Säälittävintä, mitä olet tehnyt herkkuhimon takia?

Vierailija kirjoitti:

Syönyt yliannostuksen karkilta maistuvia D-vitamiinitabletteja. Ja sitten ripuluoin loppupäivän.

Sama, en tosin ripuloinut mutta sain loppupäivän kestävän ihon kutinan. Mietin jo että minkä maksavaurion sain vitamiineilla aikaan?

Luin jostain että pakastettu banaani maistuu valkosuklaalta. Hetihän sitä piti kokeilla. Voin kertoa että ei maistu. Maistuu ihan jäiseltä banaanilta.

Mansikka-valkosuklaa pikapuuro pussista noukin valkosuklaan palaset ja hiutaleet heitin pois.

Up

Ihan parhaillaan syön Pirkka esipaistettua pullaa jonka vaan sulatin mikrossa, en paistanut. 😂

Vierailija kirjoitti:

Sulattanut paistinpannulla sokeria ja syönyt sen. Melkein kuin karkkia paitsi puuttuu kaikki muut aineet.

Pyristelin irti sokerikoukusta ja nyt on hyvä olla. Ei tee mieli syödä vaikka nenän alla olis mitä vaan herkkuja. On todella vapauttavaa ja suosittelen samaa muillekkin sokeriholisteille. Pahin aika kestää 2-4 viikkoa, mutta se on todellakin sen arvoista, kun säästyy terveys, rahat ja hampaat.

Itsekin sokerikoukusta kertaalleen päässeenä en kyllä ihan komppaa. Olen lopettanut tupakanpolton ja se ei ole yhtään mitään, siis ei kertakaikkisen mitään, sokerista irti rimpuilun rinnalla. Riippuvuutta aiheuttavat lääkketkin on ihan olematon suoritus sokerihelvetistä vapautumisen rinnalla.

Ensimmäinen kuukausi oli jotain aivan kauheaa, en tiedä oliko ne vierotusoireet vain psykosomaattisia vai oikeita, mutta olin valmis etsimään käsiini ja kuristamaan sen ihmisen, joka on joskus todennut, että makeanhimo helpottaa max puolessa tunnissa. Ei helpota. Ei edes neljässä viikossa. Siihen hitto soikoon heräsi keskellä yötäkin ja olin niin levoton ja ahdistunut, etten saanut mitään tehtyä, haahulin levottomana pitkin kämppää ja lopulta maita ja mantuja kun en saanut oltua aloillani. En pystynyt keskittymään mihinkään, väsytti ja päätä särki aamusta iltaan. Mielihalut olivat aivan ällistyttävän spesifejä ja eivät menneet ohi sitten millään.

Vasta kutakuinkin kaiken sokerin ja hiilarien lopetus auttoi ja ketoosin mukana kadonnut ruokahalu vasta päästi piinasta. Mutta riitti kun söin yhden hedelmän ja se oli taas menoa. Minulla on adhd ja joskus epäilen, että vaikuttaako se kohdallani sokeririippuvuuden pahenemiseen.

Juoksin hirveää vauhtia bussipysäkiltä Makuuniin ja takaisin, vaikka tiesin että voisin hyvinkin myöhästyä bussista. Ja seuraava olisi tullut kahden tunnin päästä.

Yrjönnyt

Miljoonan alapeukun uhalla: kyllä aikuisella mielestäni pitää olla sen verran itsehillintää, ettei varasta muilta vain koska tekee mieli makeaa. Varsinkin töissä! Meidän yhdellä toimipisteellä siivooja sai huomautuksen, kun napsi työkaverini työpöydällä olleesta keksirasiasta. Kaveri alkoi ihmetellä, miksi laatikko hupeni niin hirveää vauhtia ja valvontakamera kertoi sitten totuuden. Uskon että pääsi varoituksella eikä suoraan erotettu, mutta meidän toimipisteellä hän ei enää siivonnut tuon tapauksen jälkeen.

Olen siis itsekin hyvin perso herkuille ja lapsena tuli vedettyä sokeriakin suoraan lusikalla suuhun. Mutta tuota varastamista en vain käsitä, sitten perään tämä "tämmönen mä vaan oon, ei ole itsehillintää!". No ei varmaan olekaan kun annat itsellesi siihen tuolla tavalla luvan! Kuinka monta ketjua täälläkin on ollut näistä vanukas-miehistä ja aina vastauksena "jätä se sika!". Samalla vaimo voi huoletta kiskoa lasten ja miehen herkut, sitten naureskella perään että hupsista.

Kun kaapeista ei yömyöhään löytynyt kerta kaikkiaan mitään makeaksi kelpaavaa, aloin kolinaa varoen ja käsin vatkaten valmistamaan kermavaahtoa, jonka sekaan lurahti sokeria vähän turhankin reilulla kädellä. Nukkumisesta ei meinannut enää tulla mitään siinä vaiheessa, kun kipollinen oli viimein kaavittuna kitusiin, mutta ainakin makeanhimo sai kyytiä! :D

En muista, että mitään älytöntä olisin tehny makeanhimon takia. Luulenpa, että noi teidän överit on johtunu huonosta syömisestä. Noin käy, kun ei syö kunnolla. Syön iteki suklaata ja pullaa, mutta en keskellä yötä lähtis hakemaan. Pidän kaapissa aina halpiskeksejä varalta. Eikä tarvi kovin usein sitä varastoa täyttää. Ja töissä toisten omia ei syödä. Sen kun menee ostamaan herkkupalan töiden jälkeen. Kupillinen kahvia ja palasokeri, jos oikein tukistaa sokerivaje.

pullahiiri kirjoitti:

En muista, että mitään älytöntä olisin tehny makeanhimon takia. Luulenpa, että noi teidän överit on johtunu huonosta syömisestä. Noin käy, kun ei syö kunnolla. Syön iteki suklaata ja pullaa, mutta en keskellä yötä lähtis hakemaan. Pidän kaapissa aina halpiskeksejä varalta. Eikä tarvi kovin usein sitä varastoa täyttää. Ja töissä toisten omia ei syödä. Sen kun menee ostamaan herkkupalan töiden jälkeen. Kupillinen kahvia ja palasokeri, jos oikein tukistaa sokerivaje.

Itselläni nuo herkutteluöverit tulee aina tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa ollen voimissaan pari päivää, minkä jälkeen katoavat kuin pieru saharaan. Hamuan siis aivan kaikkea, vaikka kuinka olisin syönyt tasaisesti ja terveellisesti. Toisaalta tuo oikean ruoan huonosti syöminen on myös yksi ihan todellinen pointti, jos päästää tilanteen siihen.

Ostin kerran hetken mielijohteesta lakritsipatukan, koska oli hyllyssä kassan vieressä.

Myös mulla tulee järjetön syömishimo juuri ennen menkkoja. Joka kuukausi sama homma; koko päivän on nälkä, ihan sama kuinka paljon syö ja mitä syö. Makeanhimo on samaan aikaan tai seuraavana päivänä yhtä paha, kuola valuu suusta kun ajatteleekin esim. suklaata. Muina päivinä EI ole tämmöistä ongelmaa! 

Up!

Syönyt koko paketin jäätelöä. 

Syonyt rasiallisen suklaakonvehtia, vaikka ajattelin maistaa vaan muutaman.

Mitä taas luin.

Lapseni läksi kaverinsa kanssa ulos. Tämä kaveri laittoi jo avatun karkkipussinsa meidän keittiön pöydälle.

Pojat viipyivät ulkona pitkään. Katsoin monta kertaa pöydällä olevaa karkkipussia ja lopulta en enää kestänyt vaan otin pussin ja söin siellä olevat herkut. Ajattelin että ei se kaveri enää näitä muista ja niitä oli enää ihan vähän siellä pussissa.

Vaan kyllä hän muisti. Jouduin tunnustamaan tekoni ja hyvittämään sen seuraavana päivänä.

Lapsena en ollut makean perään, mutta halusin aina hakea maitoa kellarista isosta tonkasta. Äiti piti minua kilttinä ja näppäränä, mutta kuorin aina kerman päältä ja lipitin anatumuksella,  ennenkuin täytin maitokannun. Rikos on jo vanhentunut.