Lue keskustelun säännöt.
”Kaverilta” tuli yllättäen kutsu lapsensa 3v juhliin
19.01.2020 |
Kaveri on ollut hyvä ystävämme, mm kutsuttuna meidän perhejuhliimme. Hän sai lapsen, ja tiesi että toivomme ja yritämme myös lasta Ilman onnistumista.
Hän sai siis lapsen, ristiäiset, 1v, 2v juhlat pidettiin heillä, mutta tämä henkilö, kaveri ei ollut meihin missään yhteyksissä. Vuosina jolloin olimme lapsettomia, ja eniten juuri tarvitsimme ystäviä.
Nyt kun meilleKun on lapsi tulossa, tuli yllättäen kutsu myös 3v juhliin.
Menisittekö?
Jotenkin vaivaa erittäin paljon tämä 3v hiljaisuus ja sitten että nyt kelpaammekin taas mukaan...
Kommentit (36)
Luulen myös, että kaverisi on vain pelännyt hierovansa suolaa haavoihisi, jos olisi kutsunut teidät juhliin aiemmin. Silloin kun hän oli raskaana, kyselitkö hänen kuulumisia? Onnittelitko raskaudesta tai lapsen syntymästä? Kyselitkö vauvan kuulumisia?
Itselläni on menossa jo toista vuotta kestävä radiohiljaisuus yhden pitkäaikaisen ystävän kanssa, joka kärsii kumppaninsa kanssa lapsettomuudesta. Kun kerroin hänelle saaneeni plussan raskaustestistä, hän onnitteli lyhyesti, mutta lakkasi pitämästä yhteyttä sen jälkeen eikä edes onnitellut, kun lapseni syntyi. En uskalla ottaa häneen yhteyttä enkä kutsua lapseni juhliin, kun en yhtään tiedä miten hän siihen reagoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasteni ensimmäisiin juhliin kutsuin vain lasten isovanhemmat ja kummit. Niistä talo olikin täynnä. Kun lapset kasvoi ja hyvä kaveri sai lapsen kutsuin hänetkin perheineen koska olimme muuttaneet isompaan asuntoon ja on mukava että lapsilla muita lapsia leikkiseurana juhlassa sekä näkee itsekin samalla kaveria huolimatta siitä että asunnon tilapulassa sai miettiä riittääkö kaikille istumapaikat
Jos viihtyisitte heidän seurassaan, että varmaan miettisi, vaan menisitte, koska on kutsuttu.
Jokainen saa kutsua, kenet tahtoo, ja yhtä lailla saa itse päättää, tuleeko juhlaan vai ei.
Joskus voi olla niinkin, ettei ehdi. Monilla pikkulapsiaika on niin iso muutos, on univelkaa ja paljon uutta, niin ettei jaksa välttämättä aina osallistua muiden juhliin.
On totta, että meilläkin lapsen 1-vuotispäiviin kutsuttiin vain isovanhemmat ja kummit. 2-vuotissynttäreitä en edes muista. Parhaiden ystävieni lasten kastejuhlaan meitä ei kutsuttu, mutta eipä tuo haitannut, koska emme ole kummeja.
Eri suvuissa voi tietysti olla erilaiset käytännöt.
Eihän kaksivuotiaallekaan välttämättä vielä järjestetä mitään syntymäpäiväjuhlia, korkeintaan kakku isovanhemmille ja läheisille. On toki niitäkin perheitä joissa juhlitaan isosti heti ekoista synttäreistä asti.
Oma kuopukseni täyttää pian kaksi eikä aiota pitää mitään juhlia. Kakun ostan ja sukulaiset saa tulla käymään jos haluavat. Esikoiselle järjestettiin synttärit kolmevuotiaana ekaa kertaa ja sinne pyydettiin perheen ulkopuolisia. Eipä olis tullu mieleenkään sitä aiemmin kutsua omia ystäviäni tai edes mammakavereita lapsineen. Oletko nyt ihan varma ettei kyse olisi tämmöisestä? Oletteko muuten pitäneet yhteyttä?
Vierailija kirjoitti:
Luulen myös, että kaverisi on vain pelännyt hierovansa suolaa haavoihisi, jos olisi kutsunut teidät juhliin aiemmin. Silloin kun hän oli raskaana, kyselitkö hänen kuulumisia? Onnittelitko raskaudesta tai lapsen syntymästä? Kyselitkö vauvan kuulumisia?
Itselläni on menossa jo toista vuotta kestävä radiohiljaisuus yhden pitkäaikaisen ystävän kanssa, joka kärsii kumppaninsa kanssa lapsettomuudesta. Kun kerroin hänelle saaneeni plussan raskaustestistä, hän onnitteli lyhyesti, mutta lakkasi pitämästä yhteyttä sen jälkeen eikä edes onnitellut, kun lapseni syntyi. En uskalla ottaa häneen yhteyttä enkä kutsua lapseni juhliin, kun en yhtään tiedä miten hän siihen reagoisi.
Olet nolo. Tiedät 100% varmasti että hän kärsii. Ei sinun onnestasi, vaan omasta tilanteestaan. Tuo on aivan bullshittia että ”en uskalla ottaa yhteyttä” sehän vasta sitä onnesi hieromista on. Kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä miten ystävä voi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme urputusta! Totta kai menette.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä tarvi tehdä tästä isompaa juttua kuin se onkaan. Onko teillä mitään tietoa siitä, miten lapsen ensimmäiset vuodet ovat sujuneet? Koliikkia, allergioita, sairautta, uupumista, masennusta? Ja te vingutte jostain tauosta, kuvittelette automaattisesti, että johtuisi teistä. Nyt pää pois sieltä (tiiätte kyllä) ja menette juhliin, jos haluatte. Jos ette, niin kiitätte kutsusta ja kerrotte, ettette pääse tulemaan. Huoh.
No kyllä se aika iso juttu on, että hyvä kaveri saa kutsuja Apn perhejuhliin, mutta itse jättää ulkopuolelle. Huoh itsellesi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me yritettiin vuosia lasta, ja meidän hyvä ystävä pariskunta oli yrittänyt varmaan 10 vuotta turhaan. Kertoivat että ovat lopettaneet yrittämisen, koska se melkein tuhosi heidän suhteen. Minä tulin kun sitten yllättäen luomusti raskaaksi. Oli tosi vaikea kertoa heille, ja jotenkin se roikkui ilmassa myöhemminkin. Tilanne jonkun verran helpottui, kun pariskunnan mies kerran kännissä sanoi, että me saatiin heidän lapsensa. Se kuitenkin puhdisti ilmaa, toki hän ei sana mukaisesti sitä tarkoittanut.
Mistä hän on saanut tietää, että teille on lapsi tulossa, jos ette ole pitäneet yhteyksiä? Ja mistä sinä tiedät, että hän tietää raskaudestasi?
Sinähän olet hänen lapselleen täysin vieras ihminen, joten tuntuisi kyllä oudolta mennä hänen synttäreilleen. 3v on vielä pieni, ja voisi olla ihmeissään, jos hänen synttäreilleen tulisi joku täysin vieras aikuinen.
Itse en ollut esikoista odottaessani edes millään tavalla kiinnostunut muiden ihmisten lapsista, joten en olisi varmaankaan menntyt jonkun kaverin lapsen synttäreille, jota (siis lasta) en edes tunne.
Ilmoita, että et voi tulla lapsen synttäreille (syytä ei tarvitse selittää), mutta haluaisit tavata kaverisi jossain muussa yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös me ole sovittu että näissä typerissä provoissa ei käytetä siis - sanaa. Ei käytetä! Koita nyt hemmetin toope muistaa.
Mun miehen setä vaimoineen ei tullut meille kertaakaan mihinkään pippaloihin, ei ristiäisiin, synttäreille jne. kun me saimme kaksi lasta heidän yrittäessään 10 vuotta saada lapsia. ( Tuossa kohtaa olivat yrittäneet 5 vuotta kun saatiin eka ja 7 vuotta kun saatiin toka.) Valittivat siitä jos oltiin jossakin yhtä aikaa joten usein lähdimme sukujuhlista nopsaan ettei isoisoäidin rakkaus lapsenlapsen lapsiin ole liian suuri loukkaus heitä kohtaan. Sitten yllättäen tulivat raskaaksi 10 vuotta yritettyään. Ja kyllä sitä lasta sitten mainostettiin joka paikassa ja tuotiin iholle ja puhuttiin vain siitä lapsesta ja sitten toisesta joka tuli melko nopsaan ekan jälkeen.
Et juu, voin vaan kuvitella miksi eivät teitä AP kutsuneet aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen myös, että kaverisi on vain pelännyt hierovansa suolaa haavoihisi, jos olisi kutsunut teidät juhliin aiemmin. Silloin kun hän oli raskaana, kyselitkö hänen kuulumisia? Onnittelitko raskaudesta tai lapsen syntymästä? Kyselitkö vauvan kuulumisia?
Itselläni on menossa jo toista vuotta kestävä radiohiljaisuus yhden pitkäaikaisen ystävän kanssa, joka kärsii kumppaninsa kanssa lapsettomuudesta. Kun kerroin hänelle saaneeni plussan raskaustestistä, hän onnitteli lyhyesti, mutta lakkasi pitämästä yhteyttä sen jälkeen eikä edes onnitellut, kun lapseni syntyi. En uskalla ottaa häneen yhteyttä enkä kutsua lapseni juhliin, kun en yhtään tiedä miten hän siihen reagoisi.
Olet nolo. Tiedät 100% varmasti että hän kärsii. Ei sinun onnestasi, vaan omasta tilanteestaan. Tuo on aivan bullshittia että ”en uskalla ottaa yhteyttä” sehän vasta sitä onnesi hieromista on. Kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä miten ystävä voi!
Kuten sanoin, hän ei pidä yhteyttä. Raskaana ollessani yritin kahdesti kysyä kuulumisia, mutta hän ei vastannut viesteihin. En keksi äkkiseltään kovin paljoa selvempää tapaa ilmaista, että hän haluaa etäisyyttä. Viimeistään se, ettei onnitellut lapsen syntymisestä, on kristallin kirkas viesti asiasta. Joten se siitä noloudesta ja onneni hieromisesta.
Vierailija kirjoitti:
Eikös me ole sovittu että näissä typerissä provoissa ei käytetä siis - sanaa. Ei käytetä! Koita nyt hemmetin toope muistaa.
Missä provoissa? 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen myös, että kaverisi on vain pelännyt hierovansa suolaa haavoihisi, jos olisi kutsunut teidät juhliin aiemmin. Silloin kun hän oli raskaana, kyselitkö hänen kuulumisia? Onnittelitko raskaudesta tai lapsen syntymästä? Kyselitkö vauvan kuulumisia?
Itselläni on menossa jo toista vuotta kestävä radiohiljaisuus yhden pitkäaikaisen ystävän kanssa, joka kärsii kumppaninsa kanssa lapsettomuudesta. Kun kerroin hänelle saaneeni plussan raskaustestistä, hän onnitteli lyhyesti, mutta lakkasi pitämästä yhteyttä sen jälkeen eikä edes onnitellut, kun lapseni syntyi. En uskalla ottaa häneen yhteyttä enkä kutsua lapseni juhliin, kun en yhtään tiedä miten hän siihen reagoisi.
Olet nolo. Tiedät 100% varmasti että hän kärsii. Ei sinun onnestasi, vaan omasta tilanteestaan. Tuo on aivan bullshittia että ”en uskalla ottaa yhteyttä” sehän vasta sitä onnesi hieromista on. Kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä miten ystävä voi!
Kuten sanoin, hän ei pidä yhteyttä. Raskaana ollessani yritin kahdesti kysyä kuulumisia, mutta hän ei vastannut viesteihin. En keksi äkkiseltään kovin paljoa selvempää tapaa ilmaista, että hän haluaa etäisyyttä. Viimeistään se, ettei onnitellut lapsen syntymisestä, on kristallin kirkas viesti asiasta. Joten se siitä noloudesta ja onneni hieromisesta.
Ethän sinäkään pidä yhteyttä😂
Niin helppoa aina syytellä muita, vaikka varmasti teidätkin ja täälläkin kerroit syyn hänen pahalle ololleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen myös, että kaverisi on vain pelännyt hierovansa suolaa haavoihisi, jos olisi kutsunut teidät juhliin aiemmin. Silloin kun hän oli raskaana, kyselitkö hänen kuulumisia? Onnittelitko raskaudesta tai lapsen syntymästä? Kyselitkö vauvan kuulumisia?
Itselläni on menossa jo toista vuotta kestävä radiohiljaisuus yhden pitkäaikaisen ystävän kanssa, joka kärsii kumppaninsa kanssa lapsettomuudesta. Kun kerroin hänelle saaneeni plussan raskaustestistä, hän onnitteli lyhyesti, mutta lakkasi pitämästä yhteyttä sen jälkeen eikä edes onnitellut, kun lapseni syntyi. En uskalla ottaa häneen yhteyttä enkä kutsua lapseni juhliin, kun en yhtään tiedä miten hän siihen reagoisi.
Olet nolo. Tiedät 100% varmasti että hän kärsii. Ei sinun onnestasi, vaan omasta tilanteestaan. Tuo on aivan bullshittia että ”en uskalla ottaa yhteyttä” sehän vasta sitä onnesi hieromista on. Kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä miten ystävä voi!
Kuten sanoin, hän ei pidä yhteyttä. Raskaana ollessani yritin kahdesti kysyä kuulumisia, mutta hän ei vastannut viesteihin. En keksi äkkiseltään kovin paljoa selvempää tapaa ilmaista, että hän haluaa etäisyyttä. Viimeistään se, ettei onnitellut lapsen syntymisestä, on kristallin kirkas viesti asiasta. Joten se siitä noloudesta ja onneni hieromisesta.
Ethän sinäkään pidä yhteyttä😂
Niin helppoa aina syytellä muita, vaikka varmasti teidätkin ja täälläkin kerroit syyn hänen pahalle ololleen.
Luepa uudelleen, mitä kirjoitin. Minä yritin alussa pitää yhteyttä, mutta hän ei vastannut. Jos aikuinen ihminen ei halua vastata, niin hän ei halua vastata. En rupea matelemaan ja anelemaan yhteydenottoa ihmiseltä, joka selvästi ei halua olla yhteydessä minuun. Hänellä voi olla paha olo, mutta ei voi olla niin että hän saa kohdella minua miten vain vaan siksi, että minulle sattui parempi arpaonni tässä asiassa. Hän on edelleen vastuussa omasta käytöksestään, kuten minäkin olen omastani. Minä sentään yritin.
Ei ehkä tarvi tehdä tästä isompaa juttua kuin se onkaan. Onko teillä mitään tietoa siitä, miten lapsen ensimmäiset vuodet ovat sujuneet? Koliikkia, allergioita, sairautta, uupumista, masennusta? Ja te vingutte jostain tauosta, kuvittelette automaattisesti, että johtuisi teistä. Nyt pää pois sieltä (tiiätte kyllä) ja menette juhliin, jos haluatte. Jos ette, niin kiitätte kutsusta ja kerrotte, ettette pääse tulemaan. Huoh.