Onko sinulla ystäviä, joiden kanssa olet vahvasti eri mieltä yhteiskunnallisista/poliittista kysymyksistä?
Oletteko saaneet aikaan rakentavia keskusteluja? Vai oletteko kenties sopineet, ettette puhu politiikasta? Kertokaa kokemuksia!
Kommentit (18)
On ja puhumme usein. Kumpikin osaa perustella oman kantansa ja ennen kaikkea kuunnella toisen sekä molemmat pyrkivät ymmärtämään erillaisia näkökulmia ja mistä ne johtuu. Ihan parhaita keskusteluja.
Oli joskus nuorempana. Sittemmin tiet erkanivat juurikin tuosta syystä.
Ei ole. En edes tunne ainuttakaan persua, tai sitten eivät uskalla kertoa. En puhu politiikasta enkä uskonnosta, koska niistä tulee riitaa. Olin naimissa noi 20 vuotta, enkä tiedä mitä puoluetta mieheni kannatti. Sanoi, ettei uskalla kertoa, koska alan huutaa.
Olemme parhaan ystäväni kanssa demareita.
Tausta hänellä suomenruotsalainen, isä oli tehtaan johtaja, äiti varakkaasts kodista. Minun tausta isä varatuomari, oma asianajotoimisto, äiti ylihoitaja sairaalassa.
En keskustele ystävieni kanssa politiikasta.
Kyllä. Ekan kanssa ei puhuta politiikasta. Olisi se vähän vaikeaa erimielisyyksistä huolimattakin, koska hän ei seuraa uutisia ollenkaan.
Minulla on toinen ystävä, jonka kanssa on paljon eri mielipiteitä mutta myös samoja. Hänen kanssaan käymme usein hyviä keskusteluita. Hän kuten minäkin osaa keskustella asioista sivistyneesti, perustella näkemyksensä ja kuunnella eriäviä mielipiteitä. Ymmärrän hänen näköpuolensa ja hän minun.
Kyllä, puhumme kaikesta paljon. Pidän keskusteluista, joissa on paljon eri näkökulmia. Vähän jopa ärsyttääkin (ehkä liian voimakas ilmaisu...) sellainen samanmielisten, keskinäinen hymistely.
Ap. Keräätkö tietoa kansalaisista jotta perheitä voitaisiin hajoittaa persujen näkemyksien eteen?
Emmekö ole yhtä perhettä?
Vierailija kirjoitti:
Ap. Keräätkö tietoa kansalaisista jotta perheitä voitaisiin hajoittaa persujen näkemyksien eteen?
Emmekö ole yhtä perhettä?
Nyt jotain rajaa.
Olen itse vasemmistolainen, koko suku taas on kokoomuslaisia ja iso osa kaveripiiristä myös. Muutaman kristillisenkin tunnen. Ei ongelmaa pysyä väleissä, vaikka välillä väittelyihin ajaudutaankin.
Ja puhutaan paljon politiikasta kyllä, useammalla koulutus ja työkin alalta.
Kyllä minulla on, no ainakin lähipiirissäni ihmisiä, jotka ovat joistain asioisa fundamentaalisesi eri mieltä kuin minä. - Olisi kovin tylsää, jos olisiva aina kaikista asioista samaa mielää kuin minä. Ja kyllä olen itse myös ollut takin käänäjä eli saattanu myöhemmin muuttaa mieleni.
Esimerkiksi aiemmin olin varauksettomasti perustulon kannalla. - Nykyään suhtaudun siihen itse varauksellisemmin. Perustulo on kaunis ja hyvä ajatus, mutta, mutta... mitä se auttaa jos tänään saat XX€ perustuloa jos lähes kaikki hinnat ja kustannukset nousevat seuraavina päivinä vähintään saman verran ellei enemmän.
Sinkkumies
Ei ihmiset yleensä ole kovin tietoisia esimerkiksi siitä, mitä asoita puolueet ajaa ja millä rahoittaisivat ne. Moni tietää jonkun mainostetun asian ja valitsee kantansa sillä perusteella.
Ainakin omasta mielestäni monella puolueella on hyviä periaatteita, joten joutuu sitten vaaleissa valitsemaan jossain asioissa pienemmän pahan.
Yleinen idiotismin ilmentymä on, että on vain jonkun ilkeästä tahdosta kiinni, että kaikille ei anneta kaikkea ilmaiseksi miten paljon vaan. Ja kuvitellaan, että joltain toiselta olisi helppo ottaa ja jakaa rahat.
Tunnen yhden persupariskunnan, jotka elävät vihreämmin kuin useimmat vihreät. Toki vihreys on monesti myös rahallisesti järkevää.
Jos tiedän jonkun ystävän tai sukkulaisen olevan kovin äärimmäin jossain asiassa, en viitsi ottaa asiaa edes esille, on muutakin puhuttavaa. Toki joskus on mukava kyseenalaistaa mielipiteitä-
Puolison kanssa luetaan paljon uutisia ja keskustellaan niistä, on kyllä helppoa, kun jotakuinkin samaa mieltä ollaan asioista.
Olen lähes kaikkien kaverieni kanssa politiikasta eri mieltä, mutta elämme maassa, jossa heillä on oikeus olla myös väärässä.
Ei ole! Yritin olla vassarin kaveri mutta koska kaikki sanomani oli kokoomuslaista propagandaa, en jaksanut yrittää kovin pitkään! Esim. Kun nauroin hänen kertomalleen vitsilleen, joka ei ollut poliittinen, oli sekin propagandaa...
En pidä ihmisistä, jotka ovat eri mieltä kanssani minun mielipiteeni ovat ne ainoat oikeat. Jos se ei sovi, lähden tieheni.
Miehenikin olen jättänyt muutaman kerran ravintolaan istumaan, kun olen kävellyt pois. En jaksa kuunnella muiden horinoita.
Itseäni voisi luonnehtia lähinnä cityvihreäksi, mutta hyvien kaverien joukossa on pari kunnon kokoomuslaista, joiden kanssa on mahtavaa väitellä politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Kunnon keskustelu on mökkireissujen ja illanviettojen suola. Ystävyytemme perusta on kuitenkin jossain politiikkaa syvemmällä inhimillisellä tasolla, eli tuollaiset "maalliset" erimielisyydet eivät sitä horjuta.
Jotta kokisin jonkun ystäväkseni, niin pitäähän meillä olla jotakuinkin yhtenevä arvomaailma. Monista asioista aivan eritavalla ajattelevien kanssa on mielenkiintoista (toki joskus myös hermoja kysyvää) keskustella ja väitellä, mutta ystävyyden se sulkee pois, jos toisella on aivan eri arvot ja periaatteet itselle tärkeisiin asioihin liittyen.
On kyllä. Emme puhu juurikaan siitä aiheesta. 😂