Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Omistusasunto ensimmäiseksi yhteiseksi asunnoksi, vajaan vuoden yhdessäolon jälkeen..
30.01.2020 |
Miesystäväni ehdotti, että ostaisimme yhdessä omistusasunnon. Olisi taloudellisempaa kuin maksaa vuokria kahdesta asunnosta ja voisimme myös nostaa elintasoamme samalla. Lisänä kuviossa on tosin se, että minulla on pieniä lapsia aiemmasta avioliitostani. Kokemuksia vastaavista kuvioista ja miten ne ovat edenneet pyytäisin. Miten lapset ovat sopeutuneet?
Kommentit (54)
Eka yhteinen asunto ehdottomasti vuokra, vaikkei olisi lapsiakaan. Saati sitten että sinulla on. Ette oikeasti tunne toisianne vielä vuoden seurustelun jälkeen.
Yllätyksiä tulee joka tapauksessa
A) yhdessä asumisesta
B) omakotiasumisesta
C) eritoten uusperheydestä
Usko pois, ei todellakaan kannata ostaa nyt mitään taloa. Muuttakaa ensin yhteen vuokralle, mutta varaudu ajatuksissasi siihen että uusperheily ei välttämättä ole auvoisaa etenkään kun/jos miehellä ei edes ole kokemuksia lapsista oman katon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eka yhteinen asunto ehdottomasti vuokra, vaikkei olisi lapsiakaan. Saati sitten että sinulla on. Ette oikeasti tunne toisianne vielä vuoden seurustelun jälkeen.
Yllätyksiä tulee joka tapauksessa
A) yhdessä asumisesta
B) omakotiasumisesta
C) eritoten uusperheydestäUsko pois, ei todellakaan kannata ostaa nyt mitään taloa. Muuttakaa ensin yhteen vuokralle, mutta varaudu ajatuksissasi siihen että uusperheily ei välttämättä ole auvoisaa etenkään kun/jos miehellä ei edes ole kokemuksia lapsista oman katon alla.
Monet miehet ovat jopa parempia uusperheessä kuin lasten omat isät...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka yhteinen asunto ehdottomasti vuokra, vaikkei olisi lapsiakaan. Saati sitten että sinulla on. Ette oikeasti tunne toisianne vielä vuoden seurustelun jälkeen.
Yllätyksiä tulee joka tapauksessa
A) yhdessä asumisesta
B) omakotiasumisesta
C) eritoten uusperheydestäUsko pois, ei todellakaan kannata ostaa nyt mitään taloa. Muuttakaa ensin yhteen vuokralle, mutta varaudu ajatuksissasi siihen että uusperheily ei välttämättä ole auvoisaa etenkään kun/jos miehellä ei edes ole kokemuksia lapsista oman katon alla.
Monet miehet ovat jopa parempia uusperheessä kuin lasten omat isät...
Ei niillä tule silti olemaan samanlaista suhdetta lapseen kuin biologisella ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka yhteinen asunto ehdottomasti vuokra, vaikkei olisi lapsiakaan. Saati sitten että sinulla on. Ette oikeasti tunne toisianne vielä vuoden seurustelun jälkeen.
Yllätyksiä tulee joka tapauksessa
A) yhdessä asumisesta
B) omakotiasumisesta
C) eritoten uusperheydestäUsko pois, ei todellakaan kannata ostaa nyt mitään taloa. Muuttakaa ensin yhteen vuokralle, mutta varaudu ajatuksissasi siihen että uusperheily ei välttämättä ole auvoisaa etenkään kun/jos miehellä ei edes ole kokemuksia lapsista oman katon alla.
Monet miehet ovat jopa parempia uusperheessä kuin lasten omat isät...
Tämä nyt ei perustu mihinkään. Ehkä jotkut ovat, useimmiten eivät. Uusperheen dynamiikka tulee aina yllätyksenä, nyt järki käteen. Ei todellakaan mitään osto juttuja tässä vaiheessa. Jos on ihan pakko muuttaa yhteen, ensin vuokralle ja suunnitelma eron varalta takataskuun. Ei ole liioittelua kun lapsia kuvioissa.
Mikä ihmeen kiire, miksi? Liian nopeata, monta mutkaa. Uusperhe tuo AINA yllätyksiä tullessaan. Mies ei ole lasten biologinen isä ja jossain kohtaa se kumminkin kiristää hermojanne, ihan takuu varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kiire, miksi? Liian nopeata, monta mutkaa. Uusperhe tuo AINA yllätyksiä tullessaan. Mies ei ole lasten biologinen isä ja jossain kohtaa se kumminkin kiristää hermojanne, ihan takuu varmasti.
Miten se kiristäisi? Lasten oma isä ei ole lasten elämässä juuri ollenkaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kiire, miksi? Liian nopeata, monta mutkaa. Uusperhe tuo AINA yllätyksiä tullessaan. Mies ei ole lasten biologinen isä ja jossain kohtaa se kumminkin kiristää hermojanne, ihan takuu varmasti.
Miten se kiristäisi? Lasten oma isä ei ole lasten elämässä juuri ollenkaan...
Siten, että toisen lapsia ei koskaan kestä hyvin kuin omia.
Siten, että mies ei ymmärrä sinun erilaista kasvatustapaa. (Tämä hiertää myös ydinperheessä).
Siten, että mies huomaa yhtäkkiä, ettei tykkääkään perhe-elämästä.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan, kun on lapsia edellisestä suhteesta. Liian suuri riski heille, uusi ”isä”, uusi asunto, ei mitään tietoa kestääkö äidin parisuhde ja kaiken päälle hirveä sählääminen, jos siitä omistusasunnosta pitää muuttaa. Myyntiajat, hinnat, se että ylipäänsä saa myytyä, jos toinen vastustaa myyntiä, miten rahansa siitä saa ja miten pystyy maksamaan vuokraa uudesta asunnosta yksin, kun rahat kiinni omistusasunnossa.
Siinä nyt vaan on liian suuri riski, pitäisi ensin asua yhdessä vähintään vuosi vuokralla ja katsoa. Miten onnistuisiko asumisoikeusasunto? Pieni yhteinen sijoitus ja matalammat vuokrat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kiire, miksi? Liian nopeata, monta mutkaa. Uusperhe tuo AINA yllätyksiä tullessaan. Mies ei ole lasten biologinen isä ja jossain kohtaa se kumminkin kiristää hermojanne, ihan takuu varmasti.
Miten se kiristäisi? Lasten oma isä ei ole lasten elämässä juuri ollenkaan...
Siten, että toisen lapsia ei koskaan kestä hyvin kuin omia.
Siten, että mies ei ymmärrä sinun erilaista kasvatustapaa. (Tämä hiertää myös ydinperheessä).
Siten, että mies huomaa yhtäkkiä, ettei tykkääkään perhe-elämästä.
Eri
Mies on ollut minun ja lasteni kanssa kuin paita ja peppu koko yhdessä olomme ajan. On nauttinut aidosti perhe elämästä. Myös samanlaisia arvoja omistetaan =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan, kun on lapsia edellisestä suhteesta. Liian suuri riski heille, uusi ”isä”, uusi asunto, ei mitään tietoa kestääkö äidin parisuhde ja kaiken päälle hirveä sählääminen, jos siitä omistusasunnosta pitää muuttaa. Myyntiajat, hinnat, se että ylipäänsä saa myytyä, jos toinen vastustaa myyntiä, miten rahansa siitä saa ja miten pystyy maksamaan vuokraa uudesta asunnosta yksin, kun rahat kiinni omistusasunnossa.
Siinä nyt vaan on liian suuri riski, pitäisi ensin asua yhdessä vähintään vuosi vuokralla ja katsoa. Miten onnistuisiko asumisoikeusasunto? Pieni yhteinen sijoitus ja matalammat vuokrat.
Muista että lapsillasi on vain yksi lapsuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä just tuore artikkeli uusperheen äidistä, pätee iseihinkin:
Uusperheen äiti sai tarpeekseen hälinästä, pakkasi kassin ja lähti "tauolle" yksiöönsä – nyt muutkin haluavat lainata sitä ollakseen rauhassa https://yle.fi/uutiset/3-11184262
Ei ne uusperheet ole mitään ihan helppoja vaikka kuinka tykkäisi toisen lapsista. Ne eivät ole omia joten ei sitä kiukkua yms. tai ylipäätään arkea jaksa mitenkän samalla tavalla kuin omien kanssa.
En siis missään nimessä lähtisi kokeilemaan lasten kanssa sitä että muutatte näin pia. yhteen ja että ostatte mitään.
Alue: Aihe vapaa
Ei yhteiselle asunnolle. Sinun kannattaa ostaa asunnosta isompi osa, että sinulla on sitten varaa lunastaa mies ulos kun se ero tulee jos on pakko yhteen muuttaa.