Sivistetään toisiamme: opeta joku esim. työhösi tai opintoihisi liittyvä asia meille muillekin

Ruuvit (pultit) ja mutterit pysyvät kiinni parhaiten, jos ne kiristää oikeaan tiukkuuteen, ei liian kireälle. Esim auton vanteiden pultteja ei tarvitse, eikä pidä, kiristää seisomalla ristikkoavaimen tai vast. päällä. vanteen kiinnipysyminen perustuu ruuvin oikeaan jännitteeseen, sen elastisuuteen. Liiallinen kiristäminen venyttää ruuvia liikaa ja sille ei jää varaa joustaa. Oikea kiristys on käytännössä aina yhdellä kädellä sopivalla työkalulla (ruuvari, kiintoavain jne) vääntäminen. Pätee niin kännykän kokoonpanoon käytettyihin mikroskooppisiin ruuveihin kuin suurempiinkin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on superyleinen vaiva, jota hoidetaan tyroksiinilla. Vajaatoiminta oireilee mm. turvotuksilla, painonnousulla, uupumisella ja ummetuksella. Kilpparin liikatoiminta taas voi aiheuttaa mm. takykardiaa eli kiihtynyttä syketaajuutta, laihtumista, ripulia ja väsymystä. Jotkut vaihdevuosi-ikään tulevat naiset syyttelevät oireitaan kilpirauhasen reistailulla (yleensä epäilevät nimenomaan vajaatoimintaa), kun tutkimusten perusteella oikeasti kyseessä on normaali fysiologinen vaihdevuosista johtuva sukupuolihormonien romahtaminen. Jostain syystä naisten on hankala hyväksyä naishormonien laskua ja niiden aiheuttamia vaivoja. Toki, jos vaihdevuosioireet häiritsevät elämää, on syytä hoitaa tilannetta hormonikorvaushoidolla, mutta useilla tämä ei ole tarpeen hyöty-riski -suhteen pienuuden vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Lentokoneessa ei kannata aukoa päätä lentoemännille (cabin crew) koska ilmailulaki antaa lentoemännille paljon suuremmat valtuudet kuin mitä tavallinen juntti suomimies voisi ikinä tajuta.

 

Konduktööreilläkin oli aikoinaan lähes poliisin valtuudet.

Asemakaavasta valitetaan sitten vasta, kun sen on hyväksynyt valtuusto tai kunnanhallitus.

Jos haluat ottaa kantaa vireillä olevaan asemakaavaan, tee kannanotto, huomautus tai lähetä mielipide.

Keramiikan harrastajille. Kun lasitat sivellintä käyttäen, älä luule että se lasite käyttäytyy kuin maali ja levittyy tasaisesti parilla sipaisulla ja jo lasitetun pinnan päältä läästimällä. Ei se lasitu vaan jää laikukkaaksi. Pinta pitää lasittaa sekoittamalla lasitetta välillä. Siveltimeen otetaan lasitetta ja sivellään vierekkäisiä, lyhyitä vetoja vain muutama, sitten otetaan lisää lasitetta ja vedetään taas muutama veto. Lopuksi mahdolliset, kuivassa lasitetussa pinnassa näkyvät kraatterit tasoitetaan varovasti sormella. Koholla olevat kohdat kannattaa vastaavasti ohentaa U:n muotoisella terällä tms käydällä työkalulla, joka ei irrota mitään ylimääräistä lasitetta.

Kastolasitus on kätevää astioille. Jos astia on ohut, sisäpuolen voi lasittaa ensin ja seuraavalla kerralla ulkopuolen.

Pohjat pitää puhdistaa lasitteesta huolellisesti ja myös työn alasärmät niin että lasitetta ei sula uunilevylle.

Vierailija kirjoitti:

Ruuvit (pultit) ja mutterit pysyvät kiinni parhaiten, jos ne kiristää oikeaan tiukkuuteen, ei liian kireälle. Esim auton vanteiden pultteja ei tarvitse, eikä pidä, kiristää seisomalla ristikkoavaimen tai vast. päällä. vanteen kiinnipysyminen perustuu ruuvin oikeaan jännitteeseen, sen elastisuuteen. Liiallinen kiristäminen venyttää ruuvia liikaa ja sille ei jää varaa joustaa. Oikea kiristys on käytännössä aina yhdellä kädellä sopivalla työkalulla (ruuvari, kiintoavain jne) vääntäminen. Pätee niin kännykän kokoonpanoon käytettyihin mikroskooppisiin ruuveihin kuin suurempiinkin.

Momentti on varmin tapa saada ne oikeaan kireyteen. Moni narukätinen jättää liian löysälle ja ajon aikana sitten irtoilee....näitä on useita renkaitten vaihtoaikana.

Samoin joku voimansa tunnossa murjoo pultit pilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rangaistuksen pituuden sijaan olennaisempi tekijä rikollisuuden torjunnassa on valvonnan lisääminen, koska rangaistus itsessään ei ole keskeinen seikka rikolliseen tekoon ryhtymisestä päättäessä. Rikoksentekijälle itse rangaistuksen pituutta tai rangaistuslajia olennaisempi seikka on kiinnijäämisen riski.

Huumepolitiikkaan liittyvälle "porttiteorialle" ei nykytiedon valossa ole olemassa mitään tieteellistä tukea.

Eikö sillä missä järjestyksessä huumeita käyttää ole mitään merkitystä? Siis jos suonensisäisiä huumeita olisi tarjolla kuten kannabista, moni alkaisi käyttää suoraan suonensisäisiä huumeita kannabiksen sijaan?

Porttiteorialle ei varmaan siinä mielessä ole näyttöä että kaikista kannabiksen käyttäjistä tulisi heroinisteja, mutta veikkaan että suurin osa heroinisteista on aloittanut kannabiksella.

 

Tämäpä juuri, kun ihmisillä menee iloisesti sekaisin porttiteorian esittämä "portti" (eli miedot huumeet johtaisivat helpommin kovempiin huumeisiin) ja täysin porttiteoriasta erilliset asiat, kuten se, että tyypillisesti kovia huumeita käyttävät ovat aiemmin käyttäneet mietoja huumeita. Nämä ovat siis kaksi eri asiaa, mutta somekeskusteluissa näistä huudellaan iloisesti sekaisin ja mukaan tungetaan vielä kansalaisaloitteet kannabiksen "laillistamisesta", vaikka näissä puhutaankin suurimmaksi osaksi dekriminalisoinnista, joka siis on täysin eri asia. Lopulta samoissa keskusteluissa torien Ritvat ja Martit huutavat kilpaa vielä miten kohta on lanssikuskit ja lentokapteenit pössypäissään ratissa/ohjaamossa, vaikka samalla logiikalla lanssikuskien ja lentokapteenien pitäisi nyt vedellä taivaalla tuhannen kännissä. Hyvällä tuurilla sama Ritva 85v on sinä päivänä vetänyt onnellisena kotihoidon tuomat tenoxit ja opioidipohjaiset kipulääkkeet kitusiinsa eikä jotenkin kummassa silti ole vielä ilmennyt houkutusta kokeilla seuraavaksi heroiinia.

Vierailija kirjoitti:

kiinnipysyminen perustuu ruuvin oikeaan jännitteeseen

Jännitys, ei jännite.

Vierailija kirjoitti:

En opeta.

En tee ilmaiseksi töitä muille. Olen nähnyt paljon vaivaa opiskellassani ja oppiessani asiat.

Miksi jakaisin osaamiseni muille, etenkään tämän palstan luusereille, saamattomille ja laiskoille tyypeille, jotka aina ovat tottuneet saamaan kaiken ilmaiseksi, yhteiskunnalta.

Minulta ette saa. Maksan takianne jo mielettömän määrän veroja vuodessa.

Taidat olla lääkäri.

Nesteen/kaasun ja kiinteän aineen välillä ei voi tapahtua liukumista.

Nesteen/kaasun suhteellinen nopeus lähenee nollaa rajapintaa lähestyttäessä. Rajapinnalla suhteellinen nopeus on tasan nolla. Samasta syystä korkeilla paikoilla tuulee enemmän kuin matalammilla.

Hengästyttävä ketju. Eläköön ihmisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokotteiden kehittäminen on yleensä vuosia tai vuosikymmeniä kestävä prosessi, koska tehokkuus ja turvallisuus pitää varmistaa. Tuotteen turvallisuudesta (sisältää pitkäaikaisseurannan) varsinkaan ei voida tinkiä yhtään, koska lähtökohtaisesti rokotetaan terveitä ihmisiä, eli ei voida ottaa riskiä että kukaan sairastuu rokotteen takia kenties pysyvästikin.

... Kunnes sitten tulee globaali pandemia, ja tätä yleistä lainalaisuutta ei enää ole olemassa.

Jännä katsella noita alapeukkuja. Tuo ensimmäinen kappale oli suora vastaus tenttikysymykseen, josta sain täydet pisteet aikanaan.

Yleisesti ottaen prosessia voidaan nopeuttaa myös poistamatta sen elementtejä: rinnakkaisajo, simultaanityöskentely, henkilöstöresurssin lisääminen, ajankäytön kohdentaminen ja priorisointi ovat yleisiä prosessioptimoinnin keinoja, joita myös koronarokotekehityksessä on hyödynnetty.

Alapeukut tulevat varmaan siitä, että joku tavis joka osaa siteerata sairaanhoito-oppilaitoksen luentomonistetta luulee olevansa pätevämpi arviomaan rokotetutkimuksia kuin ammattitutkijat ja lääketurvaviranomaiset.

Viime vuosisadalla niin sanotun keski-c:n yläpuolinen a eli yksiviivainen a saatiin lopullisen tuntuisesti vakiinnutettua tasoon 440 Hz. Epämääräisyys ei loppunut, mutta hertsilukemien maantieteellinen vaihtelevuus pieneni: Yhdysvalloissa on vaihtelua 440:n ja 442:n välillä, Englannissa yleisempää on 440 ja manner-Euroopassa taas vaihdellaan 442:n ja 443:n välillä.

Tämä siis vastaukseksi orkesterin viritykseen oboen a-äänellä ja kysymykseen sen taajuudesta

BadaBing kirjoitti:

Viime vuosisadalla niin sanotun keski-c:n yläpuolinen a eli yksiviivainen a saatiin lopullisen tuntuisesti vakiinnutettua tasoon 440 Hz. Epämääräisyys ei loppunut, mutta hertsilukemien maantieteellinen vaihtelevuus pieneni: Yhdysvalloissa on vaihtelua 440:n ja 442:n välillä, Englannissa yleisempää on 440 ja manner-Euroopassa taas vaihdellaan 442:n ja 443:n välillä.

Joskus muinoin ne värjättiin mustekalan väriaineella, ei kai enää. 

Nyt kun kaikilla on kotona käsihuuhdetta/antiseptista liuosta jne, niin voi alkaa samalla hoitamaan jalkasilsaa kesäksi pois. Aamuin illoin jalanpohjiin/varpaitten väliin/sinne missä silsaa on. Lähtee. 

Kun yleensä ei tunnu lähtevän millään lääkkeilläkään. 

Vierailija kirjoitti:

Joskus muinoin ne värjättiin mustekalan väriaineella, ei kai enää. 

Siis ne mustat oliivit. 

Piraattihuijaukset kirjoitti:

Lihapiirakoihin laitetaan eläimen sydäntä koska se on halvempaa ja hevosen lihaa myydään nautana. ( Ikean lihapullat oli myös hevosen lihaa).Lampaissa on ollut hullunlehmän tautia.Piraatti karjalanpiirakoissa ei ole maitoa kuten riisipuurossa kuuluu olla eikä lätyissä.Suomalainen lätty tehdään maitoon ja laktoosittomaan maitoon.

Valehtelet

Vierailija kirjoitti:

Tiedonhaku: hakukoneita on muitakin kuin google, esim. ecosia, duckduckgo jne. Kannattaa vaihdella, jotta et ole aina samassa kuplassa. Ja kannattaa myös *ajatella* eikä aina kysyä suoraan hakukoneelta.

Monesti tieto löytyy suoraan joltakin sivulta, vaikkapa juna-aikataulut VR:n sivuilta. Tietokirjoissa taas on monia asiakokonaisuuksia paremmin kuin netissä, melkein mistä tahansa aiheesta.

Lapsen opettaja näytti esimerkkiä hakemalla julkisten aikatauluja googlella, mihin se tosiaankaan ei ole luotettava väline: "kahdeksan tuntia perille, ei kannata mennä julkisilla". Jos olisi käynyt VR:n ja Matkahuollon sivuilla, olisi selvinnyt, että matka-aika on neljä tuntia...

Kirjastonhoitaja on tiedonhaun ammattilainen ja neuvoo mielellään, kun käyt kirjastossa.

Varmasti totta, mutta Matkahuollon / VR:n sivuilla menee neljä tuntia ennen kuin edes löydät haluamasi, saat matkaliput ja pääset matkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kotimaahan ja Venäjälle(ja Baltiaan) menevät tavarat pakataan ns. FIN-lavalle, joka on leveämpi kuin muualla Euroopassa käytettävä ns. eurolava. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomessa on käytössä sama rautateiden raideleveys kuin itäisessä naapurimaassa, kun taas läntisessä euroopassa raideleveys on kapeampi. Siten myös tavaravaunut ovat Suomessa leveämmät ja FIN-lavat on mitoitettu niihin sopiviksi.

Kiinnostaisi tietää paljonko tästä lavasäädöstä aiheutuu kuluja kansantaloudellemme. Joku saattaa olla ihan sen laskenutkin. Varmastikaan se ei ihan ilmaista ole.