Uskoon tullut ateisti.
Onko muita? Miten tapahtui kohdallasi? Minulla uskon saaminen tuli enkelin puheena ja merkkinä. En vieläkään meinaa hyväksyä tilannetta, mutta asia on vain niin uskomaton sattuma, etten muuta vaihtoehtoa enää näe.
Kommentit (29)
Aloit vaan saamaan skitsofrenisia oireita.
Jos et ole trolli, mene lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Aloit vaan saamaan skitsofrenisia oireita.
Sitä itsekin ensimmäisenä ajattelin. Tuli sitten asioita, jotka todistivat toisin. En enää kuule ääniä.
Hyvin vaikea sitä on muille todistaa. Ääni halusi auttaa. Se myös kannusti pitämään jalat maassa tapahtumasta huolimatta. Meitä enkelin kanssa kontaktissa olleita on kuulemma paljon.
En edelleenkään ole uskonnollinen. En tiedä mitä oppeja kannattaisin. Jotenkin olen kokemuksen takia ihan hukassa itseni kanssa.
Ateistit ovat sitten hupaisaa sakkia. Yhteen aikaan Anthony Flew oli oikein ateismin evankelista ja sitten tajusi että oli ollut väärässä koko elämänsä ja kirjoitti kirjan ”There is a God” - Tottakai, ateistit sitten vain ohittivat koko asian että Flew olisi tullut vain vanhaksi ja höperöksi! :D
Kokemuksesi on varmaan ollut vaikuttava tunnetasolla. Järjellä ajatellen löytyy kuitenkin muita selvityksiä. Kävisitkö varmuuden vuoksi lääkärissä ?
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesi on varmaan ollut vaikuttava tunnetasolla. Järjellä ajatellen löytyy kuitenkin muita selvityksiä. Kävisitkö varmuuden vuoksi lääkärissä ?
Olen jo käynyt. Olin osastolla viikon. Asia eteni niin, että olin ensin harhainen ja menin itse sairaalaan. Olin todella vainoharhainen ja syvässä psykoosissa. Tämä oli ensimmäinen psykoosin. Vajosin siihen todella nopeasti ja yllättäen. Ensin loppuivat unet, ja sitten alkoi tulla kaikenlaista pelottavaa.
Sain jossain vaiheessa harhojeni sekaan äänen, joka alkoi kertoa minulle mihin ei pidä uskoa. Pääsin kotiin, mutta harhat jatkuivat hieman erilaisina. Sain eräänä päivänä äänen, joka ilmoitti olevansa enkeli Gabriel, suojelijani. Ettei minulla ole hätää.
Eräänä iltana ääni kertoi, että "saat nyt merkin". Tyttöni toi samalla hetkellä kirjan, jota aloimme lukea yhdessä. Tarinan sisältö oli harha, jonka olin aiemmin saanut. Sen jälkeen tämä ääni ohjasi minua harhoista pois ja lohdutti. Pääsin takaisin "normaaliin" tilaan tämän äänen avulla. Todella usein ollessani peloissani, kuulin äänen sanovan jotain sellaista, joka auttoi pois pelosta.
Nyt en enää kuule ääntä, mutta tunnen läsnäolon välillä.
Vapppu kirjoitti:
Ateistit ovat sitten hupaisaa sakkia. Yhteen aikaan Anthony Flew oli oikein ateismin evankelista ja sitten tajusi että oli ollut väärässä koko elämänsä ja kirjoitti kirjan ”There is a God” - Tottakai, ateistit sitten vain ohittivat koko asian että Flew olisi tullut vain vanhaksi ja höperöksi! :D
Joku hörhööntyy vanhoilla päivillään ja tämä pitäisi sitten jotenkin ottaa vakavasti? Argumenttisi on jotakuinkin yhtä hyvä kuin uskovaisten argumentit yleensäkin.
Ap:n avauksen sanamuodot ovat sellaisia, että palstan uskishan siinä taas trollaa.
Jaa. Vaikeaa sanoa. Minä itse en ole uskovainen enkä ateisti vaan sellainen välitilalliseen limboon jäänyt ignostikko.
Kuulostaa skitsofrenialta. Ystäväni sairastui siihen ja kymmeniä kertoja mielisairaalassa vierailleena voin sanoa, että saatanat, jumalat, enkelit olivat potilaiden juttulistan kärjessä.
Enkelit eivät ole Jeesusta ylempänä. Rukoile ap Jeesusta.
Minä olen agnostikko, joka kyseenalaistan kaiken ap:n kokemuksen kyseenalaistavat. Korostan, etten ole ateisti. Ap voi aidosti kokea asioita, joita kaikki emme osaa selittää.
Voi olla, että kaikelle on selitys, mutta kun luonnontieteiden konsensus nykyään tietää, ettemme tunne kuin parisenkymmentä prosenttia aineesta ja energiasta, miten te ap:ta kiistävät selitätte pimeän aineen ja pimeän energian? Vaikka niitä ei Newtonilaisin opein selitetä, tarkoittaako se suoraan, että niitä kukaan ei kykene havaitsemaan mitään niistä?
Ei pimeä aine ja pimeä energia ole vain yksi ainesosa, vaan luultavimmin atomien rakenneosasiakin. Samoista rakenneosista voi olla kokonaan eri ”alkuaineiden” jaksollinen järjestelmä jota emme kykene selittämään tai josta emme tiedä. Kun suurin osa energiaa on pimeää, joku osa siitä voi muistuttaa valoa jota ehkä aika-ajoin jonkun tappisolut tai sauvasolut virittäytyvät havaitsemaan.
Ehkä meidän rinnalla on toinen ulottuvuus jossa on elämää. Se voi olla C.S.Lewisin kuvaamaa Narniaa, Lewis Carrollin kuvaamaa Liisan seikkailuja Ihmemaassa tai egyptien faaraoiden ja mahdottomilta tuntuneiden pyramidien keskeltä karanneen pappiskansan mukaansa ottama historia ja uskonnollinen tieto jota ei aikalaiset barbaariset kansat ole orjuuttaessaan ja orjuuden tuottamasta hyvinvoinnista nauttiessaan kyennyt samalla tavalla jakamaan. Ehkä Aleksandrian palaneissa kirjastoissa oli sitä tietoa jonka Faaraon ylimpänä palvelijana toimineen Joosefin jälkeläiset ovat säilyttäneet? Mistä me tiedämme mitä Liiton arkissa on ollut, kun emme ole nähneet sitä? Joka tapauksessa siä se kansa piti pyhänä.
Mm. Liisan seikkailuja Ihmemaassa on tutkittu ja sen kaltaisia oireita kuvattu AWS-syndroomana. Mitä jos se olisikin vain lisäulottuvuuksien havaitsemista jota tiede tutkii aistihäiriöiden kaltaisina ilmiöinä?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen agnostikko, joka kyseenalaistan kaiken ap:n kokemuksen kyseenalaistavat. Korostan, etten ole ateisti. Ap voi aidosti kokea asioita, joita kaikki emme osaa selittää.
Voi olla, että kaikelle on selitys, mutta kun luonnontieteiden konsensus nykyään tietää, ettemme tunne kuin parisenkymmentä prosenttia aineesta ja energiasta, miten te ap:ta kiistävät selitätte pimeän aineen ja pimeän energian? Vaikka niitä ei Newtonilaisin opein selitetä, tarkoittaako se suoraan, että niitä kukaan ei kykene havaitsemaan mitään niistä?
Ei pimeä aine ja pimeä energia ole vain yksi ainesosa, vaan luultavimmin atomien rakenneosasiakin. Samoista rakenneosista voi olla kokonaan eri ”alkuaineiden” jaksollinen järjestelmä jota emme kykene selittämään tai josta emme tiedä. Kun suurin osa energiaa on pimeää, joku osa siitä voi muistuttaa valoa jota ehkä aika-ajoin jonkun tappisolut tai sauvasolut virittäytyvät havaitsemaan.
Ehkä meidän rinnalla on toinen ulottuvuus jossa on elämää. Se voi olla C.S.Lewisin kuvaamaa Narniaa, Lewis Carrollin kuvaamaa Liisan seikkailuja Ihmemaassa tai egyptien faaraoiden ja mahdottomilta tuntuneiden pyramidien keskeltä karanneen pappiskansan mukaansa ottama historia ja uskonnollinen tieto jota ei aikalaiset barbaariset kansat ole orjuuttaessaan ja orjuuden tuottamasta hyvinvoinnista nauttiessaan kyennyt samalla tavalla jakamaan. Ehkä Aleksandrian palaneissa kirjastoissa oli sitä tietoa jonka Faaraon ylimpänä palvelijana toimineen Joosefin jälkeläiset ovat säilyttäneet? Mistä me tiedämme mitä Liiton arkissa on ollut, kun emme ole nähneet sitä? Joka tapauksessa siä se kansa piti pyhänä.
Mm. Liisan seikkailuja Ihmemaassa on tutkittu ja sen kaltaisia oireita kuvattu AWS-syndroomana. Mitä jos se olisikin vain lisäulottuvuuksien havaitsemista jota tiede tutkii aistihäiriöiden kaltaisina ilmiöinä?
Mielenkiintoinen näkemys. Ehkä pitäisi olla joku teologisen, neurotieteellisen ja luonnontieteiden välimaastoon kuuluva oppi, joka etsii oikeasti yhteyksiä historiallisten ja uskonnollisten kokemusten pohjalta - psykologiaan luonnontiedettä ja teologiaa lisää?
Jokainen uskova on ollut ateisti. Kukaan ei synny jumalaan uskovana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen agnostikko, joka kyseenalaistan kaiken ap:n kokemuksen kyseenalaistavat. Korostan, etten ole ateisti. Ap voi aidosti kokea asioita, joita kaikki emme osaa selittää.
Voi olla, että kaikelle on selitys, mutta kun luonnontieteiden konsensus nykyään tietää, ettemme tunne kuin parisenkymmentä prosenttia aineesta ja energiasta, miten te ap:ta kiistävät selitätte pimeän aineen ja pimeän energian? Vaikka niitä ei Newtonilaisin opein selitetä, tarkoittaako se suoraan, että niitä kukaan ei kykene havaitsemaan mitään niistä?
Ei pimeä aine ja pimeä energia ole vain yksi ainesosa, vaan luultavimmin atomien rakenneosasiakin. Samoista rakenneosista voi olla kokonaan eri ”alkuaineiden” jaksollinen järjestelmä jota emme kykene selittämään tai josta emme tiedä. Kun suurin osa energiaa on pimeää, joku osa siitä voi muistuttaa valoa jota ehkä aika-ajoin jonkun tappisolut tai sauvasolut virittäytyvät havaitsemaan.
Ehkä meidän rinnalla on toinen ulottuvuus jossa on elämää. Se voi olla C.S.Lewisin kuvaamaa Narniaa, Lewis Carrollin kuvaamaa Liisan seikkailuja Ihmemaassa tai egyptien faaraoiden ja mahdottomilta tuntuneiden pyramidien keskeltä karanneen pappiskansan mukaansa ottama historia ja uskonnollinen tieto jota ei aikalaiset barbaariset kansat ole orjuuttaessaan ja orjuuden tuottamasta hyvinvoinnista nauttiessaan kyennyt samalla tavalla jakamaan. Ehkä Aleksandrian palaneissa kirjastoissa oli sitä tietoa jonka Faaraon ylimpänä palvelijana toimineen Joosefin jälkeläiset ovat säilyttäneet? Mistä me tiedämme mitä Liiton arkissa on ollut, kun emme ole nähneet sitä? Joka tapauksessa siä se kansa piti pyhänä.
Mm. Liisan seikkailuja Ihmemaassa on tutkittu ja sen kaltaisia oireita kuvattu AWS-syndroomana. Mitä jos se olisikin vain lisäulottuvuuksien havaitsemista jota tiede tutkii aistihäiriöiden kaltaisina ilmiöinä?
Mielenkiintoinen näkemys. Ehkä pitäisi olla joku teologisen, neurotieteellisen ja luonnontieteiden välimaastoon kuuluva oppi, joka etsii oikeasti yhteyksiä historiallisten ja uskonnollisten kokemusten pohjalta - psykologiaan luonnontiedettä ja teologiaa lisää?
Ei mitään parapsykologiaa tarvita selittämään teologiaa. Sitä on ollut, mutta eiköhän meillä ole ihan normaalin tieteen kautta kyky koota luonnontieteen osaamista, historiaa ja uskontojen tietoa.
t. Edellä kirjoittanut agnostikko
Kyllä jos alkaa enkeleitä näkemään niin kannattaa oikeasti huolestua. Taitaa olla paljon vakavammasta asiasta kyse kuin uskoon tulosta. Saattaa olla tuolla pääkopassa joku ruuvi löystynyt.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen uskova on ollut ateisti. Kukaan ei synny jumalaan uskovana.
Jokainen maailmaan syntyvä on uskova. Ei me opita mitään ilman aisteihimme perustuvia kokemuksia. Aistien varassa ensin uskotaan, sitä kautta hiljalleen opitaan yhdistämään omien lihasten supistelu nipistysotteeksi. Käden tuntemusten ja näönkin välinen kontrolli perustuu uskoon ja kokeiluun. Jossain vaiheessa alamme uskoa äitämme, hiljalleen opimme kaikkea muuta.
Ei tietoa olisi ilman, että uskoisimme jonkun olevan aina välillä oikeassa. Ensin omien hermojen impulssit, sen jälkeen äiti, sitten opettajat ja kirjallisuus. Tieteellisten lähteidenkin luotettavuus luokitus on uskon luokitus.
Oliko sama "Gabriel" kuin erään valtavan murhakultin perustajalle ilmestyi? Hänellä se oli eräs valon enkeli joka vain väitti olevansa Gabriel.
En oikeastaan usko, vaan "tiedän", että on jotain muita voimia. Kontakti oli niin voimakas.
Niin hullulta kuin se kuulostaa, niin asia vituttaa minua ihan suunnattomasti.