Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset opiskelijat ovat aivan kauheita turhasta ruikuttajia ja kaikesta valittavia!
30.01.2020 |
Vaativat jo opiskeluaikana mm. työssäkäyvän elintasoa ja tulotasoa, mutta opiskelijan vapauksia. Ei kelpaa opiskelijoille mm. soluasunnot, vaan oma yksiö sen olla pitää, mielellään vieläpä saunalla, parvekkeella ja hyvältä asuinalueelta. Lisäksi oma auto tietenkin pitää olla ja ruikutetaan siitä, kun oppilaitoksien pihoilla ei välttämättä riitä parkkipaikkoja autoille! Tiedoksi vain, oppilaitokset eivät ole millään tavalla velvollisia järjestämään parkkitilaa opiskelijoille. Ruikuttavat myös siitä, kun on joillakin luennoilla "on otsaa" olla läsnäolopakko ja kun sen vuoksi ei pääse esim. matkustelemaan. Aha, eli koulussa ei siis edes kiinnostaisi käydä. Monella on muutenkin mielessä vain biletys, biletys ja biletys. Ja ah, ikuinen valituksen aihe on myös ryhmätyöt, kun ei välttämättä pääsekään tuttujen kavereiden kaa tekemään sitä työtä. Monet valittavat myös opintojen rankkuudesta, vaikka monet opiskelevat käytännössä 4-päiväistä viikkoa ja opiskelupäivän pituus on tyyliin klo 10-14 tai klo 12-16, ku "eihän sitä pitempää päivää jaksa, eikä varsinkaan herätä pimeänä ja kylmänä aamuna klo 8". Osa kehtaa myös valittaa rahasta, "ku se ei riitä mun luksusasuntoon, autoon, bilettämiseen ja matkusteluun". Oikeastiko kaikki nuo on heti saatava? Perkele on koko elämä aikaa ja jos kiinnostaa sitä rahaa saada ja parempaa elintasoa, niin opinnot nopeasti kasaan ja töihin, niin sillähän se järjestyy!
Uskallan väittää, että todellisuudessa suomalaisen opiskelijan asema on paras koko maailmassa, kun sitä verrataan muiden maiden opiskelijoihin. Täällä lainattomat opiskelijaetuudet ja tuet ovat suurimmat koko maailmassa. Ja opiskelutahti esim. suomalaisissa yliopistoissa ei todellakaan ole yhtään mitään verrattuna moniin muihin maihin. Maailmalla nimittäin on yleistä, että jos ei tahdissa pysy, niin lentää yliopistosta ulos. Ja jos asumistakin ajattelee, niin monessa muussa maassa ei opiskelijoille todellakaan ole mahdollista asua omassa asunnossa, vaan soluasunnot tai oppilaitosten asuntolat ovat käytännössä ainoa mahdollisuus asua.
Paitsi että suomalaiset opiskelijat saavat eniten koko maailmassa, he ovat varmasti myös kaikkein eniten ruikuttavia ja valittavia opiskelijoita koko maailmassa. Tai varmasti ainakin kaikkiin saamiinsa tukiin ja etuuksiin suhteutettuna.
Kommentit (47)
Turussa se on instituutiota ja akatemiaa valittaa "organisoidusti". Tälläistä opiskelua pitkälti alusta loppuun nirppa tissi emmeiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ole. Pahoittelut, en lukenut kokonaan aloitustasi.
Asun soluasunnossa ja olen opiskelun ohessa työssä kolmessa eri paikassa. Teen työtä niin paljon kuin pystyn. Tunteja saa tehdä vaikka kuinka paljon.
Nostan opintotuen ja -lainan. Sijoitan ne, että valmistuttuani on pesemuna omaa asuntoa varten.
Ostan yksiön ja säästän isompaan. Minulla ei ole turvaverkostoa. Se täytyy itse rakentaa.
En todellakaan valita. Teen työtä niin kauan kuin jaksan.
Luen työssäni opiskelijoiden palautteita toisinaan ja voi allekirjoittaa aloituksesi. Toki suurin osa ei valita tyhjästä. Mutta sitten on niitä, jotka valittaa mitä ihmeellisimmistä asioista.
Valivalivali ap. Kukahan se tässä on se pahin ruikuttaja.
Kylläpäs menee aloittajalla tunteisiin. En jaksanut lukea pidemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko että työttömät asuvat yleensä soluasunnoissa?
Oi kamalaa, ihan soluasunnossa! Onhan tuo nyt aivan järkyttävä kohtalo, että saa asua edullisessa kimppakämpässä muutaman vuoden opiskeluaikana.
Suomessa ei tarvitse vanhempien säästää palkastaan, että lapsi pääsisi yliopistoon. Tästä olen samaa mieltä. Mutta negatiivinen asenteesi ei ole kovin mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä kun minun alallani oli luentoja ja läsnäolopakollisia harkkoja klo 8-18 ilman hyppytunteja, ja tuon lisäksi piti vielä lukea tentteihin, tehdä ryhmätyöt ja raportit. Eipä ollut meillä kyllä vain parin tunnin päiviä tai nelipäiväistä viikkoa. Ei todellakaan ollut kevyttä hommaa!
Pyörällä tai kävellen kuljin yliopistolle 7 km/suunta, asuin solussa mutta muutin yksiöön kun solukämppikset olivat aina jotain haisevia ja metelöiviä vaihtareita.
Saunaa asunnossani ei ole koskaan ollut enkä sitä ole kaivannutkaan, ei välttämättä edes parveketta.
Jossain vaiheessa aloin käydä töissäkin opintojen ohella, kun kolmen vuoden jälkeen alkoi olla vähän lyhyempiä päiviä.
Vapaapäiviä minulla ei ollut koskaan, kun aina olin töissä tai opiskelin. En ole koskaan tykännyt matkustella eikä minulla ole lemmikkejä.
Vanhemmat eivät sponssaa elämääni, asuvat 600 km päässä jonne kuljen kerran vuodessa julkisilla.
Opintotuella elin ja välillä näin nälkää kun ei ollut rahaa ruokaan eikä uusiin kenkiin kun edellisistä irtosi pohja.
En biletä enkä juo alkoholia.
Autoa en ole koskaan omistanut, en siis edelleenkään.
Ryhmätyöt on oikeasti aivan ahterista, kun ryhmässä on aina joku joka ei omaa osuuttaan tee eikä ilmoita siitä ajoissa, että ryhmän muut jäsenet voisivat sen tehdä. Kaikki saavat siis ryhmätyöstä huonon arvosanan ja lusmuilija pääsee toisten siivellä kurssin kuitenkin läpi.
En jaksanut lukea kokonaan tuota kummallista ulostuloa. Sen verran kuitenkin sanon, etten voi käsittää miksi se on joidenkin mielestä joku oletusarvo, että opiskelijan täytyy olla köyhä. Että jos opiskelija ei ole köyhä niin kyllä se vaan on niin itsekäs ja turhamainen ja typerä.
Minä opiskelen, mutta en nähnyt mitään syytä elää elämäni mahdollisesti parhaita vuosia köyhyydessä. Siksi valitsin täyspäiväisen työnteon opintojen ohessa. Opinnot toki venähtävät, mutta saanpa elää täyspainoista elämää siinä ohella.
P.S. Soluasuminen ei ole sivistyneessä maassa onneksi kenellekään pakollista. Itse en suostuisi moiseen ikipäivänä, ja hyvä etteivät monet muutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset valittaa kaikesta, kai se on osa kulttuuria. Käy vaan välillä kauhean raskaaksi kuunnella sitä ainaista valitusta.
Opiskelijoiden valittamistrendi kuvaa aikaansa.
Me muutkin valitamme:
Koulussa kiusattiin, töissä on huono ilmapiiri, telkkarissa aina samat naamat, taas huono ilma, bussivuoroja liian vähän, Kela liian hidas, lääkäriin ei pääse, ruoka ei maistu miltään, politiikot huijaa ja vetää välistä, sukulaisia ei tahdo kestää, ruuhkavuodet ahdistaa...
Vaikeeta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näppituntumani opettajana on että vaihto-opiskelijat eivät valita.
Arvostavat opettajaa.
Asuin soluissa 10 vuotta. Kun valmistuin ja pääsin viimein yksiöön niin alkoi elämä hymyilemään ihan eri tavalla, kun ei tarvinnut enää ottaa ketään muuta huomioon. Joten ymmärrän soluvihaa, MUTTA olen sitä mieltä, että jos haluaa paremman elintason niin pitää käydä koulun sivussa töissä (toisin sanoen kustantaa se erotus itse). Nykyään opiskelu on melkein kokonaan pelkkää itseopiskelua tai ryhmätöitä, pl. jotkut vaativimmista aloista, joten työssäkäyntiin kyllä riittää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon takia pitäisi saada se perustulo. Loppuisi se iänikuinen narina tuloista.
Silloin se olisi selvästi omasta elämäntyylistä johtuvaa se rahattomuus.
Eli perustulo.
Rahat suoraan tilille. Tämä parantaisi työmarkkinoitakin. Jos työpaikalla asiat ei ole kunnossa niin voisi vain kävellä pihalle töistä.
Nollatuntia molempiin suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Näppituntumani opettajana on että vaihto-opiskelijat eivät valita.
Arvostavat opettajaa.
Sama juttu on uskonnillisista perheistä tulleiden kohdalla. Uskonnolla ei ole väliä tässä vaan siinä miten vanhempaa ihmistä ja auktoriteettia kohdellaan.
Siinä tulee se arvostus. Tätä ei muuten ateisteilta saa. Vaikka itse olenkin ateisti, niin olen tälläisen pistänyt merkille.
Vierailija kirjoitti:
Asuin soluissa 10 vuotta. Kun valmistuin ja pääsin viimein yksiöön niin alkoi elämä hymyilemään ihan eri tavalla, kun ei tarvinnut enää ottaa ketään muuta huomioon. Joten ymmärrän soluvihaa, MUTTA olen sitä mieltä, että jos haluaa paremman elintason niin pitää käydä koulun sivussa töissä (toisin sanoen kustantaa se erotus itse). Nykyään opiskelu on melkein kokonaan pelkkää itseopiskelua tai ryhmätöitä, pl. jotkut vaativimmista aloista, joten työssäkäyntiin kyllä riittää aikaa.
Puhut asiaa, mutta sen verran huomautan, että ei opiskelijoilla ole muutakaan vaihtoehtoa kuin kustantaa erotus itse. Monet ei-opiskelleet luulevat, että opiskelijoille syydetään massia joka tuutista niin paljon kuin he suinkin jaksavat sitä kuluttaa. Totuus on se, että valtion tuki käsittää opintorahan, asumistuen ja lainantakauksen. That's it. Jos haluat lisää massia, menet töihin.
Esimerkki kolmen vuoden takaa (nämä ovat hieman muuttuneet, mutta en ole perehtynyt koska en tukia nosta):
Opintoraha ja opiskelijan asumislisä: 470 e/kk
Valtion takaama opintoLAINA: 300 e/kk
Yht. 770 e/kk.
Harvalle tuo riittää ja osa ei halua ottaa lainaa epävarman tulevaisuuden vuoksi, joten ei muuta kun töihin.
/10
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kokonaan tuota kummallista ulostuloa. Sen verran kuitenkin sanon, etten voi käsittää miksi se on joidenkin mielestä joku oletusarvo, että opiskelijan täytyy olla köyhä. Että jos opiskelija ei ole köyhä niin kyllä se vaan on niin itsekäs ja turhamainen ja typerä.
Minä opiskelen, mutta en nähnyt mitään syytä elää elämäni mahdollisesti parhaita vuosia köyhyydessä. Siksi valitsin täyspäiväisen työnteon opintojen ohessa. Opinnot toki venähtävät, mutta saanpa elää täyspainoista elämää siinä ohella.
P.S. Soluasuminen ei ole sivistyneessä maassa onneksi kenellekään pakollista. Itse en suostuisi moiseen ikipäivänä, ja hyvä etteivät monet muutkaan.
Laiskuutta, jos opinnot venyvät työssä käynnin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kokonaan tuota kummallista ulostuloa. Sen verran kuitenkin sanon, etten voi käsittää miksi se on joidenkin mielestä joku oletusarvo, että opiskelijan täytyy olla köyhä. Että jos opiskelija ei ole köyhä niin kyllä se vaan on niin itsekäs ja turhamainen ja typerä.
Minä opiskelen, mutta en nähnyt mitään syytä elää elämäni mahdollisesti parhaita vuosia köyhyydessä. Siksi valitsin täyspäiväisen työnteon opintojen ohessa. Opinnot toki venähtävät, mutta saanpa elää täyspainoista elämää siinä ohella.
P.S. Soluasuminen ei ole sivistyneessä maassa onneksi kenellekään pakollista. Itse en suostuisi moiseen ikipäivänä, ja hyvä etteivät monet muutkaan.
Laiskuutta, jos opinnot venyvät työssä käynnin vuoksi.
Niin, kai se sitäkin voi olla. Tuon logiikan mukaan työssäkäyvät ihmiset ovat kaikki laiskoja, elleivät samalla opiskele.
Näen itse asian hieman toisin.
/10
Asuin yhden vuoden solussa ja oli elämäni kamalinta aikaa. Olen introvertti ja kaipaan omaa rauhaa ja tilaa. Asuminen tuntemattoman kanssa oli hirveää kun ei pystynyt edes pieraista omassa huoneessa kun kämppis on seinän takana. Kämppikseni oli aamuvirkku ja meni nukkumaan aikaisin. Tämän vuoksi kielsi suihkussa käynnin ja iltapalan laittamisen klo 22 jälkeen. Sinä vuonna eristäydyin kokonaan huoneeseeni enkä saanut yhtään opintopistettä. Nyt asun pienen pienessä yksiössä, kaupungin vuokratalossa jossa iso osa on syrjäytyneitä ja alkoholin suurkuluttajia. Silti parempi kuin solu. Autoa en omista koska ei ole sellaiseen varaa eikä ole korttiakaan koska ei siihenkään ole koskaan ollut varaa.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoitatko että työttömät asuvat yleensä soluasunnoissa?