Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa joku joohan: eli missä on väestönsuoja Hki lähiöissä asuville omakotitalo-ja rivariasujille? Lehdessä luki, että Hki suoja olisi 900tuhannelle. Mistään ei kuitenkaan löydy tästä varmaa tietoa > tai tietoa paikasta, minne tarpeen tullen voisi mennä.

Kerrostaloissa on omat suojat, Maunulassa on se luola, vaan se ei varsinainen pommisuoja kai ole.

Tein tästä aloituksen äsken, muttei kukaan vastaa - joten kysyn siksi täälläkin samaa asiaa.

Hakaniemen alla on luolasto ( jossa lasten kiipeilyharrastuksia sun muuta ), jossa suoja ”tuhansille” - ja suojan väitetään kestävän myös ydiniskut. Eli kuinka monta sinne Arkkiin pääsee ja kuka tämän valinnan tekee?

Keitä onkaan ne onnekkaat, jotka pääsevät sinne?

Koska mikään väestönsuoja ei ole jatkuvassa valmiudessa, vaan niiden käyttöön ottaminen tapahtuu enintään 72 tunnin kuluessa, niin jospa siinä ajassa ehditään myös tiedottamaan kaupunkilaisia, että kuka menee minnekin suojaan. Esimerkiksi ilmoitetaan, että tällä asuinalueella tai tällä postinumeroalueella tai näillä kaduilla asuvat ihmiset menevät tässä osoitteessa sijaitsevaan väestösuojaan.

Tämä ei ole totta. Väestönsuojien pääsee vaikka heti. Niissä on yleensä toimintaa muutenkin eikä ole mitenkään suljettuja. Kerrostalojen värstönsuojiin pääsee myös koska vaan.

Voin kertoa, että oman taloni väestönsuoja on kuten useimpien muidenkin talojen, eli täynnä häkkivarastoja, jotka ovat täynnä romua. Eli ihan joka hetki sinne ei noin vain mennä, vaan vähintään vuorokauden varoajalla.

Kannattaa hankkia myös partiokirves ja sorkkarauta sekä vasara jos joutuu kaivautumaan jostain romun seasta ulos.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä.

Onko käteistä? Tällä hetkellä monet Nordean tilit näyttävät nollaa euroa, kateissa on meidän tavan kansalaisten satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. euroja. Tili "tyhjä" tai tilille ei pääse. Viikonloppu tulossa, rahaa tarvitaan, oletko valmis?

Ulkoministeriön, puolustusministeriön ja hallituksen saitit ovat myös tänään olleet kyberhyökkäyksen kohteena.  Nämä hyökkäykset tuskin vähenevät seuraavien kuukausien aikana. 

Minulla on yleensä käteistä korkeintaan 20€ eikä minua ainakaan kannattaisi rahan vuoksi ryöstää. Koruja en käytä eli ei ole jalometalleja eikä jalokiviä.

Viennetta ja jokainen haluaisi viimeisen palan. Vendietta -16 finaalista ja nauttisin joka palasta! Vaikka joku muu tarjoilisi sen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa joku joohan: eli missä on väestönsuoja Hki lähiöissä asuville omakotitalo-ja rivariasujille? Lehdessä luki, että Hki suoja olisi 900tuhannelle. Mistään ei kuitenkaan löydy tästä varmaa tietoa > tai tietoa paikasta, minne tarpeen tullen voisi mennä.

Kerrostaloissa on omat suojat, Maunulassa on se luola, vaan se ei varsinainen pommisuoja kai ole.

Tein tästä aloituksen äsken, muttei kukaan vastaa - joten kysyn siksi täälläkin samaa asiaa.

Hakaniemen alla on luolasto ( jossa lasten kiipeilyharrastuksia sun muuta ), jossa suoja ”tuhansille” - ja suojan väitetään kestävän myös ydiniskut. Eli kuinka monta sinne Arkkiin pääsee ja kuka tämän valinnan tekee?

Keitä onkaan ne onnekkaat, jotka pääsevät sinne?

Koska mikään väestönsuoja ei ole jatkuvassa valmiudessa, vaan niiden käyttöön ottaminen tapahtuu enintään 72 tunnin kuluessa, niin jospa siinä ajassa ehditään myös tiedottamaan kaupunkilaisia, että kuka menee minnekin suojaan. Esimerkiksi ilmoitetaan, että tällä asuinalueella tai tällä postinumeroalueella tai näillä kaduilla asuvat ihmiset menevät tässä osoitteessa sijaitsevaan väestösuojaan.

Tämä ei ole totta. Väestönsuojien pääsee vaikka heti. Niissä on yleensä toimintaa muutenkin eikä ole mitenkään suljettuja. Kerrostalojen värstönsuojiin pääsee myös koska vaan.

Voin kertoa, että oman taloni väestönsuoja on kuten useimpien muidenkin talojen, eli täynnä häkkivarastoja, jotka ovat täynnä romua. Eli ihan joka hetki sinne ei noin vain mennä, vaan vähintään vuorokauden varoajalla.

Kannattaa hankkia myös partiokirves ja sorkkarauta sekä vasara jos joutuu kaivautumaan jostain romun seasta ulos.

Toimivat myös hyvin jos naapuriasunnossa on ruokaa/vettä ja omassa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Entisaikojen olut, jota linnoissakin ruokana juotiin, ei ollut kovin vahvaa. Humaltuminen oli sitten varmaan toivottu sivuvaikutus, jotta elämää kesti paremmin. Se parempilaatuinen olut oli sitten vahvempaa, mutta eiköhän se suurinpiirtein mennyt niin, että köyhimmät kittasivat kotikaljan tyyppistä, sitten seuraava taso sai ykköskaljaa ja linnanherra nautti nelosolutta.

Alkoholi on kyllä hyvin monikäyttöinen tuote, ja sillä on AINA vaihtoarvoa, joten lasipulloissa säilytettävä väkevä viina on kyllä arvossaan ankeina aikoina.

Joku agregaatti voisi toima etanolilla. Sitten tarvitaan vielä hyvä pontikkapannu mutta niitähän maakunnista löytyy...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, mites toi alkoholi? Mietin että jos olisi joku vaikka kyberisku tai joku paha vika sähköissä/netissä, niin mä ainakin pitkästyisin jos ei vois käyttää nettiä/kännykkää. Ois se niin outoa. Tiedän, tiedän, mut oikeesti. Jos pitäis olla pari päivää ilman sähköä kotona niin ois se kyl tylsää kun mitään sellaista ei vois tehdä mitä normaalisti tekee. Ei siihen kuole, mut tolleen yllättäen tapahtuen se ois varmaan aika tylsää. Mut jos ois vähän viiniä, niin... :D Tämmöstä pientä kevennystä tähän yritän. Kai kotivarassa vois vähän %-juomiakin olla?

Kyllä minä ainakin aion hankkia niin olutta, siideriä kuin viiniäkin. Sekä ilahduttaakseni itseäni, että myös siksi, että kotivaran juomapuoli tuntuu mukavammalta ja varasto kiertää paremmin, jos kaikki ei ole pelkkää vettä. Vissyä ja mehuja jo on, mutta alkopuoli on vielä hankkimatta. Pitäisköhän tehdä Tallinnan reissu ihan tän takia? Samalla vois ostaa edullisempaa ruokaa.

Väkeviä en juurikaan juo, mutta moni haluaa hankkia niitäkin vaihdon välineeksi.

Viina on kriisiaikoina(kin) viihdyke, mutta myös vaihdon väline, säilytysneste (tinktuurat yms.), sekä puhdistus- ja desinfiointiaine. Tuleeko muuta hyötykäyttöä mieleen? Itselläni on aikomuksena käydä hakemassa muutamia pulloja kotimaista kirkasta talteen kotivaraan.

Ap

Joku agregaatti voisi toima etanolilla. Sitten tarvitaan vielä hyvä pontikkapannu mutta niitähän maakunnista löytyy...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, mites toi alkoholi? Mietin että jos olisi joku vaikka kyberisku tai joku paha vika sähköissä/netissä, niin mä ainakin pitkästyisin jos ei vois käyttää nettiä/kännykkää. Ois se niin outoa. Tiedän, tiedän, mut oikeesti. Jos pitäis olla pari päivää ilman sähköä kotona niin ois se kyl tylsää kun mitään sellaista ei vois tehdä mitä normaalisti tekee. Ei siihen kuole, mut tolleen yllättäen tapahtuen se ois varmaan aika tylsää. Mut jos ois vähän viiniä, niin... :D Tämmöstä pientä kevennystä tähän yritän. Kai kotivarassa vois vähän %-juomiakin olla?

Kyllä minä ainakin aion hankkia niin olutta, siideriä kuin viiniäkin. Sekä ilahduttaakseni itseäni, että myös siksi, että kotivaran juomapuoli tuntuu mukavammalta ja varasto kiertää paremmin, jos kaikki ei ole pelkkää vettä. Vissyä ja mehuja jo on, mutta alkopuoli on vielä hankkimatta. Pitäisköhän tehdä Tallinnan reissu ihan tän takia? Samalla vois ostaa edullisempaa ruokaa.

Väkeviä en juurikaan juo, mutta moni haluaa hankkia niitäkin vaihdon välineeksi.

Viina on kriisiaikoina(kin) viihdyke, mutta myös vaihdon väline, säilytysneste (tinktuurat yms.), sekä puhdistus- ja desinfiointiaine. Tuleeko muuta hyötykäyttöä mieleen? Itselläni on aikomuksena käydä hakemassa muutamia pulloja kotimaista kirkasta talteen kotivaraan.

Ap

Ja ota lasipulloja, ei sitä tiedä, kauanko kestää, ennenkuin pääsee ne korkkaamaan... (mulla on joskus ollut vähän turhan kauan muhinut pussiviina, ja siihen oli selkeästi liuennut sitä pussin muovia).

Kirkas viina toimii tosiaan ainakin:

-puhdistusaineena (liuottaa myös pihkan pois vaatteista)

-desinfiointiaine sekä säilytyksessä että esimerkiksi haavanhoidossa

-puudutusaine (kokovartalopuudutus, ei toimi paikallisena puudutusaineena)

-säilöntäaine

-lääkeyrttien liuotin (jotkut vaikuttavat aineet liukenevat paremmin öljyyn, jotkut alkoholiin)

-polttoaine (trangia!)

-viihdytysaine

-arvokas vaihtokaupan väline

Nyt on kasassa 8 käyttötarkoitusta. Keksiikö joku jotain lisää?

Aggregaattin voisi saada käymään riittävän puhtaalla alkoholilla.

Ilta-Sanomat 11.4.2022:

Kuinka siviililoukut voitaisiin välttää Suomessa? Näin kaupunkien evakuoinnit tarvittaessa toimisivat

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008743390.html

Muutamia poimintoja jutusta:

Ukrainaa vastaavien tilanteiden syntyminen Suomen kaupungeissa olisi mahdollisessa kriisitilanteessa epätodennäköistä.

Suomessa suunnitelmat ovat muihin maihin verrattuna erittäin kokonaisvaltaisia.

Suomessa evakuointisuunnitelmia on olemassa useista syistä, kuten teollisten onnettomuuksien, ydinonnettomuuksien, suurmyrskyjen ja sotien varalta.

Evakuointien onnistumisessa on myös puolustuksellinen näkökulma. "Et voi alkaa räjäyttelemään siltoja, jos omia on väärällä puolella. Miten suunnittelet kaupungin puolustuksen, jos et tiedä, onko puolessa taloista vielä siviilejä?"

Vastaanottavan kunnan vastuulla on järjestää majoitus, sosiaali- ja terveyden­huolto, lääkintähuolto sekä opetustoimi lapsille.

Evakuointikohteita ei ole etukäteen määrätty, vaan ne valikoituvat tilanteen mukaan. Kohdekuntia ei enää nykypäivänä ole.

Jokainen Suomen kunta on velvollinen vastaanottamaan tietyn määrän väestöstä.

Viranomaiset ja kunnat varautuvat paljon enemmän kuin mitä suuri yleisö tietää.

Helsingin pelastuslaitoksen varautumisen ja väestönsuojelun yksikön päällikön mukaan pääkaupunki tyhjentyisi vaiheittain. Ensin annettaisiin käsky vapaaehtoisesta evakuoimisesta ja vasta viimeisenä vaiheena väkeä aletaan evakuoimaan viranomaisjohtoisesti riskiarvion perusteella.

Helsingin laajamittainen evakuointi olisi iso viranomaisyhteisoperaatio, jossa pitäisi liikutella paljon eri palasia. Esimerkiksi liikenteen ohjaus olisi yksi tärkeistä huomioon otettavista asioista. "Tiestön käyttö pitää sopia niin, ettei mennä puolustusvoimien joukkojen sekaan."

Evakuointisuunnitelmien on Helsingissä oltava ajan tasalla jatkuvasti, samalla niiden tulee olla toteuttamiskelpoisia. Pääkaupungissa on siis niin ikään erittäin kattava valmius siviiliväestön evakuoimiseksi, jotta Ukrainassa nähdyiltä tilanteilta vältyttäisiin, jos evakuointeihin tarvitsisi joskus turvautua.

Tuo evakuoitumistilanne on taas uusi, mihin pitää varautua. Siihen 'reppuun' tarvitsee eri asioita kuin vaikka pommisuojaan tai maastoon lähtiessä. Googlasin nopeasti englanniksi, mitä ukrainalaiset pakkasivat mukaan evakuoituessaan ja siellä oli monella parhaimmat lempivaatteet ja pieniä muistoesineitä, esim joku tietty koru tai jopa kahvikuppi tms. Ne olivat heidän aarteitaan nyt, kun olivat pakolaiskeskuksissa.

Ylelläkin juttua mitä ukrainalaiset ovat ottaneet kotoa mukaan paetessaan sotaa.

15.4.2022

Pieni palanen kotia

https://yle.fi/uutiset/3-12388951

Ylellä myös juttua miten selviytyä kyberhyökkäyksen aiheuttamasta pitkästä sähkökatkosta. Jutussa ei varmaankaan mitään uutta tietoa tämän ketjun vakioväelle.

Yle (14.4.2022): Jos pitkä sähkökatko yllättää – muista kotivara ja hidasta kodin viilenemistä pelastuspäällikön vinkeillä

Kyberturvallisuuden suomalaiset asiantuntijat ovat varoitelleet tietoturvahyökkäysten lisääntymisestä. Miten pärjäisit, jos kyberhyökkäys veisi sähköt päiviksi tai jopa viikoiksi?

https://yle.fi/uutiset/3-12401651

Vierailija kirjoitti:

Ylellä myös juttua miten selviytyä kyberhyökkäyksen aiheuttamasta pitkästä sähkökatkosta. Jutussa ei varmaankaan mitään uutta tietoa tämän ketjun vakioväelle.

Yle (14.4.2022): Jos pitkä sähkökatko yllättää – muista kotivara ja hidasta kodin viilenemistä pelastuspäällikön vinkeillä

Kyberturvallisuuden suomalaiset asiantuntijat ovat varoitelleet tietoturvahyökkäysten lisääntymisestä. Miten pärjäisit, jos kyberhyökkäys veisi sähköt päiviksi tai jopa viikoiksi?

https://yle.fi/uutiset/3-12401651

Meidän perheellemme talvinen pitkä sähkökatko ei ole kovinkaan ongelmallinen (jos unohdetaan se, että teinit hajoo parissa päivässä kun ei pääse nettiin... oletus on, että se katko on laajempi kuin vain meidän taloutemme). Kesä onkin ongelmallisempi, ja lähinnä ruuan säilytyksen kannalta. Meillä käytetään paljon pakastimia, ja ilman sähköä pakastimet eivät toimi... Aggregaatilla saa pidettyä ne kylminä, muttei loputtomiin, kun polttoaine loppuu jossain vaiheessa. Siihenkin on ollut pakko vääntää suunnitelma, että mitä sitten.

Onneksi en ole karjatilallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa joku joohan: eli missä on väestönsuoja Hki lähiöissä asuville omakotitalo-ja rivariasujille? Lehdessä luki, että Hki suoja olisi 900tuhannelle. Mistään ei kuitenkaan löydy tästä varmaa tietoa > tai tietoa paikasta, minne tarpeen tullen voisi mennä.

Kerrostaloissa on omat suojat, Maunulassa on se luola, vaan se ei varsinainen pommisuoja kai ole.

Tein tästä aloituksen äsken, muttei kukaan vastaa - joten kysyn siksi täälläkin samaa asiaa.

Hakaniemen alla on luolasto ( jossa lasten kiipeilyharrastuksia sun muuta ), jossa suoja ”tuhansille” - ja suojan väitetään kestävän myös ydiniskut. Eli kuinka monta sinne Arkkiin pääsee ja kuka tämän valinnan tekee?

Keitä onkaan ne onnekkaat, jotka pääsevät sinne?

Koska mikään väestönsuoja ei ole jatkuvassa valmiudessa, vaan niiden käyttöön ottaminen tapahtuu enintään 72 tunnin kuluessa, niin jospa siinä ajassa ehditään myös tiedottamaan kaupunkilaisia, että kuka menee minnekin suojaan. Esimerkiksi ilmoitetaan, että tällä asuinalueella tai tällä postinumeroalueella tai näillä kaduilla asuvat ihmiset menevät tässä osoitteessa sijaitsevaan väestösuojaan.

Tämä ei ole totta. Väestönsuojien pääsee vaikka heti. Niissä on yleensä toimintaa muutenkin eikä ole mitenkään suljettuja. Kerrostalojen värstönsuojiin pääsee myös koska vaan.

Voin kertoa, että oman taloni väestönsuoja on kuten useimpien muidenkin talojen, eli täynnä häkkivarastoja, jotka ovat täynnä romua. Eli ihan joka hetki sinne ei noin vain mennä, vaan vähintään vuorokauden varoajalla.

Kannattaa hankkia myös partiokirves ja sorkkarauta sekä vasara jos joutuu kaivautumaan jostain romun seasta ulos.

Toimivat myös hyvin jos naapuriasunnossa on ruokaa/vettä ja omassa ei ole.

Miten olisit parempi kuin Putin jos sloittaisit hyökkäyssodan naapuriin? Saat 20 eurolla aika paljon säilyvää murkinaa, joten miksi et osta?

Muistakaa kriisitilanteessa että puhtaus on puoliruokaa erityisesti silloin.

Eli ettei mene ripuloidessa hyvät enegiat ja safkat hukkaan

Nordealla tilit taas sakkas eilen. Miksei ne suoraan, siis rehellisesti sano mistä on kyse. Joko Nordean järjestelmät on hepposia ja siksi joka toinen viikko on ennalta varoittamatta "huoltotoimenpiteitä" joiden vuoksi asiakkaiden tilit näyttää nollaa tai eivät muuten ole käytettävissä, tai sitten pankkiin kohdistuu palvelunestohyökkäyksiä. Jos todellakin syy on huonoissa järjestelmissä, niin luojan kiitos ei ole tiliä Nordeassa. Niin usein tota nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Nordealla tilit taas sakkas eilen. Miksei ne suoraan, siis rehellisesti sano mistä on kyse. Joko Nordean järjestelmät on hepposia ja siksi joka toinen viikko on ennalta varoittamatta "huoltotoimenpiteitä" joiden vuoksi asiakkaiden tilit näyttää nollaa tai eivät muuten ole käytettävissä, tai sitten pankkiin kohdistuu palvelunestohyökkäyksiä. Jos todellakin syy on huonoissa järjestelmissä, niin luojan kiitos ei ole tiliä Nordeassa. Niin usein tota nyt on.

Eiköhän tuo ole vain surkea yhdistelmä ulkostettuja toimintoja, palvelunestohyökkäyksiä ja kehnoa varautumista. Olihan muutama vuosi sitten Osuuspankilla aivan jatkuvia ongelmia, ja muistaakseni Handelsbankilla tässä välissä - ja silloin ei ollut mitään venäläisiä trolleja edes häärimässä.

Jos ongelmat maksuissa johtuu pankista, niin se on pankin ongelma, ei yksityisasiakkaan. Vaikka tottakai se haittaa ja häiritsee yksityisasiakasta, mutta esim. tilinylitysmaksuja ei saa periä, jos se ylitys johtuu pankin toiminnasta.

Oletteko miettineet vaatehuoltoa? Tänään kun pesin pyykkejä, niin mietin, että mitä sitä tekisi jos ei voisi käyttää pesukonetta vaikka pariin viikkoon ja jos vettä pitäisi vielä säästää, ettei käsipyykkiäkään voisi pestä miten paljon haluaa? 5- ja 1-vuotias sotkee aika paljon vaatteitaan ja pitäishän sitä pyyhettä, pussilakanaa ja omiakin vaatteita välillä pestä. Samoissa alusvaatteissakaan ei tee monta päivää olla, eikä niitä ole niin paljon, että viikkoja olisi aina vaihtaa uudet.

Pyykkiajatuksia?

Miten ajattelitte toimia, jos tulee pitkä sähkökatko ja pakastimet alkavat sulaa? Keittelette marjat hilloiksi? Eli sokeria pitää olla varastossa. Miten lihat? Suolaus? Kuivattaminen (miten?) Muut? En ole miettinyt vaatehuoltoa, varmaan hakisin luonnonvettä jostain ja pesisin nyrkkipyykillä tärkeimmät. Aika pitkään aikuiset pärjäisi olemassaolevilla varastoilla. Onneksi en ehtinyt konmarittaa ja karsia ihan kaikkea pois, vaan on tietyistä asioista ihan hyvät varastot tallella. 

Tässä voi vielä tulla niin nihkeät taloudelliset ajat, että yks ja toinen konmarittaja saattaa katua, mitä tuli tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä voi vielä tulla niin nihkeät taloudelliset ajat, että yks ja toinen konmarittaja saattaa katua, mitä tuli tehtyä.

Tiedätkö, meillä oli mummolla aitassa aivan kaikkea. Opin häneltä, että sota- ja pula-ajan vuoksi aivan kaikkea kannattaa olla ja aivan kaikki kannattaa säilyttää. Minulla on siis mehevät varastot aivan kaikkea :)