Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset opiskelijat ovat aivan kauheita turhasta ruikuttajia ja kaikesta valittavia!
30.01.2020 |
Vaativat jo opiskeluaikana mm. työssäkäyvän elintasoa ja tulotasoa, mutta opiskelijan vapauksia. Ei kelpaa opiskelijoille mm. soluasunnot, vaan oma yksiö sen olla pitää, mielellään vieläpä saunalla, parvekkeella ja hyvältä asuinalueelta. Lisäksi oma auto tietenkin pitää olla ja ruikutetaan siitä, kun oppilaitoksien pihoilla ei välttämättä riitä parkkipaikkoja autoille! Tiedoksi vain, oppilaitokset eivät ole millään tavalla velvollisia järjestämään parkkitilaa opiskelijoille. Ruikuttavat myös siitä, kun on joillakin luennoilla "on otsaa" olla läsnäolopakko ja kun sen vuoksi ei pääse esim. matkustelemaan. Aha, eli koulussa ei siis edes kiinnostaisi käydä. Monella on muutenkin mielessä vain biletys, biletys ja biletys. Ja ah, ikuinen valituksen aihe on myös ryhmätyöt, kun ei välttämättä pääsekään tuttujen kavereiden kaa tekemään sitä työtä. Monet valittavat myös opintojen rankkuudesta, vaikka monet opiskelevat käytännössä 4-päiväistä viikkoa ja opiskelupäivän pituus on tyyliin klo 10-14 tai klo 12-16, ku "eihän sitä pitempää päivää jaksa, eikä varsinkaan herätä pimeänä ja kylmänä aamuna klo 8". Osa kehtaa myös valittaa rahasta, "ku se ei riitä mun luksusasuntoon, autoon, bilettämiseen ja matkusteluun". Oikeastiko kaikki nuo on heti saatava? Perkele on koko elämä aikaa ja jos kiinnostaa sitä rahaa saada ja parempaa elintasoa, niin opinnot nopeasti kasaan ja töihin, niin sillähän se järjestyy!
Uskallan väittää, että todellisuudessa suomalaisen opiskelijan asema on paras koko maailmassa, kun sitä verrataan muiden maiden opiskelijoihin. Täällä lainattomat opiskelijaetuudet ja tuet ovat suurimmat koko maailmassa. Ja opiskelutahti esim. suomalaisissa yliopistoissa ei todellakaan ole yhtään mitään verrattuna moniin muihin maihin. Maailmalla nimittäin on yleistä, että jos ei tahdissa pysy, niin lentää yliopistosta ulos. Ja jos asumistakin ajattelee, niin monessa muussa maassa ei opiskelijoille todellakaan ole mahdollista asua omassa asunnossa, vaan soluasunnot tai oppilaitosten asuntolat ovat käytännössä ainoa mahdollisuus asua.
Paitsi että suomalaiset opiskelijat saavat eniten koko maailmassa, he ovat varmasti myös kaikkein eniten ruikuttavia ja valittavia opiskelijoita koko maailmassa. Tai varmasti ainakin kaikkiin saamiinsa tukiin ja etuuksiin suhteutettuna.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kokonaan tuota kummallista ulostuloa. Sen verran kuitenkin sanon, etten voi käsittää miksi se on joidenkin mielestä joku oletusarvo, että opiskelijan täytyy olla köyhä. Että jos opiskelija ei ole köyhä niin kyllä se vaan on niin itsekäs ja turhamainen ja typerä.
Minä opiskelen, mutta en nähnyt mitään syytä elää elämäni mahdollisesti parhaita vuosia köyhyydessä. Siksi valitsin täyspäiväisen työnteon opintojen ohessa. Opinnot toki venähtävät, mutta saanpa elää täyspainoista elämää siinä ohella.
P.S. Soluasuminen ei ole sivistyneessä maassa onneksi kenellekään pakollista. Itse en suostuisi moiseen ikipäivänä, ja hyvä etteivät monet muutkaan.
Laiskuutta, jos opinnot venyvät työssä käynnin vuoksi.
Niin, kai se sitäkin voi olla. Tuon logiikan mukaan työssäkäyvät ihmiset ovat kaikki laiskoja, elleivät samalla opiskele.
Näen itse asian hieman toisin.
/10
Aika moni työssäkäyvä ihminen onkin laiska, mitä sitten?
Opinnot voi kuitenkin suorittaa tavoiteajassa (ja allekin, jos ei lusmuile) vaikka kävisi töissä täysipäiväisesti, eikä se vaadi edes mitään kovin ihmeellistä ponnistelua. Been there, done that.
Good for you! :)
Laiskuudella ei siis tosiaan ole asian kanssa tekemistä. Minä pidän vapaa-ajasta ja priorisoin sen, sinä priorisoit tavoiteajassa valmistumisen.
Niin me ollaan erilaisia kaikki.
/10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP on aivan oikeassa ja kaikki kertomasi on täyttä totta lukuunottamatta auton omistamista. Ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla, tai siis pääkaupungissa koska eiväthän opsiskelijat suostu asumaan missään periferiassa Vantaalla tai Espoossa, opiskelijat eivät tarvitse autoa mihinkään ja aniharvalla sellainen lienee.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni työssäkäyvä ihminen onkin laiska, mitä sitten?
Opinnot voi kuitenkin suorittaa tavoiteajassa (ja allekin, jos ei lusmuile) vaikka kävisi töissä täysipäiväisesti, eikä se vaadi edes mitään kovin ihmeellistä ponnistelua. Been there, done that.
Et voi yleistää oman opiskelualasi kokemuksia kaikkiin aloihin. Joillain aloilla opinnot ovat vaativia ja pakollista läsnäoloa on paljon. Haluaisinpa nähdä miten esim. lääkäriopinnot sujuvat kokopäiväisen työn ohessa.
Itse olen asunut solussa kohta vuoden, aika lailla ongelmitta. En hirveästi ole tekemisissä kämppisteni kanssa, mutta ihan yhteistyökykyisiä, siistejä ja hiljaisia ovat (hiljaisella tarkoitan sitä etteivät kuuntele musiikkia kovalla yöaikaan, järjestä bileitä tai muutenkaan metelöi kohtuuttomasti). Toki yksiö olisi kivempi, mutta tässä on todella halpa vuokra eli tuista jää hyvä siivu vielä ruokaan, vihkoihin, kyniin yms. tarpeelliseen.
En juurikaan ostele vaatteita (juuri mietin, raaskinko ostaa uudet farkut, kun edelliset alkavat mennä rikki, melkein kaikissa alushousuissani on reikiä ja käytän paraikaa äidiltäni saamiani hänen vanhoja talvikenkiä). En myöskään tupakoi tai käytä alkoholia tai tilaa ruokaa kotiin. Autoakaan ei ole ja kuljen kaikkialle kävellen tai pyörällä, koska en halua ostaa julkisen liikenteen matkakorttia. Kaupassa käyn halvimmissa ruokakaupoissa muutaman kilometrin päässä enkä lähikaupassa.
Ulkomailla olen ollut viimeksi töissä eli en myöskään huvimatkustele nyt kun opiskelen. Muutenkin pyrin välttämään maksullisia aktiviteetteja. Jumppaan kotona, luen kirjaston lainakirjoja, katson Youtube-videoita ja Yle Areenan sarjoja, käyn ulkona kävelyllä. Ihan hyvin pärjää näin, enkä valita kenellekään. Itsehän olen valinnut opiskella. Töissä en jaksa käydä opintojen ohella, koska yritän toipua tässä burn outista samalla, mutta kesäksi olen toki hakemassa töitä.
Mielestäni aloitus oli turhan kielteinen ja ikävään sävyyn kirjoitettu ja tuntui leimaavan kaikki Suomen opiskelijat. Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota opiskelukavereideni elintapoihin ja -tasoon ja ihmetellyt samaa kuin ap. Taidan olla omasta (pienestä) ainejärjestöstäni ainut, joka asuu solussa, muilla yksiö tai sitten kaksio kumppanin kanssa. Moni käy paljon bileissä ym. tapahtumissa ja harrastaa kalliita harrastuksia sekä kuuluu tilaavan usein ruokaa kotiinkuljetuksella. Eihän se ole minulta pois ja moni käy kyllä töissäkin eli varmaan itse rahoittaa sen erotuksen, mutta lähinnä olen ihmetellyt. Onneksi jokainen saa tehdä elämästään sellaisen kuin haluaa :)
Ota huomioon että nykyään opiskelu on erilaista kuin ennen. Yhä useampi opiskelija on vanhempi, monet ovat yli 30v, vaihtavat alaa ja opiskelevat uutta tutkintoa. Iso osa käy opiskelujen ohessa töissä, osalla on jo jälkikasvua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon että nykyään opiskelu on erilaista kuin ennen. Yhä useampi opiskelija on vanhempi, monet ovat yli 30v, vaihtavat alaa ja opiskelevat uutta tutkintoa. Iso osa käy opiskelujen ohessa töissä, osalla on jo jälkikasvua.
Tämä. Olen itse 29 ja en voisi kuvitella asuvani 10 vuotta nuoremman opiskelijan kanssa.
Se, että suomalaisen opiskelijan tilanne on paljon parempi kuin muualla, ei tarkoita, ettei epäkohdista saisi valittaa. Miten ne muuten korjautuisi?
Merkittävä epäkohta on kesä. Kesätöitä ei riitä kaikille. Kesän voisi opiskella, mutta omassa oppilaitoksessa kurssitarjonta on kesäisin on surkea (tällä hetkellä löytyy kolme kurssia, mikään ei oman alan. Ihan turhia siis).
Laina on se kolmas vaihtoehto, mutta siihenkin liittyy epäkohtia. Alanvaihtaja ei saa täyttä opintolainaa enää toiseen tutkintoon, vaikka ei olisi lainaa ottanut yhtään ekassa tutkinnossa, vaan pelkästään jäljellä olevien tukikuukausien suuruisen määrän. Alanvaihto on tehty hyvin vaikeaksi ja tuo käytäntö ei ole mistään kotoisin.
Moni opiskelija (itse mm) käy töissä opintojen ohessa, jolloin läsnäolopakko on oikeasti aika hankalaa.
Ei se kaikki valitus ole turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on täysin oikeassa. Vertailun vuoksi: USA:ssa opintojen hinta vuodessa keskimäärin (siis PELKKÄ opetus):
$36,880 at private colleges
$10,440 at public colleges (in-state residents)
$26,820 at public colleges (out-of-state residents)
Asumiskustannukset (room and board):
$12,990 at private colleges
$11,510 at public colleges
Toisaalta, eipä minulla ole mitään sitä vastaan että duunarit subventoivat minun opiskelujani anteliaasti. Olen ylemmän keskiluokan perheestä, sain opintotukea ja asumistukea ja maksuttoman koulutuksen, ja nyt olen hyväpalkkaisessa asiantuntijavirassa. Kiitos pienipalkkaiset työläiset!
Aloittaja se tässä on kaikista pahin ruikuttaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoisitko ap viimeiset kaksikymmentä ruikutusketjua, mitkä olet palstalle tehnyt? Arvioidaan oma kykysi erottaa olennainnen sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Se, että suomalaisen opiskelijan tilanne on paljon parempi kuin muualla, ei tarkoita, ettei epäkohdista saisi valittaa. Miten ne muuten korjautuisi?
Merkittävä epäkohta on kesä. Kesätöitä ei riitä kaikille. Kesän voisi opiskella, mutta omassa oppilaitoksessa kurssitarjonta on kesäisin on surkea (tällä hetkellä löytyy kolme kurssia, mikään ei oman alan. Ihan turhia siis).
Laina on se kolmas vaihtoehto, mutta siihenkin liittyy epäkohtia. Alanvaihtaja ei saa täyttä opintolainaa enää toiseen tutkintoon, vaikka ei olisi lainaa ottanut yhtään ekassa tutkinnossa, vaan pelkästään jäljellä olevien tukikuukausien suuruisen määrän. Alanvaihto on tehty hyvin vaikeaksi ja tuo käytäntö ei ole mistään kotoisin.
Moni opiskelija (itse mm) käy töissä opintojen ohessa, jolloin läsnäolopakko on oikeasti aika hankalaa.
Ei se kaikki valitus ole turhaa.
Meinaatko, että vauvapalstalla ruiskuttaminen mitään auttaa? Monessa maassa ei saa mitään lainaa, vanhemmat maksavat ekan tutkinnon, jos maksavat. Yhteiskunta ei maksa mitään tukia. Seuraavat tutkinnot kustannetaan itse ja ihan samanlainen läsnäolopakko se on muuallakin.
Ihmeellistä kitinää. Tuohon kesäkurssiongelmaankin on ratkaisu, jos vähän viitsii vaivautua etsimään. Mutta hopeatarjottimella ratkaisua odottavalle valittajalle sekin taitaa olla liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun minun alallani oli luentoja ja läsnäolopakollisia harkkoja klo 8-18 ilman hyppytunteja, ja tuon lisäksi piti vielä lukea tentteihin, tehdä ryhmätyöt ja raportit. Eipä ollut meillä kyllä vain parin tunnin päiviä tai nelipäiväistä viikkoa. Ei todellakaan ollut kevyttä hommaa!
Pyörällä tai kävellen kuljin yliopistolle 7 km/suunta, asuin solussa mutta muutin yksiöön kun solukämppikset olivat aina jotain haisevia ja metelöiviä vaihtareita.
Saunaa asunnossani ei ole koskaan ollut enkä sitä ole kaivannutkaan, ei välttämättä edes parveketta.
Jossain vaiheessa aloin käydä töissäkin opintojen ohella, kun kolmen vuoden jälkeen alkoi olla vähän lyhyempiä päiviä.
Vapaapäiviä minulla ei ollut koskaan, kun aina olin töissä tai opiskelin. En ole koskaan tykännyt matkustella eikä minulla ole lemmikkejä.
Vanhemmat eivät sponssaa elämääni, asuvat 600 km päässä jonne kuljen kerran vuodessa julkisilla.
Opintotuella elin ja välillä näin nälkää kun ei ollut rahaa ruokaan eikä uusiin kenkiin kun edellisistä irtosi pohja.
En biletä enkä juo alkoholia.
Autoa en ole koskaan omistanut, en siis edelleenkään.
Ryhmätyöt on oikeasti aivan ahterista, kun ryhmässä on aina joku joka ei omaa osuuttaan tee eikä ilmoita siitä ajoissa, että ryhmän muut jäsenet voisivat sen tehdä. Kaikki saavat siis ryhmätyöstä huonon arvosanan ja lusmuilija pääsee toisten siivellä kurssin kuitenkin läpi.
Kerro milloin kouluissa on ollut noin pitkiä päiviä, 8-10 tuntia ja vielä melkein joka päivä
AP:lle vain tiedoksi: Opiskelijaetuuksia on johdonmukaisesti tiukennettu. Lukion päästötodistuksen ja ylioppilastodistuksen arvosanojen vaikutus jatkohakuihin on johtanut siihen että suuri osa lukioilaisista stressaa jo mittavissa määrin lukio-opintoja.
Sitten noin perustavanlaatuinen kysymys: Mitä varten tämä ihmisten yhteiskunta on olemassa? Noin pohjimmiltaan? Sitä varten että kaikilla voisi olla mahdollisimman surkeaa, vai sitä varten että kaikilla olisi mahdollisimman ok asiat?
Ja ei, tämä ei tarkoita sitä että turhanvalittajia ei olisi. Mutta se miten asiat olivat 70-luvulla ei välttämättä tarkoita sitä että asioiden pitäisi olla samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä maksan opiskelevan lapsen kuluja, koska asumme Keski-Euroopassa. Opiskelu ei sinäänsä maksa mitään kirjautumismaksuja lukuunottamatta ja ne on samaa tasoa kuin Suomessa. Mikä maksaa, on eläminen ja asuminen. Ruokarahan saa valtiolta pidennetyn lapsilisän muodossa mutta asuminen on kustannettava itse. Valtio kyllä tukee, maksaa jopa kaiken, mutta vain niille, joiden vanhemmat ovat pienituloisia tai työttömiä. Selvää on, että solussa asutaan, vuokrat on niissäkin kalliita. Vuokrat usein 400 ja joka haluaa oman yksiön on hyvä ja menee töihin. Tosin rikkaita täällä näyttää riittävän ja joillakin opiskelijoilla on oma kaksio. Ja töitä opiskelijoillekin löytyy. Sehän Suomessa usein on ongelma, ettei töitä opiskelijalle ole.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole. Pahoittelut, en lukenut kokonaan aloitustasi.
Asun soluasunnossa ja olen opiskelun ohessa työssä kolmessa eri paikassa. Teen työtä niin paljon kuin pystyn. Tunteja saa tehdä vaikka kuinka paljon.
Nostan opintotuen ja -lainan. Sijoitan ne, että valmistuttuani on pesemuna omaa asuntoa varten.
Ostan yksiön ja säästän isompaan. Minulla ei ole turvaverkostoa. Se täytyy itse rakentaa.
En todellakaan valita. Teen työtä niin kauan kuin jaksan.
Olet poikkeus.
Työttömät ne vasta jaksavatkin kaikesta valittaa. Saavat REILUSTI enemmän rahaa kuin opiskelijat tekemättä mitään. Miksei heitä pakoteta soluasuntoihin?
Jos aloittaja aloittaisi opiskelun olisi hän varmaan kärkijoukossa näitä valittavimpia opiskelijoita.
Tuntemattomien kanssa asuminen ei pitäisi olla mikään opiskelijan velvoite. Halpaa asumista pystytään järjestämään muutoinkin kuin pakottamalla jakamaan yksityistiloja. Se ei edistä kenenkään valmistumista että pitää tapella siivoamisesta, ostaa uusia tarvikkeita varastettujen tilalle tai elää toisen päivärytmin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja aloittaisi opiskelun olisi hän varmaan kärkijoukossa näitä valittavimpia opiskelijoita.
Tuntemattomien kanssa asuminen ei pitäisi olla mikään opiskelijan velvoite. Halpaa asumista pystytään järjestämään muutoinkin kuin pakottamalla jakamaan yksityistiloja. Se ei edistä kenenkään valmistumista että pitää tapella siivoamisesta, ostaa uusia tarvikkeita varastettujen tilalle tai elää toisen päivärytmin mukaan.
Kukaan ei velvoita opiskelijaa asumaan missään solussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja aloittaisi opiskelun olisi hän varmaan kärkijoukossa näitä valittavimpia opiskelijoita.
Tuntemattomien kanssa asuminen ei pitäisi olla mikään opiskelijan velvoite. Halpaa asumista pystytään järjestämään muutoinkin kuin pakottamalla jakamaan yksityistiloja. Se ei edistä kenenkään valmistumista että pitää tapella siivoamisesta, ostaa uusia tarvikkeita varastettujen tilalle tai elää toisen päivärytmin mukaan.
Kukaan ei velvoita opiskelijaa asumaan missään solussa.
AP valitti siitä kun opiskelijat haluavat asua yksiöissä. Toinen vaihtoehto on jaetut asumistilamuodot.
Alue: Aihe vapaa
Aika moni työssäkäyvä ihminen onkin laiska, mitä sitten?
Opinnot voi kuitenkin suorittaa tavoiteajassa (ja allekin, jos ei lusmuile) vaikka kävisi töissä täysipäiväisesti, eikä se vaadi edes mitään kovin ihmeellistä ponnistelua. Been there, done that.