Sivistetään toisiamme: opeta joku esim. työhösi tai opintoihisi liittyvä asia meille muillekin

Esteettömässä vessassa tulee olla 1500mm vapaa pyörähdysympyrä (asunnossa riittää 1300mm, tämän vuoden alusta tätä ei vaadita enää aivan jokaiseen asuntoon/taloon). Wc pystyssä ja seinillä, ovessa ja altaassa tukikaiteita, hälytysnaru kädenulottuvilla yleisissä kohteissa. 900mm vapaata tilaa wc pytyn vieressä toisella puolella ja toisella puolella käsienpesuallas käden ulottuvilla. Näin ollen esteetön wc voi olla joko oikeakätisille tai vasenkätisille käytettävissä. Välillä pytyn molemmille puolille jätetään 900mm, jolloin käsienpesuallas ja bidee on saavuttamattomissa. Pytyn taakse tulisi jättää 300mm tilaa, että mahdollinen avustaja pystyy avustamaan nostamalla kainaloista.

Oven aukeamispuolella kahvan puolella on oltava vähintään vapaata 400mm tilaa, että kahvaan ylettää pyörätuolista istuttaessa ja oven voi avata ilman, että pyörätuoli estää oven aukeamisen. Ei mielellään kynnyksiä tai aivan minimaalisen matala. Sisäpuolellekin on hyvä varata tilaa oven kahvan puolelle n. 250mm, että siihen ylettää hyvin pyörätuolista. Voi olla että jotain jäi. Ja nämä on nykyään virallisesti liikkumisesteisten wc tiloja (LE-WC) eikä Inva-wc. Tällaiseen wc:seen tulee olla myös esteetön pääsy, mikä tarkoittaa esteetöntä pihaa vähintään parkkipaikalta sisälle, sisäänkäyntiä, hissejä, käytäviä, luiskia. Niille on sitten omat ohjeet :)

Vierailija kirjoitti:

Perunajauho on hiivan herkkua (eli siis altistaa hiivatulehduksille), minkä vuoksi sitä ei enää oikein suositella talkin korvikkeena esim. vauvan pyllyyn.

Hengitystiheys kertoo ihmisen tilasta enemmän kuin verenpaine, kun soitat ambulanssia. Tiheys lasketaan siis niin, että sisään-ulos on yksi hengitys, montako niitä tulee minuutin aikana. Normaali hengitystiheys 12–16 kertaa minuutissa.

Eli onko hidas vai nopea vaarallisempi juttu? Mikä on hidas ja mikä nopea tiheys?

Ravintola-alalla raaka-aineiden mitat ilmoitetaan aina grammoina. Kotileipurit käyttävät desilitroja ja litroja. Mutta gramma on tarkka mitta, kun lasketaan myyntikatteita. Desilitra antaa epätarkan kalkyylin.

Vierailija kirjoitti:

Hevosen harjaaminen aloitetaan myötäkarvaan ja pää viimeiseksi harjataan. Harha Ja Häntä harjataan varovasti lopuksi ja kavioitten vuohiskuopat puhdistetaan ja kaviot! Ensin satuloidaan niin että satula liu utetaan paikalleen myötäkarvaan sään päältä ja asetetaan heti lapojen taakse. Sitsitaan viimeiseksi: ohjat kaulalle ja sitten kuolainosa suuhun ja vedetään suitset korvien taakse ja remmit kiinni lopuksi niin että kämmenenleveys kurkkuremmiin ja kuonoremmiin pari sormea. Satulavyö kiristetään aina ennen selkään nousua.

Ei ”sään päältä” vaan sää’än päältä. Hevosella on säkä, ei sää.

Kun menet sairaalaan varatulle ajalle ja jos sielä pitää ilmottautua, niin

ÄLÄ MENE ILMOITTAUTUMISEN JÄLKEEN VESSAAN!!

Jos on pakko mennä vessaan, niin KÄY ENSIN VESSASSA JA ILMOTTAUDU VASTA SITTEN!

Liian monta kertaa potilas on ilmottautunut ja kun haet potilasta käytävältä niin hän on vessassa. Miten turhauttavaa.

Ilmottautumisella on se pointti, että silloin tietää potilaan olevan valmiina paikalla ja hänet voi ottaa sisään.

Yhdestä keuhkokuvan otosta röntgenillä saa n. 2 päivän taustasäteilyn verran säteilyä.

Jos otetaan myös sivukuva etukuvan lisäksi niin säteilyannos on yhteensä n. 7 vrk taustasäteilyä.

Japaninkielen aakkoset perustuvat viiteen vokaalin

a i u e o

あいうえお

Japanin kieli perustuu tavuihin, jotka muodostuvat pääasiassa vokaaleista, joiden eteen on laitettu konsonantit.

Ka ki ku ke ko かきくけこ

Sa shi su se so さしすせそ

Ma mi mu me mo まみむめも...

Aakkoset voidaan kirjoittaa, joko yllä olevalla hiraganalla, joka on pehmeämpimuotoisempaa. Sillä kirjoitetaan japaninkieliset sanat. Tai katakanalla, jolla kirjoitetaan ulkomaiset sanat. Alla esimerkkinä samat aakkoset katakanalla kirjoitettuna.

アイウエオ

カキクケコ

サシスセソ

マミムメモ

Lisäksi japaninkielessä käytetään kiinalaisia kanji merkkejä lyhentämään lauseita ja tuomaan tekstiin tarkoitukset esim homonymisille sanoille, joita on japaninkielessä paljon.

(homonymia eli Kurkku (ruumiinosa) vai Kurkku (vihannes).

Kanji merkit ovat usein monimutkaisemman näköisiä.

日、本、感、勉、強

Lauseet voivat siis näyttää kirjoitettuna tältä.

私はフィンランドに住んでいます。

Minä asun Suomessa.

Lauserakenne tässä menee näin:

私(minä) は(jatkava lause viittaa "minä" sanaan) フィンランド(Finland) に(:ssa) 住(asua verbin-kanjimerkki)んでい(asua verbin loppu ja taivutusmuoto, joka viittaa nykyiseen hetkeen) ます(kohtelias muoto)。(hassunnäiköinen piste).

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielessä on melko yleinen vokaali, jota ei merkitä oikeinkirjoituksessa. Se on glottaaliklusiili ja se muodostetaan sulkemalla keuhkoista tuleva ilmavirta hetkeksi. Se esiintyy esimerkiksi kahden vokaalilla alkavan sanan välissä. Jos sanot vaikkapa "anna olla" voit tuntea kurkussa, kuinka suljet äänihuulirakosi hetkeksi.

Tämä pitää muutoin paikkansa, mutta glottaaliklusiili on konsonantti niin kuin muutkin klusiilit: kotimaiset p, t, k ja d.  

Glottaaliklusiilille on olemassa vastine, loppukahdennus, myös niiden sanojen välissä, joista jälkimmäinen ei ala vokaalilla. Esim. sanapari "mene sinne" äännetään “menes sinne” tai yhdyssana "hernekeitto" “hernekkeitto”.  

Glottaaliklusiili ja loppukahdennus ovat jäänteitä siitä, että ennen muinoin nämä ensimmäiset sanat loppuivat k:hon, h:hon tai t:hen. Nyt lopun konsonantti on tippunut pois, mutta se näkyy yhä ääntämisessä. 

Älykkyyttä työkseen tutkivat eivät yleensä ole kovin innoissaan älykkyysosamäärien laskemisesta. Korkealla äo:lla brassailu on melko turhaa ja palvelee lähinnä jonkinlaista sosiaalisen liittymisen kontekstia. Ihmisen älykkyydestä ja toimintakyvystä ei saa kovinkaan hyvää käsitystä jonkun numeraalisen mittarin perusteella. Olen tehnyt potilaille ehkäpä noin tuhat "älykkyystutkimusta", enkä edes vaivaudu laskemaan äo:ta, se on niin turha indikaattori ja lähinnä leimaava. Skaalan alapäässä äo:n pohtimisessa on enemmän järkeä, kun asetetaan vaikkapa kehitysvammadiagnooseja.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttä työkseen tutkivat eivät yleensä ole kovin innoissaan älykkyysosamäärien laskemisesta. Korkealla äo:lla brassailu on melko turhaa ja palvelee lähinnä jonkinlaista sosiaalisen liittymisen kontekstia. Ihmisen älykkyydestä ja toimintakyvystä ei saa kovinkaan hyvää käsitystä jonkun numeraalisen mittarin perusteella. Olen tehnyt potilaille ehkäpä noin tuhat "älykkyystutkimusta", enkä edes vaivaudu laskemaan äo:ta, se on niin turha indikaattori ja lähinnä leimaava. Skaalan alapäässä äo:n pohtimisessa on enemmän järkeä, kun asetetaan vaikkapa kehitysvammadiagnooseja.

Jos ÄO:n perusteella laitetaan ihmiset älykkyysjärjestykseen, niin se on vähän kuin laittaisi maratonjuoksijat paremmuusjärjestykseen hapenottokykymittauksen perusteella.

Sinne päin, mutta ei kerro koko totuutta.

Ehl=erikoishammaslääkäri

Hänmästynyt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hammasalalla työskentelevä tietää jos olet harrastanut oraali seksiä

Mistä sen tietää?

Tähän pieni korjaus, että tietää vain jos sessio on ollut raju. Tulee kitalakeen samantyylinen "vamma" kun imeskelet tikkaria tai kovia karkkeja.

Maalarinteippi ei ole pakkausteippi. Liian paljon näkee maalarinteipillä kasattuja postipaketteja ja sitten itketään, kun osoitetarrat katoavat ja pakkaukset luhistuvat. Jep. Kyseisen teipin idea on olla hylkivä ja helposti irrotettava.

T. Postin terminaalityöntekijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielessä on melko yleinen vokaali, jota ei merkitä oikeinkirjoituksessa. Se on glottaaliklusiili ja se muodostetaan sulkemalla keuhkoista tuleva ilmavirta hetkeksi. Se esiintyy esimerkiksi kahden vokaalilla alkavan sanan välissä. Jos sanot vaikkapa "anna olla" voit tuntea kurkussa, kuinka suljet äänihuulirakosi hetkeksi.

Tämä pitää muutoin paikkansa, mutta glottaaliklusiili on konsonantti niin kuin muutkin klusiilit: kotimaiset p, t, k ja d.  

Glottaaliklusiilille on olemassa vastine, loppukahdennus, myös niiden sanojen välissä, joista jälkimmäinen ei ala vokaalilla. Esim. sanapari "mene sinne" äännetään “menes sinne” tai yhdyssana "hernekeitto" “hernekkeitto”.  

Glottaaliklusiili ja loppukahdennus ovat jäänteitä siitä, että ennen muinoin nämä ensimmäiset sanat loppuivat k:hon, h:hon tai t:hen. Nyt lopun konsonantti on tippunut pois, mutta se näkyy yhä ääntämisessä. 

Kiitos korjauksesta ja lisätiedosta! Olet ihan oikeassa, että se on konsonantti. Olin kirjoittanut näköjään ajatuksissani väärää tietoa. 

Keltaista lunta ei kannata syödä

Suhteellisuusteoriassa aikaa käsitellään neljäntenä ulottuvuutena. Se voi olla vaikeaa hahmottaa, mutta tosiasiassa sinäkin sovit tapaamiset aina neljässä ulottuvuudessa: kerrotaan kaverille, missä paikassa nähdään tässä kolmiulotteisessa avaruudessa ja sitten tietysti tapaamisen aika.

Suhteellisuusteoria lähtee liikkeelle siitä havainnosta, että kaikkien mielestä valo näyttää olevan yhtä nopeaa. Liikkuvasta autosta lähtenyt valo ei ole sen nopeampaa kuin paikallaan olevasta kännykästä lähtenyt. Valolle ei auta antaa alkuvauhtia. Nopeasta raketista eteenpäin lähtenyt laser näyttää maasta katsoen menevän valonnopeudella, ja raketista katsoen myös valonnopeudella. Jotta tämä voisi olla mahdollista, täytyy ajan ja etäisyyden joustaa; ne riippuvat havaitsijasta, eivätkä ole absoluuttisia.

Jos olet lapsena junamatkalla miettinyt, että mitä jos juna onkin oikeasti paikoillaan ja koko muu maailma liikkuu, suhteellisuusteorian näkökulmasta ajatus on ihan ok. Niin kauan, kun liike on tasaista, jokainen voi olla omasta mielestään paikallaan ja väittää, että muu maailma liikkuu. Kaikki havaitsijat ovat samanarvoisia, eikä absoluuttista paikallaanoloa ole. Liike on vain liikettä jonkun havaitsijan suhteen. Siitähän se nimi tuleekin, suhteellisuusteoria.

https://urbaanisanakirja.com/

Täällä on mukava sivistää itseään :)

Siivoa jälkesi, ammatti kun ammatti.

Neulominen ja kutominen sekoitetaan usein ja näitä käsitteitä käytetään eri murteissa usein toistensa synonyymeinä. Kyseessä kaksi eri käsityötekniikkaa.

Neulominen tapahtuu sukkapuikoilla ja langalla tai neulekoneella.

Kutominen tapahtuu kangaspuilla tai kudontakoneella (teollisuudessa).

Esim. sukat siis neulotaan, ei kudota.

Esim. matto kudotaan kangaspuissa, ei neulota.

Jos öljypoltin maksaa 95000 e  niin kelvollisen liekin virittäminen voi maksaa moninkertaisesti tuon summan, ja aikaa kuluu puoli vuotta.