Lue keskustelun säännöt.
Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?
Kommentit (176779)
Vierailija kirjoitti:
STM:n Kirsi Varhila Ylellä:
Rajoitusten purkamisen myötä ihmiset ovat tulleet myös vähemmän varovaisiksi. Varhilan mukaan lepsuutta voi havaita erityisesti nuorten keskuudessa. Varhila kuitenkin muistuttaa, että myös nuorten kautta tauti voi välittyä riskiryhmään kuuluvalle, vaikka he itse eivät siitä juurikaan kärsisi.
– Olen myös pohtinut, pitäsikö käyttää jotain muita modernin viestinnän keinoja, sillä meidän viestintämme on melko asiaviestintää. En tiedä, tarttuuko se esimerkiksi nuorisoon.
Tuo ikuinen kuvitelma siitä että viesti ei saavuta nuorisoa jos sitä ei verhota lässytykseen/sarjakuviin ja älyvapaaseen räppiin on mielestäni äärimmäisen halventava. Kyllä nuorisokin uutisia seuraa. Ongelmana on ennemminkin luokaton ja sekava tiedotus läpi linjan. Nytkin on alettu urakalla puffaamaan toisen aallon väistämättömyyttä, miksi siis istua kotona kädet ristissä kun nyt vielä on menopaikat auki? Ennemmin kannattaisi uutisoinnissa painottaa sosiaalisen eristäytymisen, turvavälien ja hygienian merkitystä toisen aallon loiventamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanista ja Etelä-Koreasta pääsee Suomeen taas ilman karanteenia.
Monista EU:n ulkopuolisista maista taas matkustamaan vapaasti.
...
Maahantulon rajoituksista voidaan luopua, jos koronavirustapauksia on löytynyt alle kahdeksan 100 0000 ihmistä kohden edellisen 14 päivän aikana.
Sisärajavalvontaa on poistettu jo aiemmin Suomen ja Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian, Liettuan, Alankomaiden, Belgian, Italian, Kreikan, Liechtensteinin, Maltan, Saksan, Slovakian ja Unkarin väliltä.
Käykääpä huvikseen katsomassa ECDC:n taulukkoa, josta näkee, että Belgian luku on 17.3.
Onpa outoa tosiaan, luku on korkea Belgian kohdalla eikä rajoituksia laitettu päälle. Onkohan tässä politiikkaakin taustalla, ts. on kiusallista kun Belgian tilanne on noin huono mutta samalla ei oikein voida määrätä esim. kaikkia EU-meppejä ym. Brysselissä käyviä poliitikkoja omaehtoiseen karanteeniin...
muinaismuija kirjoitti:
muinaismuija kirjoitti:
muinaismuija kirjoitti:
muinaismuija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylen jutussa suomalaisen sairaanhoitajan kokemuksia siitä, miten Ruotsissa järjestelmällisesti "hoidellaan" ikääntyneet koronapotilaat https://yle.fi/uutiset/3-11433976
Suomessa se tapahtuu siististi niin, et lääkäri määrää valmisteita, eikä ollenkaan katso apuaineita:
esimerkiksi tässä on aldikarbjäämiä, koska se tehdään puuvillasellusta. Sen ei tarvi olla tuoretta... eikä kukaan koskaan tutki, montako mikrogrammaa niissä valmisteissa sitä oli, kun joku kuoli.
http://spc.fimea.fi/indox/nam/humspc.jsp?query=%28E464%29+&start=31"Hydroxypropyl methylcellulose(HPMC) is made of purified cotton linter cellulose or wood pulp with special etherification under alkaline condition.
The whole process is made under automatic DCS control which contain no preservatives, gelatin, wheat, gluten, animal products or starch."
(E464)- haulla löytyi nuo. Kaikki eivät tule esille silläkään. Kiinnostaisi tietää, mitä kaikkea koronapotilaalle syötetään ja mitä ovat ottaneet ennen sitä.
https://beyondpesticides.org/dailynewsblog/category/chemicals/aldicarb/Samassa nappulassa saattaa sekä ytimessä olla sitä täyteaineena ja kuorikerroksessa, joten laskutoimitus voi helposti tulla väärä. Määriä ei näe muutenkaan, mutta Bayer ainakin käyttää puuvillasellua valmisteissaan, varmaan noissakin:
https://sic.fimea.fi/4_2011/verenvuodot_ovat_oraalisten_antikoagulantti…
tässä se mitä ehkä etsit:-)
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006579869.html
THL:n Salminen: Koronaepidemiassa käynnissä vasta ensimmäinen aalto, joka vain voimistuu
Salmisen mukaan epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa.
Viime viikkojen laskusuunta uusissa koronavirustartunnoissa on pysähtynyt, mutta epidemiatilanne on pysynyt vakaana, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) torstaina.
Monen suomalaisen mielessä on silti, onko syksyllä edessä niin kutsuttu toinen aalto, eli kevään kaltainen vaikeampi epidemia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen muistuttaa, että maailman tasolla eletään käytännössä vielä ensimmäistä aaltoa, ja epidemia vain voimistuu. Epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa, Salminen sanoo.
– Se riippuu paljon siitä, kuinka hyvin ihmiset jaksavat noudattaa hygieniaohjeita ja etäisyyden pitämistä.
Jos korona käyttäytyy kuten hengitystieinfektiot yleensä, sekin saattaa tietää tapausten kasvua syyskauden aikana.
Rokotteista on Salmisen mukaan kuulunut lupaavia uutisia, mutta syksyn osalta niiden varaan ei voi vielä laskea.
Myös Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen pitää varmana, että lisää tartuntoja syntyy, ja että tartuntamäärät tulevat todennäköisesti jossain määrin nousemaan. Terveydenhuollon kantokyvyn ylittävä epidemia on pahimmassa tapauksessa edelleen mahdollinen.
– Se, pysyykö epidemia hallinnassa, on se iso kysymys, johon kellään ei ole vastausta, Järvinen sanoo.
– Väestö on altista siten, että tauti voi tulla voimallisestikin. Ei ole sairastamisen tai rokotteen tuomaa vastustuskykyä.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä? Eiväthän nuo kausityöntekijät mene tuolloin testattavaksi!
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/df83c61f-429f-437c-a907-045b3157a…
Kausityöntekijät julkiselle testattaviksi
Pohjois-Espanjassa tartuntaryppäitä on jäljitetty yöelämän lisäksi kausityöntekijöihin. Varhilan mukaan Suomessa on varauduttu kausityöntekijöiden keskuudessa leviäviin tartuntoihin ennakolta.
”Kävimme maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhteistyössä läpi, miten työntekijät vastaanotetaan, miten heidät majoitetaan ja miten heidät yritetään pitää erillään suomalaisista työntekijöistä.”
Riippumatta siitä, onko kausityöntekijä tullut EU-maasta vai sisärajojen ulkopuolelta, kausityöntekijät voidaan testata julkisessa terveydenhuollossa. Negatiivisen testin kulut tulevat Varhilan mukaan yleensä työntekijän itsensä maksettavaksi, jollei hänellä ole vakuutusta tai hänen kotimaansa ole tehnyt Suomen kanssa erillistä sopimusta.
Aivan järjetöntä! Todellakaan kausityöntekijät eivät mene testeihin, jos on negatiivisen testin joutuu maksamaan itse. Yksityisellä puolella maksoin keväällä koronatestin omasta pussista, kun testeihin ei millään tahtonut päästä ja se maksoi 195 euroa!
Kaikki marjanpoimijat olisi pitänyt testata jo rajalla ennen kuin he pääsevät töihin. Tiiviissä majoituksessa virus leviää eikä kukaan vähäoireinen takuulla mene testiin, kun pitää olla pellolla tienaamassa. Tuolta sitten tartunnat lähtevät leviämään. Vastuutonta toimintaa, vain jotta saadaan halpatyövoimaa pelloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta alkaa kansalaisten syyllistäminen. Epidemia käynnistyy, kun ei ole noudatettu määräyksiä. Hollannissa on tismalleen sama tiedotustaktiikka.
Suomessa tämä oli edellisen kerran 1990-luvun laman aikaan. Vahvasta markasta ei puhuttu mitään, tai pankkien holtittomasta luottomarkkinoinnista ym. vaan syyllistettiin tavalliset kansalaiset kulutusjuhlista.
Näin siinä tulee käymään. Tyhmät kansalaiset eivät osaa yskiä hihaan ja pitää turvavälejä.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu:
Salminen pitää myös tärkeänä, että suomalaiset lataisivat puhelimiinsa tulevan jäljityssovelluksen, kun se on käytettävissä.
Asko Järvisen mielestä tavallisen kansalaisen kannalta olisi tärkeää myös varautua henkisesti syksyä varten. Viime kevään tyyppiseen käyttäytymiseen joudutaan vielä palaamaan, hän varoittaa.
– Täytyy yrittää pitää etäisyyksiä ja muistaa turvalliset käyttäytymismallit, ettei annettaisi virukselle tilaa ja mahdollisuutta levitä tehokkaasti.
Kaikkien on huolehdittava omasta osuudestaan, Mika Salminen muistuttaa.
– Suomalaiset toimivat keväällä hirveän hienosti, ja se oli varmasti kaiken a ja o. Tässä vaaditaan pitkäjänteistä jaksamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmalla käydään jo kauppaa lupaavista koronarokotteista – Suomi ei ole tehnyt päätöstä mistään rokotteesta
Britanniassa Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan kehittämällä rokotteella onnistuttiin luomaan koehenkilöille toivottua immuunivastetta ilman suurempia haittavaikutuksia.
Kokeeseen osallistui 1 000 ihmistä, ja seuraavaksi rokotteen tehoa testataan laajemmalla 30 000 hengen ihmisjoukolla. Vasta näiden tehotutkimusten jälkeen saadaan varmuutta sille, onko rokote todella tehokas ja turvallinen.
Vaikka rokote on keskeneräinen, monet maat ovat jo hankkimassa sitä.
Neljän EU-maan allianssi, johon kuuluvat Saksa, Ranska, Italia ja Hollanti, teki kesäkuussa 400 miljoonan annoksen ostosopimuksen tästä rokotteesta. Myös Iso-Britannia on varannut rokotetta itselleen 100 miljoonaa kappaletta. Suomi on käynyt neuvotteluja allianssiin liittymisestä, mutta mitään päätöksiä ei sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan ole tehty.
Suomi haluaa pitää kaikki ovet avoinna.
– Tämän neljän ryhmän kautta olisimme mukana Oxfordin hankintasysteemissä. Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että maailmassa on tällä hetkellä 30 merkittävää tutkimusta, jotka ovat jo siinä vaiheessa, että tehdään ihmiskokeita.
Suomella on toistaiseksi varattuna hankintoihin 110 miljoonaa euroa, kun kilpailu rokotteista alkaa.
Mihin nämä rahat riittävät?
– Sitä emme vielä tiedä. Uskon ja luotan siihen, että tilanteessa, jossa olemme aidosti maksamassa rokotteesta ja hinta on kalliimpi, siihen varmasti löytyy varoja, Varhila kertoo.
https://yle.fi/uutiset/3-11462029
Voisiko olla mahdollista, että Suomi on menty lupaamaan mukaan johonkin rokotetutkimukseen, jonka vastineeksi on esim. luvattu varmempaa tai nopeampaa saatavuutta kuin muutoin tai alennusta hinnasta? Tämä selittäisi sen, miksi taudin leviämisen estämiseksi mahdollisia keinoja ei haluta suositella tai ottaa käyttöön, vaikka ne ja riskikohdat ovat tiedossa ja sen miksi keväällä oltiin pettyneitä taudin hiipumiseen.
Näin IS uutisoi Brasiassa meneillään olevista rokotetutkimuksista:
Brasiliassa jo 2 miljoonaa on sairastunut koronaan – ja se saattaa olla ratkaisu rokotteen löytymiseen. Brasilia, jossa koronatapauksia on todettu jo yli 2 miljoonaa, on yksi paikoista, joissa on alettu testaamaan kokeellisia koronavirusrokotteita. Brasilia tarjoaa rokotetutkimukselle poikkeuksellisen otollisen ympäristön: räjähdysmäisesti lisääntyvän levinneisyysasteen sekä arvostetut tutkimuskeskukset ja kansanterveysjärjestelmän, jolla on kokemusta rokotteiden kehittämisestä ja levittämisestä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 163 erilaista koronavirusrokotetta kehitetään ympäri maailman. Näistä rokotteista 23 on aloittanut kliiniset tutkimukset, joihin osallistuu ihmisiä. Vain kaksi rokotetta on edennyt 3. vaiheeseen, jolla rokote saa hyväksynnän markkinoille. Hyväksyntä vaatii laajoja tutkimuksia tuhansien ihmisten kanssa rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimiseksi. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006575348.html
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006579869.html
THL:n Salminen: Koronaepidemiassa käynnissä vasta ensimmäinen aalto, joka vain voimistuu
Salmisen mukaan epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa.
Viime viikkojen laskusuunta uusissa koronavirustartunnoissa on pysähtynyt, mutta epidemiatilanne on pysynyt vakaana, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) torstaina.
Monen suomalaisen mielessä on silti, onko syksyllä edessä niin kutsuttu toinen aalto, eli kevään kaltainen vaikeampi epidemia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen muistuttaa, että maailman tasolla eletään käytännössä vielä ensimmäistä aaltoa, ja epidemia vain voimistuu. Epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa, Salminen sanoo.
– Se riippuu paljon siitä, kuinka hyvin ihmiset jaksavat noudattaa hygieniaohjeita ja etäisyyden pitämistä.
Jos korona käyttäytyy kuten hengitystieinfektiot yleensä, sekin saattaa tietää tapausten kasvua syyskauden aikana.
Rokotteista on Salmisen mukaan kuulunut lupaavia uutisia, mutta syksyn osalta niiden varaan ei voi vielä laskea.
Myös Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen pitää varmana, että lisää tartuntoja syntyy, ja että tartuntamäärät tulevat todennäköisesti jossain määrin nousemaan. Terveydenhuollon kantokyvyn ylittävä epidemia on pahimmassa tapauksessa edelleen mahdollinen.
– Se, pysyykö epidemia hallinnassa, on se iso kysymys, johon kellään ei ole vastausta, Järvinen sanoo.
– Väestö on altista siten, että tauti voi tulla voimallisestikin. Ei ole sairastamisen tai rokotteen tuomaa vastustuskykyä.
Pieni lisäys tuohon viimeiseen kommenttiin. Kv. tutkimukset osoittavat, että sairastamalla ei tule immuniteettia. Vain osa ruotsalaisista sekä muutama näköjään Suomessa edelleen uskoo tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla käydään jo kauppaa lupaavista koronarokotteista – Suomi ei ole tehnyt päätöstä mistään rokotteesta
Britanniassa Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan kehittämällä rokotteella onnistuttiin luomaan koehenkilöille toivottua immuunivastetta ilman suurempia haittavaikutuksia.
Kokeeseen osallistui 1 000 ihmistä, ja seuraavaksi rokotteen tehoa testataan laajemmalla 30 000 hengen ihmisjoukolla. Vasta näiden tehotutkimusten jälkeen saadaan varmuutta sille, onko rokote todella tehokas ja turvallinen.
Vaikka rokote on keskeneräinen, monet maat ovat jo hankkimassa sitä.
Neljän EU-maan allianssi, johon kuuluvat Saksa, Ranska, Italia ja Hollanti, teki kesäkuussa 400 miljoonan annoksen ostosopimuksen tästä rokotteesta. Myös Iso-Britannia on varannut rokotetta itselleen 100 miljoonaa kappaletta. Suomi on käynyt neuvotteluja allianssiin liittymisestä, mutta mitään päätöksiä ei sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan ole tehty.
Suomi haluaa pitää kaikki ovet avoinna.
– Tämän neljän ryhmän kautta olisimme mukana Oxfordin hankintasysteemissä. Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että maailmassa on tällä hetkellä 30 merkittävää tutkimusta, jotka ovat jo siinä vaiheessa, että tehdään ihmiskokeita.
Suomella on toistaiseksi varattuna hankintoihin 110 miljoonaa euroa, kun kilpailu rokotteista alkaa.
Mihin nämä rahat riittävät?
– Sitä emme vielä tiedä. Uskon ja luotan siihen, että tilanteessa, jossa olemme aidosti maksamassa rokotteesta ja hinta on kalliimpi, siihen varmasti löytyy varoja, Varhila kertoo.
https://yle.fi/uutiset/3-11462029
Voisiko olla mahdollista, että Suomi on menty lupaamaan mukaan johonkin rokotetutkimukseen, jonka vastineeksi on esim. luvattu varmempaa tai nopeampaa saatavuutta kuin muutoin tai alennusta hinnasta? Tämä selittäisi sen, miksi taudin leviämisen estämiseksi mahdollisia keinoja ei haluta suositella tai ottaa käyttöön, vaikka ne ja riskikohdat ovat tiedossa ja sen miksi keväällä oltiin pettyneitä taudin hiipumiseen.
Näin IS uutisoi Brasiassa meneillään olevista rokotetutkimuksista:
Brasiliassa jo 2 miljoonaa on sairastunut koronaan – ja se saattaa olla ratkaisu rokotteen löytymiseen. Brasilia, jossa koronatapauksia on todettu jo yli 2 miljoonaa, on yksi paikoista, joissa on alettu testaamaan kokeellisia koronavirusrokotteita. Brasilia tarjoaa rokotetutkimukselle poikkeuksellisen otollisen ympäristön: räjähdysmäisesti lisääntyvän levinneisyysasteen sekä arvostetut tutkimuskeskukset ja kansanterveysjärjestelmän, jolla on kokemusta rokotteiden kehittämisestä ja levittämisestä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 163 erilaista koronavirusrokotetta kehitetään ympäri maailman. Näistä rokotteista 23 on aloittanut kliiniset tutkimukset, joihin osallistuu ihmisiä. Vain kaksi rokotetta on edennyt 3. vaiheeseen, jolla rokote saa hyväksynnän markkinoille. Hyväksyntä vaatii laajoja tutkimuksia tuhansien ihmisten kanssa rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimiseksi. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006575348.html
Voi hyvänen aika! Muut maat jo ostavat rokotteet pois markkinoilta ja mitä tekee STM/Suomi? Pitää ovia auki.
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla käydään jo kauppaa lupaavista koronarokotteista – Suomi ei ole tehnyt päätöstä mistään rokotteesta
Britanniassa Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan kehittämällä rokotteella onnistuttiin luomaan koehenkilöille toivottua immuunivastetta ilman suurempia haittavaikutuksia.
Kokeeseen osallistui 1 000 ihmistä, ja seuraavaksi rokotteen tehoa testataan laajemmalla 30 000 hengen ihmisjoukolla. Vasta näiden tehotutkimusten jälkeen saadaan varmuutta sille, onko rokote todella tehokas ja turvallinen.
Vaikka rokote on keskeneräinen, monet maat ovat jo hankkimassa sitä.
Neljän EU-maan allianssi, johon kuuluvat Saksa, Ranska, Italia ja Hollanti, teki kesäkuussa 400 miljoonan annoksen ostosopimuksen tästä rokotteesta. Myös Iso-Britannia on varannut rokotetta itselleen 100 miljoonaa kappaletta. Suomi on käynyt neuvotteluja allianssiin liittymisestä, mutta mitään päätöksiä ei sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan ole tehty.
Suomi haluaa pitää kaikki ovet avoinna.
– Tämän neljän ryhmän kautta olisimme mukana Oxfordin hankintasysteemissä. Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että maailmassa on tällä hetkellä 30 merkittävää tutkimusta, jotka ovat jo siinä vaiheessa, että tehdään ihmiskokeita.
Suomella on toistaiseksi varattuna hankintoihin 110 miljoonaa euroa, kun kilpailu rokotteista alkaa.
Mihin nämä rahat riittävät?
– Sitä emme vielä tiedä. Uskon ja luotan siihen, että tilanteessa, jossa olemme aidosti maksamassa rokotteesta ja hinta on kalliimpi, siihen varmasti löytyy varoja, Varhila kertoo.
https://yle.fi/uutiset/3-11462029
Voisiko olla mahdollista, että Suomi on menty lupaamaan mukaan johonkin rokotetutkimukseen, jonka vastineeksi on esim. luvattu varmempaa tai nopeampaa saatavuutta kuin muutoin tai alennusta hinnasta? Tämä selittäisi sen, miksi taudin leviämisen estämiseksi mahdollisia keinoja ei haluta suositella tai ottaa käyttöön, vaikka ne ja riskikohdat ovat tiedossa ja sen miksi keväällä oltiin pettyneitä taudin hiipumiseen.
Näin IS uutisoi Brasiassa meneillään olevista rokotetutkimuksista:
Brasiliassa jo 2 miljoonaa on sairastunut koronaan – ja se saattaa olla ratkaisu rokotteen löytymiseen. Brasilia, jossa koronatapauksia on todettu jo yli 2 miljoonaa, on yksi paikoista, joissa on alettu testaamaan kokeellisia koronavirusrokotteita. Brasilia tarjoaa rokotetutkimukselle poikkeuksellisen otollisen ympäristön: räjähdysmäisesti lisääntyvän levinneisyysasteen sekä arvostetut tutkimuskeskukset ja kansanterveysjärjestelmän, jolla on kokemusta rokotteiden kehittämisestä ja levittämisestä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 163 erilaista koronavirusrokotetta kehitetään ympäri maailman. Näistä rokotteista 23 on aloittanut kliiniset tutkimukset, joihin osallistuu ihmisiä. Vain kaksi rokotetta on edennyt 3. vaiheeseen, jolla rokote saa hyväksynnän markkinoille. Hyväksyntä vaatii laajoja tutkimuksia tuhansien ihmisten kanssa rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimiseksi. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006575348.html
Tuo selittäisi hidastelun rokotteen hankinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menisittekö koko perheellä ikäihmisen luo yökylään vai tekisittekö vain päivävierailun vai jättäisittekö kokonaan menemättä? Jos ei olisi mahdollisuutta omaehtoiseen karanteeniin ennen vierailua.
Me ollaan nyt kesällä menty, kun isovanhemmat vaatimalla vaati. Onneksi kukaan ei saanut mitään tauteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla käydään jo kauppaa lupaavista koronarokotteista – Suomi ei ole tehnyt päätöstä mistään rokotteesta
Britanniassa Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan kehittämällä rokotteella onnistuttiin luomaan koehenkilöille toivottua immuunivastetta ilman suurempia haittavaikutuksia.
Kokeeseen osallistui 1 000 ihmistä, ja seuraavaksi rokotteen tehoa testataan laajemmalla 30 000 hengen ihmisjoukolla. Vasta näiden tehotutkimusten jälkeen saadaan varmuutta sille, onko rokote todella tehokas ja turvallinen.
Vaikka rokote on keskeneräinen, monet maat ovat jo hankkimassa sitä.
Neljän EU-maan allianssi, johon kuuluvat Saksa, Ranska, Italia ja Hollanti, teki kesäkuussa 400 miljoonan annoksen ostosopimuksen tästä rokotteesta. Myös Iso-Britannia on varannut rokotetta itselleen 100 miljoonaa kappaletta. Suomi on käynyt neuvotteluja allianssiin liittymisestä, mutta mitään päätöksiä ei sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan ole tehty.
Suomi haluaa pitää kaikki ovet avoinna.
– Tämän neljän ryhmän kautta olisimme mukana Oxfordin hankintasysteemissä. Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että maailmassa on tällä hetkellä 30 merkittävää tutkimusta, jotka ovat jo siinä vaiheessa, että tehdään ihmiskokeita.
Suomella on toistaiseksi varattuna hankintoihin 110 miljoonaa euroa, kun kilpailu rokotteista alkaa.
Mihin nämä rahat riittävät?
– Sitä emme vielä tiedä. Uskon ja luotan siihen, että tilanteessa, jossa olemme aidosti maksamassa rokotteesta ja hinta on kalliimpi, siihen varmasti löytyy varoja, Varhila kertoo.
https://yle.fi/uutiset/3-11462029
Voisiko olla mahdollista, että Suomi on menty lupaamaan mukaan johonkin rokotetutkimukseen, jonka vastineeksi on esim. luvattu varmempaa tai nopeampaa saatavuutta kuin muutoin tai alennusta hinnasta? Tämä selittäisi sen, miksi taudin leviämisen estämiseksi mahdollisia keinoja ei haluta suositella tai ottaa käyttöön, vaikka ne ja riskikohdat ovat tiedossa ja sen miksi keväällä oltiin pettyneitä taudin hiipumiseen.
Näin IS uutisoi Brasiassa meneillään olevista rokotetutkimuksista:
Brasiliassa jo 2 miljoonaa on sairastunut koronaan – ja se saattaa olla ratkaisu rokotteen löytymiseen. Brasilia, jossa koronatapauksia on todettu jo yli 2 miljoonaa, on yksi paikoista, joissa on alettu testaamaan kokeellisia koronavirusrokotteita. Brasilia tarjoaa rokotetutkimukselle poikkeuksellisen otollisen ympäristön: räjähdysmäisesti lisääntyvän levinneisyysasteen sekä arvostetut tutkimuskeskukset ja kansanterveysjärjestelmän, jolla on kokemusta rokotteiden kehittämisestä ja levittämisestä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 163 erilaista koronavirusrokotetta kehitetään ympäri maailman. Näistä rokotteista 23 on aloittanut kliiniset tutkimukset, joihin osallistuu ihmisiä. Vain kaksi rokotetta on edennyt 3. vaiheeseen, jolla rokote saa hyväksynnän markkinoille. Hyväksyntä vaatii laajoja tutkimuksia tuhansien ihmisten kanssa rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimiseksi. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006575348.html
Voi hyvänen aika! Muut maat jo ostavat rokotteet pois markkinoilta ja mitä tekee STM/Suomi? Pitää ovia auki.
Niinhän meillä oli ovet auki maskigatessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi rajoja Alankomaihin tai Belgiaan ei suljettu vaikka molemmissa maissa todella huono tilanne tällä hetkellä? Mielistelläänkö me nyt hollantia, jospa Rutte-setä puolustaisi Suomea seuraavissa EU-neuvotteluissa jos vähän kumarrellaan.
Täysin naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006579869.html
THL:n Salminen: Koronaepidemiassa käynnissä vasta ensimmäinen aalto, joka vain voimistuu
Salmisen mukaan epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa.
Viime viikkojen laskusuunta uusissa koronavirustartunnoissa on pysähtynyt, mutta epidemiatilanne on pysynyt vakaana, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) torstaina.
Monen suomalaisen mielessä on silti, onko syksyllä edessä niin kutsuttu toinen aalto, eli kevään kaltainen vaikeampi epidemia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen muistuttaa, että maailman tasolla eletään käytännössä vielä ensimmäistä aaltoa, ja epidemia vain voimistuu. Epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa, Salminen sanoo.
– Se riippuu paljon siitä, kuinka hyvin ihmiset jaksavat noudattaa hygieniaohjeita ja etäisyyden pitämistä.
Jos korona käyttäytyy kuten hengitystieinfektiot yleensä, sekin saattaa tietää tapausten kasvua syyskauden aikana.
Rokotteista on Salmisen mukaan kuulunut lupaavia uutisia, mutta syksyn osalta niiden varaan ei voi vielä laskea.
Myös Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen pitää varmana, että lisää tartuntoja syntyy, ja että tartuntamäärät tulevat todennäköisesti jossain määrin nousemaan. Terveydenhuollon kantokyvyn ylittävä epidemia on pahimmassa tapauksessa edelleen mahdollinen.
– Se, pysyykö epidemia hallinnassa, on se iso kysymys, johon kellään ei ole vastausta, Järvinen sanoo.
– Väestö on altista siten, että tauti voi tulla voimallisestikin. Ei ole sairastamisen tai rokotteen tuomaa vastustuskykyä.
Pieni lisäys tuohon viimeiseen kommenttiin. Kv. tutkimukset osoittavat, että sairastamalla ei tule immuniteettia. Vain osa ruotsalaisista sekä muutama näköjään Suomessa edelleen uskoo tähän.
Auttaako tällöin rokotetaan?
https://yle.fi/uutiset/3-11462029
Maailmalla käydään jo kauppaa lupaavista koronarokotteista – Suomi ei ole tehnyt päätöstä mistään rokotteesta
Suomi on käynyt neuvotteluja liittymisestä neljän maan allianssiin, joka yrittää saada Oxfordin yliopiston ja Astra Zenecan kehittelemää rokotetta.
koronavirus
23.7.2020 klo 15.21päivitetty 23.7.2020 klo 15.24
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajoja Alankomaihin tai Belgiaan ei suljettu vaikka molemmissa maissa todella huono tilanne tällä hetkellä? Mielistelläänkö me nyt hollantia, jospa Rutte-setä puolustaisi Suomea seuraavissa EU-neuvotteluissa jos vähän kumarrellaan.
Täysin naurettavaa.
Bingo. Politiikastahan tässä on nyt kyse. Vähän ärsytettiin kavereita kun ei lähdetty nuukien leiriin, niin nyt pitää vähän nuoleskella etteivät suutu.
Suomi on niin pateettinen maa, ei ihme ettei kukaan ota meitä vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajoja Alankomaihin tai Belgiaan ei suljettu vaikka molemmissa maissa todella huono tilanne tällä hetkellä? Mielistelläänkö me nyt hollantia, jospa Rutte-setä puolustaisi Suomea seuraavissa EU-neuvotteluissa jos vähän kumarrellaan.
Täysin naurettavaa.
Tämähän se. Hollanti hermostui kun ei lähdetty samaan leiriin niin nyt ei auta laittaa ovea lukkoon.
Paljonko sitä rahaa käytettiin maskifarssiin, kun oltiin myöhässä ja hyväuskoisia? Voisiko sitä rahaa nyt käyttää vähän riskillä rokotteeseen, joka voi olla ainut tie ulos tästä? Suomi on kyllä selvinnyt uskomattomalla tuurilla tähän asti. Ei tunnu tarttuvankaan kuim ulkomailta tuleviin. Jos ei joku MPR-rokote tai muu meillä ole tähän syynä, ei voi luottaa, että tämä onni jatkuu ikuisesti. Eikä ainakaan rokotemarkkinoilla, joka on kovaa peliä sitten.
Ketju on lukittu.
Todella hyvä sanavalinta tuossa :) 'Tarttuuko nuorisoon.' Niinpä. Tarttuuko varoitukset vai korona? Kiva, että ovat huomanneet, että tauti voi välittyä lasten ja nuorten kautta riskiryhmään kuuluvalle. Kyllä nyt tänään saa olla ylpeä THL:n viestinnän lisäksi myös STM:stä! Hyvä Suomi! Hyvä me! Vasta 7 kk pandemiaa takana ja nyt jo ymmärretään tämäkin asia, että sairastunut lapsi ja nuori voi tartuttaa vanhempansa ja isovanhempansa, noin alkuun!