Lue keskustelun säännöt.
Mitä haittaa ihmiselle koituu jos hän on saanut masennusdiagnoosin?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt sellaiset pelottelevat, jotka eivät tiedä sairaudesta mitään, tai sitten siinä syvimmässä masennuksen alhossa olevat. Silloin asiat nähdään vain negatiivisesti. Muuten masennus on sairaus siinä missä muutkin, ja siitäkin voi parantua. Mm. Tellervo Koivisto on julkisuudessa kertonut masennuksestaan, eikä kukaan voi sanoa hänen maineensa siitä pilaantuneen.
Ei kai tässä ole kyse ollutkaan siitä, etteikö porukka tiedä minkälainen sairaus masennus on, vaan siitä, miten ympäröivät instanssit ja tahot saattavat siihen reagoida. Mielestäni on reilua kertoa niistä mahdollisista ikävistäkin seurauksista, joita diagnoosin saaminen saattaa aiheuttaa, kuin vaan papukaijana toistella, että "masennus on sairaus siinä missä muutkin". Esim vakuutusyhtiöiden mielestä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä olisi halunnut lapsen syntymän jälkeen itselleen henkivakuutuksen. Ei onnistunut koska oli joskus diagnosoitu keskivaikea masennus.
Ei ole ollut mitään haittaa, ainoastaan hyötyä (armeijasta vapautus, lisävuosi opintotukeen)
Menetät ystäväsi, koska lääkkeet vievät tunteesi ja käyttäydyt ystäviäsi kohtaan hyvin ikävästi. Ystäväsi lyövät laudan oveen, älä tule!
Vierailija kirjoitti:
joka kerta kun käyt lääkärissä lääkäri aloittaa sanelusi sanomalla että sairastat masennusta. itse en tuon takia voi käydä enää sairaalassa/tk:ssa vaan joudun käymään yksityisellä sillä työskentelen siis sairaalassa ja joku tuttuni tulee kirjottamaan saneluni ja saa täten tietää masennuksestani. jos ja kun yksi juoruäm mä saa tietää tuosta, siitä tietää kohta koko sairaala. ei kiitos.
Tämä on täysin totta. Kävin terveyskeskuksessa gynekologisissa asioissa, yleensä asioin YTHS:llä ja on asiakkuus myös YTHS:n mielenterveyteen. Lääkäri aloitti tekstin: "26-vuotias nainen jolla masennusta. Psykiatrian asiakkuus mutta välilehdet eivät ole näkyvissä". Oli siis ihan mainitsemisen arvoista, että olen kieltänyt mielenterveysasiointini näkyvyyden muualla ja varmaan lääkäreitä harmittaa että ei pääse urkkimaan potilaasta kaikkea mahdollista, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen hetkisen vaivan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hienosti täällä stigmoilla pelotellaan.
Joo, kun itseltäni meni juuri oman alani ihan huippu työpaikka luultavasti Suomen parhaassa alan firmassa ohi vanhan masennus/ahdistuneisuushäiriö diagnoosin takia! Kaikki meni OK:sti siihen asti, kunnes piti työterveyshuoltoa varten hakea vakuutusta. Sieltähän tuli kielteinen päätös masennushistoriani takia. Minun rekrytointiprosessin päättyikin sitten siihen, vaikka olin jo selvinnyt vaativasta osaamistestauksesta ja firman toimitusjohtajan haastattelusta, ja piti olla selvää että minut palkataan. Oli jo toivoteltu tervetulleeksi taloon jne.
Työhöntulotarkastuksisss joutunut selittämään, ei ole jäänyt työpaikkaa saamatta.
Tk-arvaaja kaivoi yli 5v vanhan diagnoosin esiin kun kävin valittamassa nivelkipuja. Nyt kannassa ensimmäisenä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt sellaiset pelottelevat, jotka eivät tiedä sairaudesta mitään, tai sitten siinä syvimmässä masennuksen alhossa olevat. Silloin asiat nähdään vain negatiivisesti. Muuten masennus on sairaus siinä missä muutkin, ja siitäkin voi parantua. Mm. Tellervo Koivisto on julkisuudessa kertonut masennuksestaan, eikä kukaan voi sanoa hänen maineensa siitä pilaantuneen.
No ei kai kukaan luule ettei masennuksesta voi parantua. Itse paranin noin vuodessa eikä masennusta ole sen jälkeen ollut kohta 20 vuoteen. Mutta minulle asiasta on ollut haittaa esim. työnhaussa ja terveyspalveluiden käytössä. Esim. sairastin kilpirauhasen vajaatoimintaa ilman lääkitystä ainakin 5 vuotta, koska tutkimuksiin ei päästetty vaan todettiin masennukseni uusineen ja tarvitsevan lääkitystä. Kun kieltäydyin lääkityksestä (koska olin varma ettei ole masennusta vaan jotain fyysistä) papereihin vielä hoitokielteisyys ja lääkevastainen asenne. Ja on tullut vastaan työtä haettaessa myös tämä asia. Tellervo Koivisto ei ole tainnut juuri joutua kilpailemaan satojen muiden hakijoiden kanssa työpaikoista nyky-työmarkkinoilla...
Saako sen masennusdiagnoosin heti vai esim stressireaktio tai uupumusdiagnoosin ensin? Ja onko niillä sama vaikutus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et pääsee opiskelemaan lentäjäksi ym
En ole kokenut diagnoosia haitaksi. Ennemminkin se on ollut hyvin hyödyllinen, koska sen avulla olen saanut hoitoa ja tuet. Minulla ei edes käynyt mielessä apua hakiessani, että diagnoosista olisi jotain haittaa. Näin sen enemmänkin keinona saada tarvitsemansa apu. En tiedä, mitä ilo diagnoosittomuudesta ja mahdollisten haittojen puutteesta olisi minulle masentuneena.
Työllistymisasioita olen toki miettinyt, koska valmistun pian. En ole vielä keksinyt, mitä vastaan jos kysytään, miksi en ole tehnyt töitä opintojen aikana tai miksi opintoni ovat venyneet, koska masennus ja terapiassa käynti ovat tuskin kauhean toivottavia vastauksia. Toisaalta toivoisin, että nähtäisiin, että sairaudet eivät ole ihmisen oma syy ja että arvostettaisiin sitä, että joku on hakeutunut hoitoon vaikka se sitten tarkoittaisi pidempää opiskeluaikaa. En näe järkeä siinä, että ihmisiä kuntoutetaan verorahoilla ensin työkykyisiksi ja sitten ei palkata, koska on joskus ollut masentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytärpuoleni sai masennusdiagnoosin vähän yli kaksikymppisenä ja mietti juuri tuota. Toisaalta diagnoosin avulla sai lääkkeet, jotka auttoivat ja on saanut elämänsä nyt raiteilleen. Eikös masennuslääkkeitä ole jossain vaiheessa elämäänsä käyttänyt ties kuinka moni, eli en nyt ymmärrä, mitä ihmeen roskaluokkaa ihminen silloin on, kun se on niin yleistä. Minusta on tosi hyvä, että nuoren masennus saatiin hoidettua, turha jahkailla mitä mahdollista haittaa siitä kukaties joskus mahtaa olla.
Ahdistava yksityisyyden menetys. Kannassa yksityisiä tietojasi lukee, missä tosiaan kerrotaan mitä kaikkea tunne-elämän ongelmia sinulla on, kenties yksityiselämäsi asioita ja eri lääkärit pääsevät lukemaan näitä. Koska nämä nähdään vähänniinkuin sairauksina siinä missä muutkin, ja mitä enemmän ramppaat hoidossa sitä enemmän olet kuin avoin kirja jota saa lukea kaikki ja ongelmiasi saa analysoida yksi jos toinen. Jos on rahaa ja haluaa suojella yksityisyyttään kannattaa mennä yksityislääkärille ja laittaa Kantaan tietojenluovutuskielto eikä puhua yhä vain vaihtuville lääkäreille mt-ongelmistasi. Kohta sairauskertomuksesi saattavat alkaa muistuttaa kuin rikkinäinen puhelin - leikkiä jossa et enää tunnista asioita mitä sinusta kirjoitetaan. Jokaikisellä lääkärillä on oikeus heittää diagnoosi vaikka tuntematta sinua kunnolla yhden lääkärikerran perusteella. Diagnooseista voi olla myös haittaa jatkossa. Lisäksi jos ei halua leikkiä pillerikoekaniinia niin kannattaa muistaa, että psykiatreja on moneen lähtöön, osa on suuntautunut enemmän terapeuttiseen näkemykseen ja osalle tuntuu olevan tärkeintä kylvää pillereitä.
Varsinkin julkisella on ihan summamutikassa millaisen saa, yksityisellä voi valita.
Varmasti heikentää uskottavuutta saada fyysisiin vaivoihin hoitoa.
Adoptiolapsen saaminen estyy/hankaloituu
Merkinnät voi vaikuttaa työpaikan saantiin
Vaikutukset vakuutuksiin
Puhumattakaan niistä haitoista, mitä voi koitua jos päätyy syömään masennuslääkkeitä mistä voi tulla haittavaikutuksena mm. seksihaittoja mitkä voi jossain tapauksessa jäädä lääkityksen jälkeenkin sekä jopa vaikeita lopetusoireita. Itse kun aloin saamaan lääkkeistä vaikeita lopetusoireita, en saanut keltään lääkäriltä ymmärrystä tukea tai mitään muutama vuosi sitten. Aivan omillaan olen ollut mikä on ollut traumatisoivaa. Sen opin, että sillä mitä kutsutaan mielenterveyshoidoksi voi olla hyvin haitallisiakin vaikutuksia omaan elämään ja sitä hoitoa on moneen lähtöön. Vasta vuosien jälkeen olen löytänyt ei lääkeorientoituneen terapiaan suuntaavan psykiatrin ja apua millaista minun olisi pitänyt alkajaisiksikin saada. Mutta siihen on mennyt rahaa.
Erityisesti julkisella puolella aloin myös miettiä tarkkaan mitä itsestäni kerron, kelle, sekä opin myös suojelemaan itseäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulla ei ole ollut mitään haittaa. Vastuullisessa asiantuntija työssä olen, lainaa olen saanut liikaakin. Ilman masennuslääkitystä en olisi työkykyinen ja tuskinpa enää elossakaan. Kyllä työnantajille on enemmän haittaa heistä, jotka eivät uskalla hakea apua entä kuin meistä, jotka olemme hakeneet apua, saaneet sitä ja kuntoutuneet. Mutta ihmisillähän on kaikenlaisia tekosyitä olla hakematta itselleen apua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti täällä stigmoilla pelotellaan.
Joo, kun itseltäni meni juuri oman alani ihan huippu työpaikka luultavasti Suomen parhaassa alan firmassa ohi vanhan masennus/ahdistuneisuushäiriö diagnoosin takia! Kaikki meni OK:sti siihen asti, kunnes piti työterveyshuoltoa varten hakea vakuutusta. Sieltähän tuli kielteinen päätös masennushistoriani takia. Minun rekrytointiprosessin päättyikin sitten siihen, vaikka olin jo selvinnyt vaativasta osaamistestauksesta ja firman toimitusjohtajan haastattelusta, ja piti olla selvää että minut palkataan. Oli jo toivoteltu tervetulleeksi taloon jne.
Pitääkö työntekijän siis hakea jotain omaa vakuutusta työterveyshuoltoa varten? Onko tämä käytäntö kaikissa yrityksissä vai pelkästään joissain? Olen aina luullut, että työterveyshuolto koskisi kaikkia yrityksen työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei, sain sillä työkyvyttömyyseläkkeen. Ei enää koskaan orjuutta.
Sama itsellä. Olen onnesta soikeena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt sellaiset pelottelevat, jotka eivät tiedä sairaudesta mitään, tai sitten siinä syvimmässä masennuksen alhossa olevat. Silloin asiat nähdään vain negatiivisesti. Muuten masennus on sairaus siinä missä muutkin, ja siitäkin voi parantua. Mm. Tellervo Koivisto on julkisuudessa kertonut masennuksestaan, eikä kukaan voi sanoa hänen maineensa siitä pilaantuneen.
No ei kai kukaan luule ettei masennuksesta voi parantua. Itse paranin noin vuodessa eikä masennusta ole sen jälkeen ollut kohta 20 vuoteen. Mutta minulle asiasta on ollut haittaa esim. työnhaussa ja terveyspalveluiden käytössä. Esim. sairastin kilpirauhasen vajaatoimintaa ilman lääkitystä ainakin 5 vuotta, koska tutkimuksiin ei päästetty vaan todettiin masennukseni uusineen ja tarvitsevan lääkitystä. Kun kieltäydyin lääkityksestä (koska olin varma ettei ole masennusta vaan jotain fyysistä) papereihin vielä hoitokielteisyys ja lääkevastainen asenne. Ja on tullut vastaan työtä haettaessa myös tämä asia. Tellervo Koivisto ei ole tainnut juuri joutua kilpailemaan satojen muiden hakijoiden kanssa työpaikoista nyky-työmarkkinoilla...
Yleensä ennen masennusdiagnoosia mennään kilpirauhaskokeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vakuutusten kanssa tulee ongelmia, jotkut työpaikat karsastavat jos diagnoosi selviää tulohaastattelussa (pelkäävät että alat saikuttaa), terveyskeskuksessa kiinnitetään diagnoosiin huomiota, jos valitat vaikka selkääsi (olettavat, että somatisoit), jne.
Kokeneen vinkit: hae vakuutukset ennen kuin haet lääkärinapua. Kun menet lääkäriin, mene yksityiselle. Salaa Kannassa diagnoosisi, käyntisi ja lääkkeesi. Ja pidä suusi kiinni kaikkien muiden, paitsi oman, yksityisen lääkärisi kanssa. Maksaa toki rahaa, mutta säästyt monilta ongelmilta ja saat apua.
Mistä kohtaa kannassa salataan diagnoosi? Luovutustiedot olen jo kieltänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienosti täällä stigmoilla pelotellaan.
Ei ole kyse stigmasta esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kanssa. Ne katsovat masennuksen kuolemanvakavaksi sairaudeksi, koska monet tekee itse lopun elämästään siinä tilassa.
On se jännä että itsellä ei ole ollut mitään ongelmia vakuutusten kanssa. Diagnooseja löytyy ahdistuneisuushäiriö, masennus keskivaikeilla ja vaikeilla jaksoilla ja paniikkihäiriö. Syön lääkkeitä.
Täällä nyt sellaiset pelottelevat, jotka eivät tiedä sairaudesta mitään, tai sitten siinä syvimmässä masennuksen alhossa olevat. Silloin asiat nähdään vain negatiivisesti. Muuten masennus on sairaus siinä missä muutkin, ja siitäkin voi parantua. Mm. Tellervo Koivisto on julkisuudessa kertonut masennuksestaan, eikä kukaan voi sanoa hänen maineensa siitä pilaantuneen.