Syntyvyyskeskusteluun littyen gallup syistä, miksi et ole hankkinut lapsia (valitse ensisijainen syy)
Oletetaan, että joku seuraavista syistä pitäisi valita pääasiallisena syynä. Esimerkiksi niin kauan, kuin kumppania ei ole löytynyt, ei ole relevanttia mainita lapsenteon esteeksi työelämän/taloudellisen tilanteen epävakautta.
Kommentit (32)
Ajatus raskaana olemisesta ja synnyttämisestä tuntuu epämiellyttävältä. En myöskään usko, että jaksaisin hoitaa lasta. Enkä ole koskaan tuntenut tarvetta saada lapsia. Enkä ole löytänyt sopivaa kumppania.
Perheasunnot pääkaupunkiseudulla ovat ahtaita mutta sairaan kalliita.
Oliko tarkoituksella jätetty en halua lapsia vaihtoehto pois? Mutta siis en ole koskaan halunnut lapsia eikä miehenikään.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tarkoituksella jätetty en halua lapsia vaihtoehto pois? Mutta siis en ole koskaan halunnut lapsia eikä miehenikään.
Ilmeisesti joillekin tuo vaihtoehto on aivan käsittämätön ajatus. Moni luulee, että lapsia haluamattomilla kyse on taloudellisista syistä, synnytyspelosta tai jostain muusta, vaikka yleisin syy lienee "ei vain kiinnosta".
Muu syy: ilmastonmuutos ja muut ympäristösyyt saa tulevaisuuden näyttämään sen verran ikävältä, että nyt syntyvien lasten ollessa keski-ikäisiä Suomi on todella erilainen paikka. Eikä todellakaan positiivisessa mielessä. Tuttavani totesi juuri tuosta syystä, että toivoo etteivät hänen lapsensa aikanaan tee lapsia. Mielestäni itsekästä siirtää se lapsettomuuden päätös omille lapsille. En halua tehdä tänne lapsia kärsimään. Miten voisin sen lapselle itselleen perustella koskaan? "Kyllä mä tiesin, mutta kun halusin lapsia" on aika heikko.
Yksinkertaisesti: lapset ja perhe-elämä eivät kiinnosta yhtään. Olen jo 40v.
Lapset on kivoja mutta olisi ihan käsittämätön ajatus hankkia omia. En ole koskaan haaveillut perheestä.
T:opettaja
En jaksa lapsia, niistä lähtevää ääntä tai niiden juttuja. Lapset ovat mielestäni todella epäkiinnostavia.
Siinäpä syytä.
Vierailija kirjoitti:
Olen aika nirso seuran suhteen, haluan valita millaisten ihmisten seurassa olen. Lapsesta ei voi valita millainen siitä tulee. Osa lapsista on todella ärsyttäviä. En halua ottaa riskiä, etenkin kun en ole koskaan tuntenut mitään erityistä juuri lapsia kohtaan. En koe niitä esim. suloisina lainkaan. En ymmärrä miksi tällä tavoin kokevan ihmisen kannattaisi lapsia hommata.
Se, että lapsi sitoo paljon, ei minua niin haittaisi, sillä olen kotona viihtyvää tyyppiä.
Lapsen käytökseen vaikuttaa ehkä kaikkein eniten se, millaiset vanhemmat hänellä on. Temperamentti toki, mutta temperamentin päälle rakentuu persoona, johon ympäristöllä on yhtä suuri merkitys kuin temperamentilla. Rauhallisilla, hyväntuulisilla vanhemmilla on usein rauhallisia ja hyväntuulisia lapsia. Taiteellisella, boheemilla ja räiskyvällä äidillä voi olla hyvinkin suurpiirteinen ja räiskyvä lapsi. Kireällä, stressaantuneella äidillä on usein kärttyisä, kitisevä lapsi. Lepsuilla vanhemmilla on rajoja hakeva lapsi. Lapsi on vanhemmilleen kuin peili. Toki vanhemmat voivat olla persoonaltaan ja käytökseltään erilaisia ja lapsi peilaa mahdollisesti jotain molemmilta tai vain toiselta, mutta olisiko sitten niin, että vanhemmat kyllä jaksavat omaa lastaan, koska lapsi heijastaa vanhemman toimintaa, tai vastaavasti juuri siksi omaan lapseen voi olla joskus vaikea suhtautua.
Muu syy: olen sairastanut masennuksen ja pelkään raskauden ja lapsen saannin laukaisevan sen uudelleen. Toipuminen vaatii lepoa. Miten sitä saa pikkuvauvan kanssa eläessä? En kestäisi kroonista masennusta.