitä kaikkea olen käynyt läpi psyykkisesti ja fyysisesti.
Selibaattiin ryhtyminen yli kymmeneksi vuodeksi ei ole helppoa, mutta tein sen kunnioituksesta ja rakkaudesta vaimooni.
Minulla olisi ollut vientiä kolmekymppisenä runsaasti, mutta olin se tiskiritari. Sanoin ei ja ajattelin että käytän kaiken tarmoni kodin siivoiluun töiden jälkeen. Vein lapsiakin useasti harrastuksiin ja sain sitten sitä kautta paljon isäkontakteja joiden kanssa sain jaettua tätä tuskaa.
Tämä on yleistä parisuhteissa!
Vierailija kirjoitti:
Romantikko? Ennemminkin katkera kostaja. Jos rakastaisit vaimoasi, olisit jo vuosia sitten hakeutunut terapiaan seksiongelmiesi vuoksi. Vaimosi haluthan palasivat pikkulapsiajan jälkeen, joten hän tiesi syyn haluttomuuteensa koko ajan.
Miksi et halua oppia rakastelemaan vaimoasi uudestaan, jos kerran olet romantikko? Eikö romanttinen "löysimme toisemme uudestaan" -siirappi ei kiinnosta romantikkoa?
Vaimo ei myöskään halunnut terapiaan tai mihinkään psykologin juttusille kanssani. Hän sanoi että ei ole ongelmaa on vain haluttomuutta seksiä kohtaan ja ei häntä voi painostaa siihen mitenkään.
Kuulemma hänen äidilllään oli samaa ja isoäidillä oli samaa. Hänen äitinsä on yh ja erosi aika varhain miehestään.
Eli kuvio on tuttu.
Minun on nyt selibaatin vuoksi tosi vaikeaa innostua seksistä.
Olen yrittänyt tutustua pornoon ja eroottisiin novelleihin, mutta ne lähinnä ällöttää. Myös ajatus seksistä vaimon tai kenenkä tahansa kanssa ällöttää. Minulla on kehittynyt joku defenssi.
Vaimo ei koskaan olisi kieltänyt minulta pornoa tai masturbointia. Ajattelin että haluan olla sellainen täydellinen mies ja osoittaa hänelle että en tarvitse muita kuin hänet.
Ajattelin sisimmissäni että ehkä hän sitten innostuu. Tein kaikkeni.
Nyt on sitten tämä minun haluttomuus ongelmana.
Kuten sanoin niin en halua enää terapiaa, kun ajattelen että tämä on ihan luonnollista melkein viisikymppiselle miehelle.
T. Sisäisesti rikki tai rikottu
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yleistä parisuhteissa!
Ja yleisin syy eroon.
Vierailija kirjoitti:
Et varmaankaan halua kuulla tätä, mutta sanon kuitenkin: tämä on lopun alkua, teidän suhteenne ei kovin kauaa kestä. Jos ei ole seksiä eikä läheisyyttä eikä juuri mitään kontaktipintaa, ei edes riitoja, niin mitä teillä sitten on? Tuosta vaan ajaudutte kokonaan erillenne, kunnes jompi kumpi löytää jonkun toisen, ja siihen päättyi se juttu. Jos vielä haluat kääntää tilanteen, toimi nyt, muuten voi olla myöhäistä.
Tähän ei lisättävää paitsi se, että hämmästyttävän monet jää tuollaiseenkiin suhteeseen kärvistelemään, niin kuin tälläkin palstalla on huomattu. Koska ne lapset tai se elintaso. Mitä elämää se sellainen on? Toimi, ap, toimi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et varmaankaan halua kuulla tätä, mutta sanon kuitenkin: tämä on lopun alkua, teidän suhteenne ei kovin kauaa kestä. Jos ei ole seksiä eikä läheisyyttä eikä juuri mitään kontaktipintaa, ei edes riitoja, niin mitä teillä sitten on? Tuosta vaan ajaudutte kokonaan erillenne, kunnes jompi kumpi löytää jonkun toisen, ja siihen päättyi se juttu. Jos vielä haluat kääntää tilanteen, toimi nyt, muuten voi olla myöhäistä.
Tähän ei lisättävää paitsi se, että hämmästyttävän monet jää tuollaiseenkiin suhteeseen kärvistelemään, niin kuin tälläkin palstalla on huomattu. Koska ne lapset tai se elintaso. Mitä elämää se sellainen on? Toimi, ap, toimi!
Onhan se yleisesti todettu että lasten kannalta on parempi että vanhemmat on samassa taloudessa.
Se itsekkyys kyllä tuhoaa niin monen lapsen mielen myöhemmin.
Ei se seksi ole mikään syy. Molemmat voivat järjestää seksit ja ulkoistaa seksit jos seksi kaivertaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa kihnuttaa jotain limasuolta kun voisi tehdä jotain järkevääkin? Uutuudenviehätyskin kun katoaa aika äkkiä.
Tämä on täysin totta! Ja netistä löytyy hyvää kamaa, jolla viihdyttää minuutin itseään.
Kyllähän tuo "romantikon" viestintä kuulostaa siltä, että ollaan kostoretkellä. Pystytkö lainkaan asettumaan vaimosi asemaan lasten saamisen jälkeen? Nyt haluat kiillottaa omaa kruunua, kuinka täydellinen mies olet ollut ja edelleen loukkaantunut, kun vaimo ei suostunut velvollisuudesta seksiin _sinun_ kanssasi. Eikä tuo itsesäälikään ja marttyyriasenne auta. Teille on aika varmasti ero tulossa, jos ette pura tilannetta jotenkin. Ikävältä kuulostava parisuhde kaiken kaikkiaan, josta on romantiikkaa ja toisen arvostus kaukana.
minun sisin rikottiin kirjoitti:
Arvasinkin että minua syytetään ja kommentistani raivostutaan.
Paitsi että mitään tällaista ei ole tapahtunut. Taitaa olla tunnepuolella ongelmia sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yleistä parisuhteissa!
Ja yleisin syy eroon.
Suomalaisissa suhteissa tutkimusten yleisin syy eroon tutkimusten mukaan on : tunneyhteyden kadottaminen toiseen, kommunikaatiovaikeudet, erilaiset arvot ja elämäntavat.
Kerrotaanpa teille lapsukaisille muutama fakta. Ensinnäkin: seksi on aivan yliarvostettua, varsinkin siihen nähden miten vähän sitä nykyään harrastetaan. Toiseksi, täällä viisikymmpiset miehet lässyttävät siitä, etteivät naiset anna. Tämähän on täyttä sontaa, asiahan on usei päin vastoin.
Syitä on tietysti useita, miksei miehillä seiso: netissä nyhvöttäminen, päihteet sekä porno, jossa näkyy monenlaista.
Sanonkin hyvän ohjeen teille kaikille; pitäkää ensisijaisesti itsestänne hyvää huolta, sukupuolesta riippumatta!
Vierailija kirjoitti:
Koska vaimosi oli pikkulapsiaikana niin väsynyt, ettei seksiin riittänyt tarmoa, eikä edes halua, kostat tämän sadistisesti vuosikymmenestä toiseen, koska "tunteitasi on loukattu", ihan kuin se vaimo sinua kiusatakseen olisi ollut liian väsynyt seksiin. Mikset aikoinasi osallistunut lastesi hoitoon niin, ettei vaimosi olisi ollut niin väsynyt? Uhriutumista sadistisimmillaan, minkä ihmeen takia vaimosi on enää kanssasi?
Itsellä kokemus vähän vastaavasta. Pikkulapsiaikana kumpikin oppi olemaan ilman, kumpikaan ei tehnyt aloitetta jne. Opittiin tietty tapa toimia ja olisi vaatinut aktiivista otetta kummaltakin muuttaa tuo opittu malli. Olisi pitänyt oppia nauttimaan s eksistä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska vaimosi oli pikkulapsiaikana niin väsynyt, ettei seksiin riittänyt tarmoa, eikä edes halua, kostat tämän sadistisesti vuosikymmenestä toiseen, koska "tunteitasi on loukattu", ihan kuin se vaimo sinua kiusatakseen olisi ollut liian väsynyt seksiin. Mikset aikoinasi osallistunut lastesi hoitoon niin, ettei vaimosi olisi ollut niin väsynyt? Uhriutumista sadistisimmillaan, minkä ihmeen takia vaimosi on enää kanssasi?
Itsellä kokemus vähän vastaavasta. Pikkulapsiaikana kumpikin oppi olemaan ilman, kumpikaan ei tehnyt aloitetta jne. Opittiin tietty tapa toimia ja olisi vaatinut aktiivista otetta kummaltakin muuttaa tuo opittu malli. Olisi pitänyt oppia nauttimaan s eksistä uudestaan.
Tuo on todella yleistä pitkissä suhteissa.
Ihmettelen miksi naiset kieltää nämä tosiasiat. Tavalla että hauki ei ole kala, hauki ei ole kala. Tästä ei keskustella tämä on tabu, tämä on tabu.
Ei silloin voida päästä todellisuuteen ja edes asian äärelle.
Miestä kyllä kieltämättä aina syyllistetään ja etsitään niitä vikoja ja nainen ei koskaan voi muka olla haluton biologisista syistä.
Tiede nyt ainakin on asiasta selvää mieltä.
Synnytyksen jälkeen naisen haluttomuus voi kestää vuosia ja varmasti joillain lähemmäs kymmenenkin vuotta. Syy on täysin hormonaalinen. Hauskaa että miehille tämä tulee edelleen yllätyksenä parisuhteessa. Ehkä sitä jotenkin uskotaan että on erityinen ja eihän meille nyt tätä käy.
Se nyt voi käydä kenelle tahansa.
Oma neuvoni on että kannattaa keskittyä työntekoon ja jättää kaikki seksi ja romantiikka vain pois. Miettiä miten sen lapsen hyvinvointia voisi lisätä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo "romantikon" viestintä kuulostaa siltä, että ollaan kostoretkellä. Pystytkö lainkaan asettumaan vaimosi asemaan lasten saamisen jälkeen? Nyt haluat kiillottaa omaa kruunua, kuinka täydellinen mies olet ollut ja edelleen loukkaantunut, kun vaimo ei suostunut velvollisuudesta seksiin _sinun_ kanssasi. Eikä tuo itsesäälikään ja marttyyriasenne auta. Teille on aika varmasti ero tulossa, jos ette pura tilannetta jotenkin. Ikävältä kuulostava parisuhde kaiken kaikkiaan, josta on romantiikkaa ja toisen arvostus kaukana.
Perin ikävää että katsot asiaa marttyyrilasien ja itsesäälin kautta.
Yritäpä nyt nähdä asiaa monipuolisemmin. Ehkä asia koskettaa sinua liikaa ja tunnet sydämessäsi piston.
Ehkä nyt sinullakin on aika tehdä parannus ja todeta että on tehty elämässä mokia ja on välillä ihan aihettakin hävetä tekojaan. Siitä se muutos lähtee kohti parempaa uutta itseä.
Ei haluttomuutta tarvitse kieltää. Sitä on aina ollut ja on.
Ei sille voi mitään jos on haluton.
Toki mies siinä sivussa kärsii jos ei tiedä ja häntä ei ole valistettu asiasta.
Silloin mies voi joko masturboida tai käydä muualla harrastamassa seksiä jos se sopii. Muussa tapauksessa pitää sitten erota jos naistakaan ei kiinnosta miehen tarpeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et varmaankaan halua kuulla tätä, mutta sanon kuitenkin: tämä on lopun alkua, teidän suhteenne ei kovin kauaa kestä. Jos ei ole seksiä eikä läheisyyttä eikä juuri mitään kontaktipintaa, ei edes riitoja, niin mitä teillä sitten on? Tuosta vaan ajaudutte kokonaan erillenne, kunnes jompi kumpi löytää jonkun toisen, ja siihen päättyi se juttu. Jos vielä haluat kääntää tilanteen, toimi nyt, muuten voi olla myöhäistä.
Tähän ei lisättävää paitsi se, että hämmästyttävän monet jää tuollaiseenkiin suhteeseen kärvistelemään, niin kuin tälläkin palstalla on huomattu. Koska ne lapset tai se elintaso. Mitä elämää se sellainen on? Toimi, ap, toimi!
Onhan se yleisesti todettu että lasten kannalta on parempi että vanhemmat on samassa taloudessa.
Se itsekkyys kyllä tuhoaa niin monen lapsen mielen myöhemmin.
Ei se seksi ole mikään syy. Molemmat voivat järjestää seksit ja ulkoistaa seksit jos seksi kaivertaa mieltä.
Lapsille _toimiva_ ydinperhe on vuoroasumista parempi vaihtoehto. Toimimaton on jo huonompi. Samalla opetetaan todella huonoa kuvaa parisuhteesta. Ilman läheisyyttä ja hellyyttä arjessa. Sitten ihmetellään miten näistä lapsista kasvaa aikuisia, jotka eivät osaa osoittaa hellyyttä parisuhteessa.
Olen mies ja ollut 3 kertaa vakavassa suhteessa ja jokaisessa seksin harrastaminen on vähentynyt. Se nyt vaan tahtoo hiipua pitkässä parisuhteessa. Loppuaikoina näissä suhteissa harrastin itsetyydytystä salaa. Vierasta on kyllä tehnyt mieli ja kävinkin mutta en jäänyt koskaan kiinni. Ihminen on eläin ja harva eläin viettää koko elämänsä saman kumppanin kanssa ja kun avioliitto instituutiona keksittiin niin elinikä oli jotain 40 vuotta. Näissä syrjähypyissä kehtasin toteuttaa vaikka mitä ja nämä jutut joista nautin eivät olleet mahdollisia oman kumppanin kanssa ja ihan siitä syystä, että en kehdannut sanoa rakastamalleni ihmiselle millaisesta seksistä pidän kun sitä jotenkin häpeilin vaikka ei niin kovin pervoja juttua edes ollutkaan mielihaluissani. En sitten tiedä miten se on vaikuttanut asiaan kun parisuhdekumppanin kanssa oli aina helvetilliset suorituspaineet hänen orgasmistaan ja niin kovat, että oma nautinto jäi kokonaan unholaan. Ihan parhaat seksikokemukseni ovatkin olleet yhden illan juttuja ja joissa olen ollut todella vapautunut olematta silti itsekäs oman orgasmini kanssa. Huomioitavaa on myös se, että miehen halut vähenee jo varhaisessa keski-iässä eikä tästä ole kumppania syyllistäminen.
Se, ettei miehesi ole yhtään kiinnostunut asioistasi kulostaa oudolta ja vähän epäilen ettei hän rakasta Sinua enää tai sitten pitää Sinua itsestään selvyytenä. Kannattaisi ihan nostaa kissa pöydälle ja jutella tämä asia läpikotaisin. Seksi on kuitenkin ihmisen yksi perustarpeista ja jos et sitä kotoa saa niin hae muualta mutta älä jää kiinni! Minulla on aina ollut nyt sinkuna joku seksisuhde ja naimisissa olevan naisen kanssa ja olen joskus ollut hämilläni siitä, miten vähään he ovat tyytyväisiä ja pyytävät asioita joita eivät kehtaa omalta mieheltään pyytää. Seksi on kuitenkin elämän suola!
Romantikko? Ennemminkin katkera kostaja. Jos rakastaisit vaimoasi, olisit jo vuosia sitten hakeutunut terapiaan seksiongelmiesi vuoksi. Vaimosi haluthan palasivat pikkulapsiajan jälkeen, joten hän tiesi syyn haluttomuuteensa koko ajan.
Miksi et halua oppia rakastelemaan vaimoasi uudestaan, jos kerran olet romantikko? Eikö romanttinen "löysimme toisemme uudestaan" -siirappi ei kiinnosta romantikkoa?