Mieheni välttelee minua

Aloittajan kanssa identtinen tilanne. En pidä eroa vaihtoehtona. Mies on aivan huippu isänä ja normaalisti myös puolisonakin. Tämä nyt vissiin on joku vaihe. Mies on luonteeltaan erittäin itsenäinen ja itsellinen ja hurahtaa aina välillä johonkin uuteen asiaan, jolloin ei näe eikä kuule muuta. Aloitti syksyllä uuden harrastuksen, ei olla muuten kertaakaan harrastettu seksiä sen jälkeen. Tai oltu hetkeäkään kahdestaan. Harrastus tapahtuu kotona, yksilöjuttu ja ei sisällä muita naisia. Muutenkaan toinen nainen ei ole vaihtoehto. Töissään ei ole naisia, mikään käytöksessä ei muuten ole muuttunut, on aina kotona. Ja mieheni tuntien hurahtaisi toisesta naisesta niin lujaa, että nakkaisi minut mäkeen heti.

Ei halua lähteä yhdessä mihinkään, ei halua tehdä mitään yhdessä poislukien oma harrastuksensa, jossa tarvii apua. Olen ehdottanut varmaan sen 20 kertaa syksyn ja talven aikana, että hommaan lapsille hoitajan, varaan hotellin ja maksan kaiken, että lähdetään edes yhden yön yli johonkin. Ei kuulemma tarvi, on aika järkyttynyt edes ajatuksesta. Elokuviin ei halua, syödä voi kuulemma kotonakin, alkoholia ei käytä.

Ei aina lähde karkuun, jos yritän tulla lähelle. Välillä taas sormeni ovat liian kylmät, henkeni haisee, lähtee puuhailemaan omiaan siitä. Mies on haaveillut vielä uudesta lapsesta, minulle kyllä riittäisi nämäkin. Sitä vaan odotan jännityksellä, että kiinnostaako sitä alkaa puuhaan ryhtyä, vaatisi melkein väkisin kanssakäymistä kanssani. En myöskään viitsi vongata tai hiillostaa, koska mies on luonteeltaan sellainen, että ärsyyntyisi siitä. Olen tehnyt selväksi, että täällä ollaan, jos sattuu huvittamaan.

En ole aikeissa pettää tai erota, en edes halua ketään muuta. Olen valmis sietämään aika paljon normaalin rajoissa olevaa, että lapset saisivat pitää ehjän kodin. Taloudellisesti olen riippumaton, meillä on omat rahat ja palkkani vähän suurempi. Ilmapiiri meillä on hyvä, leppoisa ja suhtaudumme lämpimästi toisiimme. Emme riitele, koska ei ole tullut vielä mitään isompia erimielisyyksiä. Olen koittanut suhtautua tähän kautena, koska tuleehan niitä kaikenlaisia pitkässä suhteessa. Koska romantiikka on pannassa, olen lasten ja töiden lisäksi pannut tarmoni harrastukseeni ja liikkumiseen. Pitää vissiin alkaa anopista hommaamaan kaveria itselleni, koska joskus olisi aivan saakelin kiva pistää paremmat vaatteet ja käydä aikuisten kesken vaikka elokuvissa tai jossain uudessa ravintolassa. Ravintolassa ylipäätään olen käynyt viimeksi 5v sitten. Elokuvissa 3v, baarissa 6v sitten. Ikää ei ole kuitenkaan paljoa yli 30 vuotta.