Suihkussa mietin miten ihanaa on olla sinkku kun ei tarvitse enää sheivata "sieltä" ja kärsiä karmeasta kutinasta kun sänki kasvaa

Vierailija kirjoitti:

En sheivaa ikinä. Olen ollut parisuhteessa viimeiset 18 vuotta. Mun mies tykkää karvoista.

Onko ikinä tullut mieleen että ehkä mies ei vain kerro totuutta, oma puolisoni sheivaa joskus, muutaman kerran vuodessa, ei sitä nyt kokoajan tarvitse kaljuna pitää, välillä se vain on kivaa vaihtelua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuosta sokeroinnista vielä sen verran, että ei se edes satu niin paljon kuin luullaan jos on osaava kosmetologi tekemässä. Vähän nipistää, kun otetaan herkimpien alueiden läheltä, mutta ensimmäiset nykäisyt tuntuu tympeimmältä ja sen jälkeen helpottaa. Lopuksi laittavat vielä rauhoittavan voiteen iholle. Ei saunomista, hikiliikuntaa tai tiukkoja pikkupöksyjä vuorokauteen niin ei ihokaan ärsyynny enempiä. Vähän voi punoittaa ja kuumotella, mutta se menee nopeasti ohi. Kuorinta parin päivän päästä ja sitä sitten aina välillä. Näillä ohjeilla en ole saanut mitään karvatuppitulehdusta koskaan. Vahalla tehdystä brassista ja sen vaikutuksista en tiedä, mutta tuo sokerihan on siis ihan 100% luonnontuote toisin kuin ne vahausmömmöt...

No blaa blaa ja huh heijaa taas. World first problems, karvoitus alapäässä ja niin poispäin.

Voin kertoa, että tuossa on yksi juurisyy siihen miksi naiset eivät esim. menesty työelämässä. Elämän keskiössä on enemmän oman persvärkin karvattomaksi nyppiminen kuin esim. uran tekeminen tai älyllisesti kehittyminen.

Niin, työelämässä oleva nainenhan ei voi käydä kosmetologilla, kampaajalla tai missään vaan hänen tulee keskittyä työhönsä 25/7 tai on turhamainen tyhjäpää akka.

Minä en sheivaa enää vaikka olen parisuhteessa. Keskustelimme asiasta mieheni kanssa, hän sanoi että ei tiennyt karvoitukseni ulkonäköä tutustuessamme, miksi sillä olisi merkitystä nytkään. Minulla on vähintäänkin runsas karvoitus. Siistin vähän reunoilta ettei se rehoita bikinien ulkopuolella.

Sen verran hän on puuttunut karvoitukseeni, että haluaa silloin tällöin leikata pois ansalangat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuosta sokeroinnista vielä sen verran, että ei se edes satu niin paljon kuin luullaan jos on osaava kosmetologi tekemässä. Vähän nipistää, kun otetaan herkimpien alueiden läheltä, mutta ensimmäiset nykäisyt tuntuu tympeimmältä ja sen jälkeen helpottaa. Lopuksi laittavat vielä rauhoittavan voiteen iholle. Ei saunomista, hikiliikuntaa tai tiukkoja pikkupöksyjä vuorokauteen niin ei ihokaan ärsyynny enempiä. Vähän voi punoittaa ja kuumotella, mutta se menee nopeasti ohi. Kuorinta parin päivän päästä ja sitä sitten aina välillä. Näillä ohjeilla en ole saanut mitään karvatuppitulehdusta koskaan. Vahalla tehdystä brassista ja sen vaikutuksista en tiedä, mutta tuo sokerihan on siis ihan 100% luonnontuote toisin kuin ne vahausmömmöt...

No blaa blaa ja huh heijaa taas. World first problems, karvoitus alapäässä ja niin poispäin.

Voin kertoa, että tuossa on yksi juurisyy siihen miksi naiset eivät esim. menesty työelämässä. Elämän keskiössä on enemmän oman persvärkin karvattomaksi nyppiminen kuin esim. uran tekeminen tai älyllisesti kehittyminen.

Joo, "persvärkin nyppimisessä" käyminen kerran kahdessa kuukaudessa puolen tunnin ajan syöksee naiset työelämästä, aivan.

Tuo tilanne ei johdu siitä oletko sinkku vai suhteessa. Tuo on itsesi itsellesi luoma syy ja johtuu siis vain sinusta itsestäsi. Jos olet niin riippuvainen että roikut ihmisessä joka vaatii sinulta karvattomuutta jotta hänelle kelpaisit ja mukaudut. Niin syy karvojen ajeluun on sinussa itsessäsi ja miellyttämisen halussasi. Toki karvattomuutta vaativa kumppanikin kuulostaa tollolta. Arvelen että aika pieni on se joukko joka sellaista oikeasti kumppaniltaan edellyttää tai vaatii. Ja ei ole kovin kypsää toimia kuten toinen vaatii tai toivoo ja sitten valittaa siitä että "joutuu" niin tekemään. Vai pukeutuisitko kesäisinkin vihreään villapioon koska kumpanisi ei muutoin sinua kelpuuttaisi tai toivoisi sinun pitävän kyseistä pipoa. Ja sanoisitko että ihanaa olla sinkku kun ei ole pakko koko ajan käyttää vihreää villapipoa.

Toistan, mitä joku toinenkin jo mainitsi, miksi miehet eivät ajele karvojaan "siisteyden" takia?

Enkä sanoisi että huonosta itsetunnostakaan kyse jos ajelee "miesten takia" - kyllä ihan oikeasti valtaosa ei-eläkeikäisistä miehistä odottaa vähintäänkin vähäkarvaisuutta.

Tässä yksi kysely, sanokaa jos tiedätte uudemmasta:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pitaako-naisen-olla-karvaton-miehet…

Voi olla että pieni vähemmistö naisista todella ajelee itsensä vuoksi, mutta jos aloittajan lakkaa ajamasta kun ei harrasta seksiä, niin ei sitä kyllä itsensä vuoksi silloin tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut sinkku tasan 10 vuotta ja sheivaan joka aamu suihkussa. Miten se edes liittyisi parisuhteeseen mitenkään? Seksiäkin oli viimeksi kahdeksan vuotta sitten (toisen ihmisen kanssa).

Mun iho kestää hyvin, ei kutise tai punoita. Kutiseeko sulla kainalotkin? Vai jätätkö nekin sheivaamatta?

Joka aamu?! Ensinnäkin kellä on tuohon aikaa, toisekseen, ei kai ne karvat päivässä mitenkään ehdi ajokuntoon kasvaa takaisin!

Aikaa? Vie ehkä minuutin kun vetäisen höylällä karheuden veks niin kainaloista kuin jalkovälistäkin. Pesen hampaitakin pitempään. Kuinka kiireellinen elämä sulla on?

Miten saat minuutissa ajeltua alapään? Kainalot kyllä menee minuutissa, mutta alapää on kyllä sen verran kiemurainen että aika akrobaatti saa olla jos sen yhtä äkäisesti ajelee. Vaahdotus, ajelu, huuhtelu, desinfiointi ja rasvaaminen vie kyllä mulla lähemmäs 5-10 minuuttia enkä ikinä viitsisi tätä tehdä joka päivä... Ja yhä ihmettelen miten päivässä edes tulee yhtään mitään ajeltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuosta sokeroinnista vielä sen verran, että ei se edes satu niin paljon kuin luullaan jos on osaava kosmetologi tekemässä. Vähän nipistää, kun otetaan herkimpien alueiden läheltä, mutta ensimmäiset nykäisyt tuntuu tympeimmältä ja sen jälkeen helpottaa. Lopuksi laittavat vielä rauhoittavan voiteen iholle. Ei saunomista, hikiliikuntaa tai tiukkoja pikkupöksyjä vuorokauteen niin ei ihokaan ärsyynny enempiä. Vähän voi punoittaa ja kuumotella, mutta se menee nopeasti ohi. Kuorinta parin päivän päästä ja sitä sitten aina välillä. Näillä ohjeilla en ole saanut mitään karvatuppitulehdusta koskaan. Vahalla tehdystä brassista ja sen vaikutuksista en tiedä, mutta tuo sokerihan on siis ihan 100% luonnontuote toisin kuin ne vahausmömmöt...

No blaa blaa ja huh heijaa taas. World first problems, karvoitus alapäässä ja niin poispäin.

Voin kertoa, että tuossa on yksi juurisyy siihen miksi naiset eivät esim. menesty työelämässä. Elämän keskiössä on enemmän oman persvärkin karvattomaksi nyppiminen kuin esim. uran tekeminen tai älyllisesti kehittyminen.

Niin, työelämässä oleva nainenhan ei voi käydä kosmetologilla, kampaajalla tai missään vaan hänen tulee keskittyä työhönsä 25/7 tai on turhamainen tyhjäpää akka.

Saa käydä, vaikka asua perseenvahaajan kanssa kimpassa. Mutta ei sitten kannata valittaa, että "naisena oleminen maksaa" tai että en ylentynyt (itsellään) urallani blaablaa. Jos kerran ajatukset pyörii haarukan nyppimisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut sinkku tasan 10 vuotta ja sheivaan joka aamu suihkussa. Miten se edes liittyisi parisuhteeseen mitenkään? Seksiäkin oli viimeksi kahdeksan vuotta sitten (toisen ihmisen kanssa).

Mun iho kestää hyvin, ei kutise tai punoita. Kutiseeko sulla kainalotkin? Vai jätätkö nekin sheivaamatta?

Joka aamu?! Ensinnäkin kellä on tuohon aikaa, toisekseen, ei kai ne karvat päivässä mitenkään ehdi ajokuntoon kasvaa takaisin!

Aikaa? Vie ehkä minuutin kun vetäisen höylällä karheuden veks niin kainaloista kuin jalkovälistäkin. Pesen hampaitakin pitempään. Kuinka kiireellinen elämä sulla on?

Miten saat minuutissa ajeltua alapään? Kainalot kyllä menee minuutissa, mutta alapää on kyllä sen verran kiemurainen että aika akrobaatti saa olla jos sen yhtä äkäisesti ajelee. Vaahdotus, ajelu, huuhtelu, desinfiointi ja rasvaaminen vie kyllä mulla lähemmäs 5-10 minuuttia enkä ikinä viitsisi tätä tehdä joka päivä... Ja yhä ihmettelen miten päivässä edes tulee yhtään mitään ajeltavaa.

Mulla kainaloiden ajeluun menee 10sek ja alapään ajeluun 2min. En desinfioi(??) tai rasvaa.

Pakko taas jälleen kerran todeta että kylläpä se yllättävän monen persettä tuntuu kutittavan miten muut karvojensa kanssa elää.

Vierailija kirjoitti:

Toistan, mitä joku toinenkin jo mainitsi, miksi miehet eivät ajele karvojaan "siisteyden" takia?

Enkä sanoisi että huonosta itsetunnostakaan kyse jos ajelee "miesten takia" - kyllä ihan oikeasti valtaosa ei-eläkeikäisistä miehistä odottaa vähintäänkin vähäkarvaisuutta.

Tässä yksi kysely, sanokaa jos tiedätte uudemmasta:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pitaako-naisen-olla-karvaton-miehet…

Voi olla että pieni vähemmistö naisista todella ajelee itsensä vuoksi, mutta jos aloittajan lakkaa ajamasta kun ei harrasta seksiä, niin ei sitä kyllä itsensä vuoksi silloin tehdä.

Suuri osa aikuisesti miehistä ei odota mitään karvattomuutta.

Ja toisekseen, jos naiset ajavat karvansa miesten odotusten takia, on kyse heikosta itsetunnosta.

Kuka sut on pakottanut parisuhteessa sheivaamaan?

Itse olin ensimmäiset kerrat parisuhteessa täysin luonnollisella pehkolla. En halunnut miestä, jolle kelpaa vain ajeltu. No mies oli mitä toivoinkin. Nykyään siistin välillä lyhyeksi ladyshaverillä ja saksilla, en IKINÄ sheivaa täysin. Huh huh! Ja tämäkin ihan täysin omasta halustani, tuntuu paremmalta.

Minä ajelen vain reunoilta, ettei tursota pikkareiden/bikinien alta ja loput lyhennän saksilla. Perskarvoihin en koske ollenkaan,  pitäisi olla akrobaatti että ne saisi ajettua!

Kelpaan seksiin tasan yhdelle miehelle (viiden vuoden etsintöjen tulos) ja se vaatii karvattomuutta niin pakko sheivata. Se on hirvittävän työlästä, rasittavaa ja epämukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuosta sokeroinnista vielä sen verran, että ei se edes satu niin paljon kuin luullaan jos on osaava kosmetologi tekemässä. Vähän nipistää, kun otetaan herkimpien alueiden läheltä, mutta ensimmäiset nykäisyt tuntuu tympeimmältä ja sen jälkeen helpottaa. Lopuksi laittavat vielä rauhoittavan voiteen iholle. Ei saunomista, hikiliikuntaa tai tiukkoja pikkupöksyjä vuorokauteen niin ei ihokaan ärsyynny enempiä. Vähän voi punoittaa ja kuumotella, mutta se menee nopeasti ohi. Kuorinta parin päivän päästä ja sitä sitten aina välillä. Näillä ohjeilla en ole saanut mitään karvatuppitulehdusta koskaan. Vahalla tehdystä brassista ja sen vaikutuksista en tiedä, mutta tuo sokerihan on siis ihan 100% luonnontuote toisin kuin ne vahausmömmöt...

No blaa blaa ja huh heijaa taas. World first problems, karvoitus alapäässä ja niin poispäin.

Voin kertoa, että tuossa on yksi juurisyy siihen miksi naiset eivät esim. menesty työelämässä. Elämän keskiössä on enemmän oman persvärkin karvattomaksi nyppiminen kuin esim. uran tekeminen tai älyllisesti kehittyminen.

Niin, työelämässä oleva nainenhan ei voi käydä kosmetologilla, kampaajalla tai missään vaan hänen tulee keskittyä työhönsä 25/7 tai on turhamainen tyhjäpää akka.

Saa käydä, vaikka asua perseenvahaajan kanssa kimpassa. Mutta ei sitten kannata valittaa, että "naisena oleminen maksaa" tai että en ylentynyt (itsellään) urallani blaablaa. Jos kerran ajatukset pyörii haarukan nyppimisessä.

Niinpä. Koska jokainen itseään sheivaava nainen miettii just sitä 24/7. Palaverissa on hankalaa, kun pomo joskus kysyy mun mielipidettäni ja pohdin vaan, milloin pääsen kotiin nyppimään haarojani. Läppärille piirtelen p*llun kuvia ja googletan posliinipinppejä.

Eiku ai niin, mähän olen se pomo. Ihme, että alaiseni saavat mitään aikaiseksi kun hyppyytän niitä koko ajan etsimässä edullisia vahauspaikkoja.

Ei juma 😂😂 Miten joku voi olla noin typerä ja yksioikoinen? Luuletko että työhaastattelussa kysytään, sheivaatko alapääsi? Tai että vain tukka takussa ja rikkinäisissä vaatteissa kulkeva nainen menestyy työelämässä? Kun eihän kampaajalla tai vaateostoksilla ehdi millään käymään.

Mites suihku? Saanko mennä vai onko liian itsekästä ja naisellista ja pois työstäni?

Tää oli kyllä päivän paras. Kiitos nauruista 😀

10 vuotta parisuhteessa ja miehellä ei ole kyllä mitään sanomista karvoitukseeni. En minäkään puutu siihen ajaako partansa vai ei. Ei olla karvojen tai karvattomuuden takia yhdessä. Hänen silmissään olen kauneimmillaan toki, kun olen laittautunut, mutta harvoinpa silloin alasti ollaan. Että karvoilla ei ole silloinkaan merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut sinkku tasan 10 vuotta ja sheivaan joka aamu suihkussa. Miten se edes liittyisi parisuhteeseen mitenkään? Seksiäkin oli viimeksi kahdeksan vuotta sitten (toisen ihmisen kanssa).

Mun iho kestää hyvin, ei kutise tai punoita. Kutiseeko sulla kainalotkin? Vai jätätkö nekin sheivaamatta?

Joka aamu?! Ensinnäkin kellä on tuohon aikaa, toisekseen, ei kai ne karvat päivässä mitenkään ehdi ajokuntoon kasvaa takaisin!

Aikaa? Vie ehkä minuutin kun vetäisen höylällä karheuden veks niin kainaloista kuin jalkovälistäkin. Pesen hampaitakin pitempään. Kuinka kiireellinen elämä sulla on?

Miten saat minuutissa ajeltua alapään? Kainalot kyllä menee minuutissa, mutta alapää on kyllä sen verran kiemurainen että aika akrobaatti saa olla jos sen yhtä äkäisesti ajelee. Vaahdotus, ajelu, huuhtelu, desinfiointi ja rasvaaminen vie kyllä mulla lähemmäs 5-10 minuuttia enkä ikinä viitsisi tätä tehdä joka päivä... Ja yhä ihmettelen miten päivässä edes tulee yhtään mitään ajeltavaa.

Desinfiointi?!

Minuutissa ajaa sängen esim vauvaöljyllä, jonka voi jättää iholle.

Eipäs luistella siitä sheivaamisesta!

M54

Siis apua. Jos nyt jäisin sinkuksi niin oikeastiko pitää alkaa sheivaamaan ”sieltä”? Onko todella näin?

Tuossapa oiva syy pysyä sinkkuna!