Miten asperger tai paniikkihäiriöinen oikein jaksaa olla nykyään töissä?
Joka työpaikassahan on usein kiirettä, paljon paineita ja joutuu olemaan paljon ihmisten kanssa kontakteissa - miten siis ko. henkilöt, joille nämä kiireet, paineet ja ihmiskontaktit ovat myrkkyä oikein edes pärjäävät nykyään työelämässä?
Kommentit (16)
Sairastan paniikkihäiriötä. Stressin kestoon ja rauhoittumiseen sain työkaluja terapiasta. Nautin ihmiskontakteista ja eri ihmisten tapaaminen on suosikkiasiani töissäni - en tiedä mistä olet keksinyt että tällainen olisi paniikkihäiriön oire (toki voi joillakin olla, mutta kaikkien paniikin laukaisijat ovat yksilölliset)
Huonosti, kaikkea mahdollista kun välttelee niin selviytyy jotenkin.
Hyvin kiitos, olen edennyt urallani nopeasti ja pidän työstäni.
Ei mitenkään. Siksi olen Postissa. Sitå ei lasketa työpaikaksi.
Totta puhuen assikin jaksaa olla tämäntyylisessä esimerkiksi rutiininomaisessa tehdastyössä. Ne vaan on aika harvinaisia nykyään.
8 tuntia päivätyössä jossain toimistossa keinovaloissa jutellen niitä näitä olisi ihan täysi mahdottomuus.
Vierailija kirjoitti:
en tiedä mistä olet keksinyt että tällainen olisi paniikkihäiriön oire (toki voi joillakin olla, mutta kaikkien paniikin laukaisijat ovat yksilölliset)
Eli piti päästä näpäyttämään, vaikka tiesit, että tuo on ihan normaali syy paniikkihäiriölle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en tiedä mistä olet keksinyt että tällainen olisi paniikkihäiriön oire (toki voi joillakin olla, mutta kaikkien paniikin laukaisijat ovat yksilölliset)
Eli piti päästä näpäyttämään, vaikka tiesit, että tuo on ihan normaali syy paniikkihäiriölle?
Myönnän että ärsytti oletus sairaudenkuvasta, tässä muutama vuosikymmen sairautta takana niin välillä pännii ihmisten harhaluulot, varsinkin tällaiset "miten voit edes olla töissä" kettuilut
En pysty olemaan töissä. Olen tällä hetkellä kuntoutustuella. Minulla on sekä asperger että paniikkihäiriö. Toivottavasti tulevaisuudessa voin jatkaa keskenjääneet opintoni loppuun ja mennä töihin.
Asperger pärjää töissä usein paremmin kuin ns. tavalliset henkilöt. Paniikkihäiriöisen kohdalla riippuu häiriöstä, kun sitä aiheuttaa niin moni asia.
Täällä olis yks asperger. Hyvin oon pärjännyt, olen ravintola-alalla.
Aivan hyvin voivat molemmat olla töissä. Töitä on onneksi monenlaisia. Paniikkihäiriöinen voi valita työn, jossa ei ole triggereitä ja asperger voi loistaa itseään kiinnostavalla alalla tavalla, johon ei moni kykene.
Työ voi myös olla terapeuttista ja pitää normaalin elämän syrjässä kiinni, siis ihan tavallinen työ, ei mikään räätälöity
Kurko kirjoitti:
Asperger pärjää töissä usein paremmin kuin ns. tavalliset henkilöt. Paniikkihäiriöisen kohdalla riippuu häiriöstä, kun sitä aiheuttaa niin moni asia.
Mistäköhän tämä tälläkin palstallakin varsin usein esiintyvä yleinen käsitys tulee? Tiedän valitettavasti enemmän syrjäytyneitä kuin työelämässä menestyneitä asseja.
En minä ainakaan kaipaakaan työelämään. Minulle riittää omat harrastukseni ja mielenkiinnonkohteeni ja viihdyn parhaiten omissa oloissani enkä jaksa olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä yhtään enempää kuin on pakko.
Töissä yritin vuorotellen vältellä ja vuorotellen siedättää itseäni paniikkia aiheuttavilla asioilla. Toimin oman jaksamiseni mukaan. Nyt vuosien jälkeen ei enää oireita.
Onko täällä asseja tai paniikkihäiriöisiä? Miten pärjäätte duunissa?