Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille anoppilassa käynti on kamalaa.
27.07.2008 |
Ja vinkit, millä selviätte reissuista? Pyydän, että tähän ketjuun ei tule anoppi/appihehkutuksia tai meidän syyllistämistä, joille se on oikeasti vaikeaa. Toivon vinkkejä teiltä, jotka pakon edessä käytte ja miten siitä silloin selviätte?
Kommentit (28)
En ole kolmeen vuoteen nähnyt anoppia tai appea (asuvat 1 km päässä). Esikoisemme näkivät vauvana pari kertaa, kuopusta ei koskaan. Mies käy yksin muutaman kerran vuodessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
poikaystävän kanssa yhteen.
Nykyään kun puhun jostain jutusta, niin anoppi alkaa selittää jostain ihan muustan heti kun lopetan puheenvuoroni. Muutenkin hymyilee minulle sillä tavalla ivallisesti ja säälien aina jos puhun jostain.
Poikaystävä on vielä sen ainoa lapsi, voin kuvitella millaiseks tää menee :(
Meillä onneksi lapset jo sen verran isoja, että mies yleensä vie lapset mummolaan ja haetaan seuraavana päivänä pois. Tämä helpottaa huomattavasti omaa elämääni, ei enää niitä piinaavia istuntoja anoppilassa. Lapsista tykkäävät ja lapsetkin isovanhemmistaan, joten siihen en halua puuttua. Mies ei myöskään tule juttuun vanhempiensa kanssa, miehen siskoja vain ylistävät meidän kuullen. Eli sikäli hyvin että miehen kanssa ollaan samoilla linjoilla vierailuista; mahdollisimman harvoin ja nopeasti :)
Hän 'omi' vauvan, tuli meille milloin huvitti (ei koskaan kysynyt sopiiko tulla) ja istui tuntikausia minun väsymyksestäni piittamatta. Yökyläily on hänelle pakkomielle, siitä alettiin puhua jo heti kun vauva oli syntynyt. Kommentoi jopa tyyliin, että voisit jo lopettaa tuon imetyksen niin Matti pääsisi jo mummun ja pappan luokse yökylään. Hänellä oli vauvatarvikkeitakin varmaan enemmän kuin meillä.
Appivanhempani ovat kateellisia minun vanhemmilleni. Se minua ottaa eniten päähän. Jos lapsi on minun vanhemmillani niin mieheni vanhemmat loukkaantuvat siitä. Tai jos olen pyytänyt esim äitiäni hoitamaan lastani meille niin anoppini tuppautuu heti meille.
Jos minun vanhemmat ostavat lapselle jotain, on appivanhempien ostettava vähintään saman verran, mielummin vähän enemmän. Eikö ole naurettavaa käytöstä aikuisilta ihmisiltä?
antakaa kuulkaa samalla mitalla takaisin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itseni on vaikeaa viettää aikaa heidän kakkitietävässä seurassaan. Kaikki menisi hyvin, jos pystyisin nielemään "autettavan" roolin ja esittäisin olevani heitä huonompi. Nykyisin yritän järjestää lapsille ja isovanhemmille tapaamisia niin, ettei meitä vanhempia tai ainakaan mua tarvita paikalla.
Turha ihmetellä kun ei saa vanhana ja raihnaisena apua lapsiltaan tai kun kukaan ei käy katsomassa vanhainkodissa...