Lue keskustelun säännöt.
Deittailu nelikymppisenä ja tapailun "oikea" lopettaminen
04.02.2020 |
Jonkin aikaa sitten eronneena nelikymppisenä miehenä olen yli 10 vuoden suhteen jälkeen aloittanut jälleen deittailun, muutaman kuukauden jälkeen päällimmäisenä hyvin ristiriitaiset fiilikset. En ymmärrä näitä "yhyy, naiset on ronkeleita ja kiusaa"-valittajia, pikemminkin olen yllättynyt siitä, kuinka paljon suunnilleen ikäisiäni "tasokkaita" (hirveä ilmaisu, mutta paremman puutteessa) naisia olen päässyt tapailemaan. Kenties syynä on ikäiseni miesten keskimäärin heikko taso, tiedä sitten.
Ongelmana on pikemminkin liiallinen tarjonta ja naisten takertuvuus, ymmärrän kyllä että tässä iässä haluaa löytää sen kunnon parisuhteen melko nopeasti jos oikea tyyppi sattuu kohdalle, mutta ainakin itse en enää halua tehdä sitä virhettä etten tutustu kunnolla ennen sitoutumista. Naiset taas tuntuvat suunnittelevan yhteistä tulevaisuutta jo muutamien treffien jälkeen, vaikka toisesta ei tiedä vielä juuri mitään ja (usein puhtaan seksuaalinen) alkuhuuma peittää muun alleen.
En halua olla ilkeä enkä varsinkaan ghostata, mutta miten naisille oikein saa kohteliaasti menemään perille ettei nyt kuitenkaan kiinnosta niin paljoa että haluan juuri tämän naisen kanssa jatkaa tapailua? Miksei kohtelias ilmoitus mene sellaisenaan perille vaan naiset jatkavat yhteydenpitoa? Onko tässä taustalla joku oletus, että sinnikkyydellä mieli kyllä muuttuu? Jotenkin tuntuu että monille naisille tapailun lopettaminen on suurikin shokki ja kolaus itsetunnolle.
Itsekin haluaisin parisuhteen, mutta oikean kumppanin löytäminen vaatii muutakin kuin parit kivat treffit. Verrattuna nuoruuden deittailuun, tuntuu myös siltä että nykyään treffailu etenee myös nopeammin seksuaaliselle tasolle, vaikka kyse ei nimenomaan olisi mistään panojen hakemisesta. En oikeastaan haluaisi harrastaa seksiä usean naisen kanssa enkä edes kovin nopeasti, tosin en kyllä osaa sanoa ei kun tilanne tulee spontaanisti eteen, sen verran kuitenkin seksistä pidän. Tässä siis voi hieman katsoa peiliinkin, mutta seksin harrastaminen, varsinkin kun se useimmiten on ollut erittäin kivaa, tuntuu nostavan omistushalua naisissa entistä enemmän. Vaikka seksi olisi kuinka kivaa, en kuitenkaan itse halua vedättää parisuhteesta haaveilevaa seksin vuoksi, mieluummin kerron ettei suhde sytytä riittävästi.
Eli siis: kuinka lopettaa treffailu korrektisti? En halua loukata ketään, mutta en myöskään halua tuhlata kenenkään aikaa ja lupailla liikoja vain toista miellyttääkseni.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä takertujanaiset on kokeneita deittailijoita. Takertuminen on yleinen trendi ja kuuluu oleellisesti sarjadeittailijoiden tapoihin. Siihen ei kannata oikeastaan kiinnittää huomiota. He takertuvat kohta seuraavaan. Laatu miehissä on kohtuuttoman huono, joten jos on yhtään normaalin oloinen mies niin sellaisella on lauma naisia heti perässä. Naiset ei ole tottuneet normaalisti käyttäytyvään mieheen eikä siihen että heitä kohdellaan ihmisenä, joten tietysti heti kun sellainen jossain näkyy niin onhan se aikamoinen yksisarvinen ja pakko saada.
Ei ”laatu” ole huono miehissä vaan 40+ miehistä parhaat katselee nuorempia, aloittajakin sitten löytää ihmeelisesti kemian lopulta toimivan 31 vuotiaan kanssa.
En tiedä mikä sinun huono laatu on mutta itse kohtaan lähinnä päihdeongelmaisia, rikosrekisterin omaavia, elättäjää etsiviä, omaishoitajaa etsiviä ja luonnevikaisia. 1 sadasta on tavallinen asiansa hoitava mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä takertujanaiset on kokeneita deittailijoita. Takertuminen on yleinen trendi ja kuuluu oleellisesti sarjadeittailijoiden tapoihin. Siihen ei kannata oikeastaan kiinnittää huomiota. He takertuvat kohta seuraavaan. Laatu miehissä on kohtuuttoman huono, joten jos on yhtään normaalin oloinen mies niin sellaisella on lauma naisia heti perässä. Naiset ei ole tottuneet normaalisti käyttäytyvään mieheen eikä siihen että heitä kohdellaan ihmisenä, joten tietysti heti kun sellainen jossain näkyy niin onhan se aikamoinen yksisarvinen ja pakko saada.
Ei ”laatu” ole huono miehissä vaan 40+ miehistä parhaat katselee nuorempia, aloittajakin sitten löytää ihmeelisesti kemian lopulta toimivan 31 vuotiaan kanssa.
En tiedä mikä sinun huono laatu on mutta itse kohtaan lähinnä päihdeongelmaisia, rikosrekisterin omaavia, elättäjää etsiviä, omaishoitajaa etsiviä ja luonnevikaisia. 1 sadasta on tavallinen asiansa hoitava mies.
Ja tämä siis 40+ miehistä ja olisi todellakin onni jos kukaan sellainen ei kiinnostuisi. Minun puolestani saa mennä nuorien naisten elämänkouluksi.
Ap hakee toiminnalleen hyväksyntää. Selvä peluri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et harrasta seksiä kuin vasta ihastuneena, siinä ainakin yksi ohje sulle. Muuten vedätät naista.
Tämä. Itse menen sänkyyn vain silloin, jos olen TODELLA ihastunut mieheen ja luulen, että moni muukin nainen toimii näin. Onhan se silloin jonkinlainen shokki jos mies seksin jälkeen ilmoittaakin, ettei nyt oikein kolahtanut/ei ole fiiliksiä/ei ole kemiaa/mitä ikinä. Olisi kiva ollut tietää sama jo ennen seksiä.
Olen kanssasi samaa mieltä, mutta toisaalta hämmäsyttää se, kuinka osa kuvittelee ja uskoo, että jos ja kun on harrastetu seksiä, niin suhde olisi pelkästään tämän (seksin harrastamisen johdosta) vakaalla pohjalla. Ja sitten kun osa on vielä sitä mielä, että viimeistään kolmansien tai nippa-nappa neljänsien treffien jälkeen/ yhtedessä pitäisi harrasaa seksiä, niin lieneekö ihme, että olen sinkku.
En näet välttämätä ole valmis seksiin vielä kuudensienkaan treffien yhteydessä. Voin olla, mutta en voi voi vannoa, että olisin. (Aseksuaali - en koe tai tunne olevani).
Olen myös kokenut hämmennystä kun olen kohdannut naisia. jotka vakaasti ovat olleet siinä uskossa, että mies kuin mies, e. siten myös minä olisin milloin tahansa valmis ja halukas seksiin. - Ja jos en (/ei) ole niin jotain on pahasti vinossa. kuten ettei olisi heistä oikeasti kiinnosunut, tai kärsisin pienimunaisuudesta / erektiovaikeuksista.... Tai sitten niin kuin eräskin ryhtyi marttyyriksi kun en kolmannen tapaamiskerran yhteydessä ollut halukas menemään sänkyyn hänen kanssaan.
Toisaalta en tiedä mikä minussa on vikana koska hyvin usein tunnun kelpaavani jja sopivani kaikkeen muuhun paitsi seksikumppaniksi naiselle. - Siis näiden naisten kanssa, joista itse olen ollut eniten kiinnosunut.
Vaikka seksi on monin tavoin luonnollinen asia kahden ihmisen välillä, niin syystä tai toisesta en ole osannut syttyä niisä naisista joka ovat kovasti kiirehineet ja osoittaneet, että haluaisiva kanssani seksiä pian. Lieneekö syynä osaksi se, että moni (ei kaikki mutta moni), näin käyttäytyneistä naisista on ollut enemmän tai vähemmän maistissa..., enkä ole kiinnostunut ns. yhden yön jutuista.
- Kun taas ne niaiset, joista itse olen ollut eniten kiinnostunut, olen päätynyt lopulta parhaimmillaankin "vain" kaveriksi tai jopa ystäväksi mutta ei parisuhteeseen, saati seksiin.
Miehet tosiaan ahdistuvat siitä, että heistä kiinnostunut nainen haluaa seksiä. Toisaalta he ovat kiinnostuneita naisesta, joka ei halua heidän kanssaan seksiä.
Tässä on sellainen ongelma, että kun naisena on kiinnostunut jostain miehestä ja haluaisi seksiä, sitä halukkuutta pitäisi jotenkin ylenpalttisesti piilotella.
Olen itse päätynyt naimisiin miehen kanssa, jonka kanssa en oikeastaan halua seksiä. Mies on jostain syystä saanut päähänsä, että naiset ovat suhteen alussa varautuneita ja sitten syttyvät kiimaisiksi juuri heidän kanssaan. Ikäänkuin heräävät eloon.
Jossain määrin liian suoraviivaisena naisena olen aina vähän "kärsinyt" siitä, että omia halujaan pitäisi piilotella. En käy käsiksi koskaan, mutta saatan kyllä ehdottaa. Kestän "ein", enkä ala siitä riehua.
Yksi ongelma deittailussa on myös se, että kun minua on kiinnostanut joku mies ja olisin halunnut tutustua paremmin, mies on kuvitellut tämän tarkoittavan jotain erityistä sitoutumista. Okei, toki voi olla, etteivät nämä miehet olisi edes halunneet tutustua. Itselläni ei kuitenkaan olisi ollut noissa tilanteissa mielessä mikään kovin vakava edes, vaan ylipäätään mahdollisuus olla kevyesti yhteydessä ja tapailla silloin tällöin ilman mitään statuksen muutoksia. Miehet ovat usein tulkinneet tämän toiveeksi sitoutua tosi vakavasti.
Ehkä tässä on ongelmana juuri se, että normaali (suomalainen) mies on vähän arka ja romanttinen. Naiset taas eivät aina ole sitä. Miehelle saa sanoa, että tätä haluaa vasta, kun ollaan tukevasti suhteessa. Sitä ennen pitää malttaa odottaa kuin kuuta nousevaa. En tiedä kuka siihen pystyy, ehkä joku joka ei oikeastaan olekaan kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luoja kun elämästä on tullut keski-ikäisilläkin vaikeaa. Mikä teitä vaivaa?
Olkaa nyt vaan jotenkin normaalisti ja kommunikoikaa ystävällisesti ja asiallisesti. Ja jos joku ei ymmärrä tai tajua, ei se tarkoita, että kaikki sen sukupuolen edustajat olis samanlaisia. Urpoja ja ääliöitä on molemmissa sukupuolissa.
Ja jos aina sattuu eteen tietynlaisia tyyppejä, niin voisko omat valintakriteerit päivittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et harrasta seksiä kuin vasta ihastuneena, siinä ainakin yksi ohje sulle. Muuten vedätät naista.
Tämä. Itse menen sänkyyn vain silloin, jos olen TODELLA ihastunut mieheen ja luulen, että moni muukin nainen toimii näin. Onhan se silloin jonkinlainen shokki jos mies seksin jälkeen ilmoittaakin, ettei nyt oikein kolahtanut/ei ole fiiliksiä/ei ole kemiaa/mitä ikinä. Olisi kiva ollut tietää sama jo ennen seksiä.
Tämähän on siis käytännössä sama kuin että mies sanoisi naiselle seksin jälkeen, että käytti tätä pelkkänä paineidenpurkuvälineenä. Saattaa se ihastuneelle naiselle olla pieni järkytys. Minusta olisi vähintään kohtuullista ilmoittaa naiselle jo etukäteen eikä antaa uskoa muuta. Tietää olla ryhtymättä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen alkaa oikeasti tapailun jälkeen suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta ääneen, niin ainoa oikea tapa on juosta lähimmästä ulko-ovesta pihalle taaksesi katsomatta, blokata puhelinnumerot ja somekontaktit ja siirtyä seuraavaan naiseen tai unohtaa koko juttu. Yksinkin on parempi olla kuin hullun takertujan uhrina.
Näinhän moni vissiin ajattelee. Nainen joka etsii vakavissaan parisuhdetta ja kokee, että haluaa yhteisen tulevaisuuden miehen kanssa = hullu takertuja.
Kiitos kommenteista, osa toki taattua av-laatua, mutta fiksuakin pohdintaa mukana. Ihan selvennyksenä pari asiaa:
1. En hae hyväksyntää, tai jos haenkin, niin en hae sitä tältä keskustelupalstalta
2. En halua nuorempaa naista, vaan kumppanin, jolla on suht samanlainen elämänkokemus ja jonka kanssa voi viettää mukavaa ja tasa-arvoista elämää ilman muuta riippuvuussuhdetta kuin rakkaus/kiintymyssuhde. Mitä tulee fyysiseen viehättävyyteen, kunnostaan huolta pitävä ja kaunis 40+ nainen on huomattavasti viehättävämpi kuin suuri osa nuoremmista. Sosiaalinen hyväksyttävyys ei ole minulle kriteeri, mutta huomattava ikäero tuntuu tekevän suhteesta vähemmän hyväksyttävän (lue: säälittävä vanha mies yrittää olla nuorekas, nainen vain rahan/statuksen perässä tai isäsuhdeongelmia). Olen tapaillut 36-40v naisia, mikäli iällä nyt on niin suuri merkitys. Ja voisin tapailla vanhempaakin, mikäli sopiva sattuisi kohdalle.
3. Sana "kemia" ärsyttää minua, vaikka ymmärränkin mitä sillä tarkoitetaan. Itse koen sen yhdistelmänä älyllistä ja seksuaalista molemminpuolista viehätystä, en ole ikinä harrastanut seksiä naisen kanssa johon en tuntisi tälläistä viehätystä. Ei siis ole kyse siitä, että pitäisi vaan päästä panemaan ja että dumppaisin heti seksin jälkeen. En tosin ymmärrä, miksi seksin harrastaminen, oli se sitten kuinka kivaa tahansa, automaattisesti tarkoittaisi pysyvää parisuhdetta, ainakaan tässä yhteiskunnassa.
4. En pidä naisia, jotka haluavat parisuhteen, hulluina takertujina, koska haluaisin hyvän parisuhteen itsekin.
5. En ymmärrä miksi eronnut-statusta pitäis missään hävetä. Pidän avio-eroani elämäni suurimpana epäonnistumisena, mutta valitettavasti noin 50% liitoista päätyy eroon. Enemmän pitäisi hävetä läheisriippuvuutta ja pakonomaista tarvetta olla edes jonkun kanssa.
Ehkä kysymyksessä onkin enemmän työelämästäkin tuttu kohtaanto-ongelma; kivoja ja fiksuja naisia on vapaana tässä iässä enemmän kuin miehiä, joten edes jotakuinkin OK miehiin tartutaan varsin hanakasti. En tosin ihan usko, että 99% ikäisistäni sinkkkumiehistä olisi rikollisia, alkoholisteja, narsisteja tai muuten vain kusipäitä, toki suurin osa tuttavapiirini miehistä on parisuhteessa.
Mitä sitten siihen seksiin tulee, niin alle 30-vuotiaana seksiä tuli harrastettua vasta hieman pitemmän tapailun jälkeen, suutelua ja kiehnäystä toki oli mutta seksiä vasta myöhemmin. Erinäisillä lupauksilla tms vedättäminen seksin saamiseksi on väärin, mutta jos kaksi aikuista ihmistä tuntee toisiaan kohtaan voimakasta seksuaalista halua niin en tiedä miksi se olisi väärin, täysin molemminpuolisesta ja vapaaehtoisesta asiasta on kyse. Jotenkin tilanne vain ajautuu siihen helpommin, ja usein naiset ovat joko suoraan aloitteellisia tai antavat hyvin vahvasti ymmärtää että nyt olisi hyvä mennä pitemmälle fyysisesti. Pitäisikö siis suoraan kieltäytyä useammin seksistä?
Yhteenvetona luulen, että täysin helppoa tai korrektia tapaa ei olekaan kertoa ettei enää halua jatkaa tapailua. Paha mieli on tullut nyt joka kerta, en halua loukata ketään tarkoituksella mutten myöskään halua ajautua suhteeseen joka ei tunnu oikealta. Suhteen pitkittäminen ja kiintymyksen esittäminen vasta kusipäistä onkin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tapailua voikaan varmaan lopettaa ilman jonkinlaista mielipahaa, jos siis toinen haluaisi jatkaa. Mutta pettymykset kuuluvat elämään. Paras mitä voit tehdä, on kertoa suoraan, että vakava suhde ei kiinnosta.
Miesystäväni on kertonut samanlaisia kokemuksia. Hänkin tuli sinkkumarkkinoille nelikymppisenä ja ehti muutaman vuoden deittailemaan ennen kuin tavattiin. Hänelle tuli se vaikutelma, että naisille riittää sitoutumiseen kunhan on itsestään jotenkin huolehtiva ja "normaali". Hänkin on kertonut, kuinka naiset loukkaantuivat pahastikin, kun hän ei halunnut jatkaa tapailua. Siksi hänestä oli tullut varovainen esim. kertomaan itsestään aluksi kovinkaan paljon. Häntä oli mm. joku syyttänyt huijaamisesta, kun nainen oli pitänyt avoimuutta suhteen merkkinä.
Kävin itsekin treffeillä ennen hänen tapaamistaan ja koin miehet samalla tavalla. Kaikki vähän liian innokkaita tulevaisuuden suhteen, vaikka emme edes oikeasti tunteneet. Olin tiukasti päättänyt, että pitää tuntua oikealta ja kolahtaa kunnolla. Herkkänä ihmisenä tuntui pahalta antaa pakkeja. Pakko sanoa, että taso oli huono ja oli todella mukavaa, kun treffeille tuli normaali, kiva mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista, osa toki taattua av-laatua, mutta fiksuakin pohdintaa mukana. Ihan selvennyksenä pari asiaa:
1. En hae hyväksyntää, tai jos haenkin, niin en hae sitä tältä keskustelupalstalta
2. En halua nuorempaa naista, vaan kumppanin, jolla on suht samanlainen elämänkokemus ja jonka kanssa voi viettää mukavaa ja tasa-arvoista elämää ilman muuta riippuvuussuhdetta kuin rakkaus/kiintymyssuhde. Mitä tulee fyysiseen viehättävyyteen, kunnostaan huolta pitävä ja kaunis 40+ nainen on huomattavasti viehättävämpi kuin suuri osa nuoremmista. Sosiaalinen hyväksyttävyys ei ole minulle kriteeri, mutta huomattava ikäero tuntuu tekevän suhteesta vähemmän hyväksyttävän (lue: säälittävä vanha mies yrittää olla nuorekas, nainen vain rahan/statuksen perässä tai isäsuhdeongelmia). Olen tapaillut 36-40v naisia, mikäli iällä nyt on niin suuri merkitys. Ja voisin tapailla vanhempaakin, mikäli sopiva sattuisi kohdalle.
3. Sana "kemia" ärsyttää minua, vaikka ymmärränkin mitä sillä tarkoitetaan. Itse koen sen yhdistelmänä älyllistä ja seksuaalista molemminpuolista viehätystä, en ole ikinä harrastanut seksiä naisen kanssa johon en tuntisi tälläistä viehätystä. Ei siis ole kyse siitä, että pitäisi vaan päästä panemaan ja että dumppaisin heti seksin jälkeen. En tosin ymmärrä, miksi seksin harrastaminen, oli se sitten kuinka kivaa tahansa, automaattisesti tarkoittaisi pysyvää parisuhdetta, ainakaan tässä yhteiskunnassa.
4. En pidä naisia, jotka haluavat parisuhteen, hulluina takertujina, koska haluaisin hyvän parisuhteen itsekin.
5. En ymmärrä miksi eronnut-statusta pitäis missään hävetä. Pidän avio-eroani elämäni suurimpana epäonnistumisena, mutta valitettavasti noin 50% liitoista päätyy eroon. Enemmän pitäisi hävetä läheisriippuvuutta ja pakonomaista tarvetta olla edes jonkun kanssa.Ehkä kysymyksessä onkin enemmän työelämästäkin tuttu kohtaanto-ongelma; kivoja ja fiksuja naisia on vapaana tässä iässä enemmän kuin miehiä, joten edes jotakuinkin OK miehiin tartutaan varsin hanakasti. En tosin ihan usko, että 99% ikäisistäni sinkkkumiehistä olisi rikollisia, alkoholisteja, narsisteja tai muuten vain kusipäitä, toki suurin osa tuttavapiirini miehistä on parisuhteessa.
Mitä sitten siihen seksiin tulee, niin alle 30-vuotiaana seksiä tuli harrastettua vasta hieman pitemmän tapailun jälkeen, suutelua ja kiehnäystä toki oli mutta seksiä vasta myöhemmin. Erinäisillä lupauksilla tms vedättäminen seksin saamiseksi on väärin, mutta jos kaksi aikuista ihmistä tuntee toisiaan kohtaan voimakasta seksuaalista halua niin en tiedä miksi se olisi väärin, täysin molemminpuolisesta ja vapaaehtoisesta asiasta on kyse. Jotenkin tilanne vain ajautuu siihen helpommin, ja usein naiset ovat joko suoraan aloitteellisia tai antavat hyvin vahvasti ymmärtää että nyt olisi hyvä mennä pitemmälle fyysisesti. Pitäisikö siis suoraan kieltäytyä useammin seksistä?
Yhteenvetona luulen, että täysin helppoa tai korrektia tapaa ei olekaan kertoa ettei enää halua jatkaa tapailua. Paha mieli on tullut nyt joka kerta, en halua loukata ketään tarkoituksella mutten myöskään halua ajautua suhteeseen joka ei tunnu oikealta. Suhteen pitkittäminen ja kiintymyksen esittäminen vasta kusipäistä onkin.
-ap
Ei seksistä tarvitse kieltäytyä, mutta ennen sitä sinun kannattaa tehdä naiselle selväksi, millaiset ajatukset sinulla hänen suhteensa on. Jos koet, ettet ole ihastunut naiseen tai voi vielä siinä vaiheessa kuvitella mitään vakavampaa hänen kanssaan, se todellakin kannattaa sanoa. Kovinkaan moni ihastunut ja parisuhdetta etsivä nainen tuskin haluaa olla miehelle pelkkä tarpeidentyydytysväline, jollainen hän siinä tapauksessa on, jos miehellä ei mitään tunteita seksissä mukana ole. Molempien olisi hyvä olla mukana samalla mielellä.
Kirjoitin sen se deittiprofiiliin.