Tämän takia en tee naisena aloitteita. Ajatuksia?
Tosi usein kuulee valitusta ettei naiset tee aloitteita. Itse olen aikoinani tehnyt, mutta nykyään lopettanut.
Eli kuvio on siis joka kerran ollut kutakuinkin tämmöinen. Löydän kiinnostavan miehen deittiprofiilin (kerran myös livenä löytänyt miehen) ja ajattelen että kuulostaapas ihan kivalta tyypiltä, olisipa kiva tutustua paremmin. Muutamia päiviä viestitellään ja huomataan että meillä on jotain yhteisiä juttuja. Päätetään tavata ja tutustua ihan kasvotusten paremmin kun näin saa ihmisestä paremman kuvan. Käydään muutamilla treffeillä ja huomaan enemmän tutustuttaessa että homma ei etene eli se niin sanottu kipinä upuu joka erottaa parisuhteen kaverisuhteesta. Tämän jälkeen olen kohteliaasti ilmoittanut miehelle asiasta, haluten lopettaa tapailun. Tämän jälkeen mies suuttuu minulle että minkä ihmeen takia edes otin yhteyttä kun ei kerran kiinnosta, yleensä päälle saan vielä haukut että naiset on just tommosia jne. nämä kaikki peruskuviot. Jotkut vielä alkavat pommittaa viesteillä, soitella keskellä yötä ja se on todella ahdistavaa.
Vertailukohtana ne tapailut jossa mies on ollut se aloitteellinen joka ottaa ensin yhteyttä. Kun olen ilmoittanut halusta lopettaa tapailun ei ole tullut suuttumista, haukkuja yms. vaan lähinnä toivotettu hyvät jatkot ja kiitetty treffeistä.
Toki nämä voivat olla ihan sattumaa, enkä väitä että kaikki miehet ovat tuollaisia. Itselleni vain näitä sattunut niin monesti että en enää halua tehdä aloitetta pelkästään kiinnostavalle miehelle. Ainoa tilanne jossa ehkä uskaltaisin enää tehdä aloitteen olisi tilanne että olisin jo aivan täysin rakastunut, mikä omalla kohdalla ei tapahdu jos ihmistä en tunne. Ja selvyydeksi vielä että noissa omissa aloitteissa olen nimen omaan keskustellessa sanonut että olisi kiva tutustua paremmin ja katsoa mihin se vie.
Mitä ajatuksia tää herättää miehissä? Entä muissa naisissa? Osaako joku avata mistä tässä on kysymys ja miten niitä aloitteita kannattaa tehdä kun ei ainakaan omalla kohdalla ole toiminut että suoraan sanoo millä mielellä on liikkeellä. Olisi mukavaa vielä joku päivä uskaltaa taas lähestyä kiinnostavia miehiä.
Kommentit (17)
Adioilla on tosiaan aina kaksi puolta. Toiseen voit varmasti vaikuttaa muullakin tavalla kuin pakenemalla. Minulla käy usein tuo sama asia naisten kanssa kun teen aloitteen. Tai elämässäni ei ole muita aloitteita, kuin itseni tekemät. Teen ilmiselvästi aloitteita vääränlaisille naisille, jotka eivät sitten parisuhteeseen minun kanssani sovellu. Naismaku on hivenen muuttunut tässä viimeaikoina ja pääpainotus on itsestään huolehtiminen ja älykkyys. Onneksi nämä kulkevat usein käsikädessä. Tärkeää on myös ymmärtää olla hiljaa silloin kun on sen aika, eikä täyttää kaikkia hetkiä diipadaapalla.
En osaa sanoa. Itse miehenä en ole koskaan tenhyt minkäänlaisia aloitteita, eikä minuakaan ole lähestytty. Omalta kohdaltani koen asian vain niin, että koska arvostan itseäni ja pidän itseäni todella laadukkaana yksilönä kaikin tavoin, näen sen niin että on naisen tehtävä tavoitella minua, ei toisin päin. Juoskoot tusinamiehet naisten perässä; minua on vain yksi ainoa :D
Hyvä! Minäkään en tee aloiteitta naisille. Pitäkää tunkkinne!
Tuskinpa tuossa on kyse muusta kuin sattumasta.
Mä olen myös tehnyt melkein kaikkiin parisuhteisiini itse aloitteen ja niissä oli kiusallinen epävarmuus koko ajan läsnä koska en tiennyt oliko mies kanssani kiinnostuksesta vai vaan siksi että joku tuli ja oli kiinnostunut hänestä. Eipä niistä pitkäaikaisia edes tullut niistä suhteista.
Lakkasin aloitteenteon jo vuosikausia sitten eikä sen koommin ole kukaan tullut kyselemään treffeille.
Puhun livemaailmasta, nettideiteistä ei kokemusta.
Ongelma kokemukseni mukaan on että nainen joka on tehnyt aloitteen ei ole ollut ”minun tasoinen”, siksi kipinää ei ole ollut
Ei herätä mitään ajatuksia. Minun puolestani naiset saavat olla aivan vapaasti tekemättä aloitteita, mutta sitten jos ei tee aloitteita, on myöskään turha valittaa siitä miksei se mies lähestynyt vaikka toivoi sen lähestyvän.
Jaa, nettipelleilyä. Livenä ne ihmiset kannattaa kohdata.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma kokemukseni mukaan on että nainen joka on tehnyt aloitteen ei ole ollut ”minun tasoinen”, siksi kipinää ei ole ollut
Nainen korkeammalla?
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Itse miehenä en ole koskaan tenhyt minkäänlaisia aloitteita, eikä minuakaan ole lähestytty. Omalta kohdaltani koen asian vain niin, että koska arvostan itseäni ja pidän itseäni todella laadukkaana yksilönä kaikin tavoin, näen sen niin että on naisen tehtävä tavoitella minua, ei toisin päin. Juoskoot tusinamiehet naisten perässä; minua on vain yksi ainoa :D
Hmm ja sitten ihmetellään miksei naiset lähesty sinua/sinun kaltaisia. Suomalaiset miehet on just tämmösiä, ajattelevat itsestään liikoja ja syyttävät sitten naisia, jos tekevät oharit..
Mun kokemus on, että mies kuin mies tekee aloitteen, jos on oikeasti kiinnostunut. Tähän mennessä sen verran moni enemmän tai vähemmän tuttu mies on tosielämässä ilmaissut kiinnostuksensa, että luotan useimpien kiinnostuneiden siihen pystyvän. Itse olen kerran ollut miehen suuntaan aloitteellinen ja se ei johtanut mihinkään hyvään, joten sille tielle en enää ole lähtemässä. Jos mies ei ole aloitteellinen, hän ei ole kiinnostunut. Tai korkeintaan hetkellisesti.
Miehet eivät välitä tyrkyistä. Mies haluaa saalistaa.
Mulle taas on joka kerta kun olet itsetehnyt aloitteen käynyt niin että mies ei nää ollenkaan vaivaa eteeni, vaikka olisi itsekkin kiinnostunut. Kun minähän hänet ensin pyysin ulos niin miksi hän olisi mitenkään mukava tai yrittäisi, minähän olen jo kiinnostunut. Sitten kun ilmoitan että ei tarvi enää nähdä, mies aloittaa sen vaikutuksen tekemisen?? Siis mitä, se on jo myöhäistä!
Taas niin ymmärrän, näiden loukkaantujien takia en jaksa deittailla. Sehän on ainoastaan itsensä tuntemista ja toisen arvostamista, että avaa suunsa pikimmiten.
Aloitteen tehneestä naisesta tulee heti itsestäänselvyys ja sitten yllätytään, kun nainen ei pysynytkään. Tiedä sitten miksi näin.
Mun kaikki suhteet on alkanut, kun mies on ollut 'over the moon' heti alussa ja olen myös ollut kiinnostunut, vaikka en välttämättä yhtä ihastunut.
Erehdyin lukemaan tämän kun luulin otsikosta väärin. Suhteessa tehtäviä aloitteita. En ole laskenut kuinka usein miehenä teen aloitteen. Osa rehellisesti aika iso osa niistä torjutaan. Nainen tekee vähemmän ja ihan periaatteesta olen muutaman torjunut. Sanoilla nyt tiedät miltä minsta tuntuu. Vatuttaa olla se jonka pitäisi hoitaa molempien tyydytys.
Naisilla on jokin käsitys että mies on kuin automaatti. Voi kuulostaa hurjalta mutta meilläkin on tunteet. Jos sitä haluaa niin aika varmasti saa kun osaa vähänkin lähestyä oikein. Monesti käy niinkin suora että tuu mä haluan olla silleen. Joskus kuitenkin haluaisi vähän enemmän. No minä ainakin haluan, en mä voi puhua kaikkien miesten puolesta.
Ehkäpä vika sinun tavassa ilmoittaa, ettei tapailua kannata jatkaa? Eihän se ole koskaan hauska tapahtuma, joten empaattisesti täytyisi asiaan suhtautua. Paha antaa tämän tarkempia ohjeita. Mutta ikinä ei kannata luovuttaa, se seuraava tyyppi voi olla se oikea.