Nuoret kassahenkilöt ei osaa laskea käteistä...
Oletteko huomanneet?
Tässä pieni esimerkki eiliseltä: oli tarkoitus tallettaa tilille 100€, annoin 5*20€ ja nuori kassaneiti laski sen moneen kertaan ja totesi, "mutta, tässähän on 200€". Ei meinannut millään uskoa. En tiedä hänen laskulogiikkaansa. Ja tämä olisi vielä ollut helppo laskea, toisin kuin jotain pieniä erikokoisia seteleitä tai vaikka kolikoita. Jos olisin pitänyt turpani kiinni, olisin saanut tililleni satasen ekstraa.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos näiden nykynuorten pitäisi antaa rahasta takaisin ilman kassakoneen apua, niin siitähän ei tulisi mitään. Esimerkki: Ostokset maksavat 34.70 € ja maksat viidenkympin setelillä. Käsillä ei ole sellaista kassakonetta, joka kertoisi, paljonko pitää antaa takaisin. Siinä menee neidillä sormi suuhun. Paperilla ja kynällä tai taskulaskimella vastarahan määrä selviää. Mutta osaako neiti lakea käteen vastarahan siten kuin ennen? Ei osaa. Osaako av-mamma laskea päässään, paljonko viidestäkympistä tulee takaisin?
On eri asia laskea kaikessa rauhassa, kuin kiireessä kassaruuhkassa.
Ja siinä tilanteessa kassalla on ristiriita tilanne, kun kassan on noudatettava esimiehen ohjeita ja määräyksiä, eikä sooloilla jokaisen asiakkaan mukaan.
Ja ihan hyvin nuo nuoret näyttävät pärjäävän kauppojen kassalla, kun suurin osa näyttää heistä olevan alle 30v. Ja vähemmän ap. ikäluokkaa.
Ja tähän pätee vanha totuus. Jokainen sukupolvi kuvittelee olevan jotenkin parempi ja osaavampi, kuin seuraava tai edellinen sukupolvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos näiden nykynuorten pitäisi antaa rahasta takaisin ilman kassakoneen apua, niin siitähän ei tulisi mitään. Esimerkki: Ostokset maksavat 34.70 € ja maksat viidenkympin setelillä. Käsillä ei ole sellaista kassakonetta, joka kertoisi, paljonko pitää antaa takaisin. Siinä menee neidillä sormi suuhun. Paperilla ja kynällä tai taskulaskimella vastarahan määrä selviää. Mutta osaako neiti lakea käteen vastarahan siten kuin ennen? Ei osaa. Osaako av-mamma laskea päässään, paljonko viidestäkympistä tulee takaisin?
Ihan sama asiahan se on, jos nykyajan vanhat kääkät laitetaan valmistamaan ruokaa nykyajan sähköhellalla tai laittamaan sauna lämpiämään.
Minua sähköhellan käytössä opasti 5v lastenlapsi, kun ihan väärästä paikasta epähuomiossa hipaisin vahinkossa hellaa.
Tai sormi menee suuhun, kun mummoille käteen lykätään kamera tai vaikka tämänpäivän ompelulone, vaikka kymmeniä vuosia on ommellut vanhalla Husqvarnalla.
Ei se nyt ihan verrannollista ole. Sinä varmaan opit käyttämään _toisten_ hellaa parin kerran jälkeen. Ja äitini (78v) on oppinut käyttämään älypuhelinta. Ja opettelee jatkuvasti uusia käsityötekniikoita.
Mutta miksi ihmeessä nuoret ei sitten oppisi päässälaskua ja kertomataulua?
Nykyään niitä ei pidetä kovin tarpeellisena opettaa koulussa, vaan nuoret tarvitsevat tänä päivänä ja tulevaisuudessa aivan erilaista matemaattista osaamista ja taitoja, kuin ennen.
Ihan sama muissa oppiaineissa. Tuskin enää kukaan on vaatimassa nuorilta Katekismuksen ulkoa osaamista tai kankaan kudontaa kangaspuilla, jotka ovat tuttuja asioita joillekin 90v. kun koulussa ne on päntätty päähän.
No oppisivathan ne nuoret, kun vaivautuisivat opettelemaan. Kyllä päässälaskutaitoa tarvitaan. Näkeehän sen tästäkin ketjusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossa oli myös toinen hupaisa juttu. Kävin pikkukaupassa katselemassa, löytyisikö jotain kivaa. Löysinkin hauskan pienistä soikeista rantakivistä tehdyn dominopelin pikku laatikossa. Hinta oli 5e. Kassatyttö meinasi ottaa 5 e joka kivestä 😀. Kun sanoin että ei varmasti, hän soitti pomolle ja kysyi miten asia on. Voi elämä.
Luuletko, urpo, että ne oikeasti on rantakiviä..
Kyllä olet dorka.
No kuule kyllä ne on, sen samaisen merenrantakylän rannalta. Viivat ja täplät oli piirretty tussilla. Mielestäni oikein kiva käsityötuliainen pojalleni.
Mitäs itse luulet niiden olevan, kun et ole niitä nähnytkään, tollo?
Lidl:n kassalle yritin antaa ostoksista sopivan rahan, mutta olin just anatnut summan, josta olisi pitänyt antaa takaisin, eli olisin vaihtanut hänen kädessä olleen kahden euron kolikon yhteen euroon, jolloin olisi ollut tasaraha.
Hän ei voinut vaihtaa, kun raha oli jo hänen kädessään. Ei ollu vielä sitä kassaan lyönyt.
Itsekin nuorena tein kassatöitä, joten minulla olivähän perspektiiviä asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko aivan pöpejä päästä?! Ettekö ymmärrä että maailma on mennyt eteenpäin ja käytetään kortteja? Päässälaskeminen on yks niistä taidoista jota ei tarvita enää ja tulee jäämään historiaan.
En minäkään osaa enää ommella hattuja 1800 luvun tapaan. Aivan taatusti jos joku herra herää kuollesta niin ihmettelisi miten nuori piika ei osaa hattua tehdä.
Jokainen tarvitsee koko ajan päässälaskutaitoa. Muutenhan tulee huijatuksi.
Ettekö vertaile tuotteiden kilohintojakaan? Järkytyin juuri Prismassa, kun iso paketti hapankorppuja oli suhteessa paljon kalliimpi kuin pieni paketti. Kilohintaa kun katsoi, niin olisi tullut paljon halvemmaksi ostaa 2 pientä pakettia kuin 1 iso paketti, vaikka grammamäärät oli samat ja pahvia kulutettu enemmän. Että soisi sitä päässälaskutaitoa sinne Prisman osto/hinnoittelu -portaaseenkin, ei vain kassalle.
Vierailija kirjoitti:
Lidl:n kassalle yritin antaa ostoksista sopivan rahan, mutta olin just anatnut summan, josta olisi pitänyt antaa takaisin, eli olisin vaihtanut hänen kädessä olleen kahden euron kolikon yhteen euroon, jolloin olisi ollut tasaraha.
Hän ei voinut vaihtaa, kun raha oli jo hänen kädessään. Ei ollu vielä sitä kassaan lyönyt.
Itsekin nuorena tein kassatöitä, joten minulla olivähän perspektiiviä asiaan.
Joissain paikoissa rahan edestakas vekslaaminen on kiellettyä, koska juuri sillä huijarit huijaavat.
Mikset antanut heti ostoksistasi sopivaa summaa? Etkö osaa ITSE laskea?
Olen huomannut saman maksaessani kolikoilla ja seteleillä siten, että vaihtorahaa jäisi lukumäärällisesti mahdollisimman vähän. Esim. Lasku on 8,45€ ja annan kympin setelin sekä 50 sentin kolikon, ja tämä extrakolikko hämmentää kassoja ja aiheuttaa sekaannusta. Syy sille on etten halua vaihtorahana 3:a kolikkoa, vaan kaksi, joista sen viisisenttisen jätän yleensä kassojen jälkeiselle roskakoritasolle.
Vierailija kirjoitti:
Mua huvitti kun kassatyttö katseli vaan jonnekin seinille kun olin ojentamassa seteliä. Oletti että
maksan kortilla. Kun sitten vihdoin huomasi (taisin ensin sanoa jotain) niin hän tuumasi ”ai sä maksat RAHALLA” xD
Mä maksan välillä kortilla, välillä rahalla. Mutta kuvaamissasi tapauksissa ehdottomasti rahalla. Ärsyttää tuollainen oletus että kaikki maksaa kortilla. Jos kassatytteli tuijottaa seiniin, en herättele häntä vaan seison hoomoilasena setelini kanssa ja odotan kun hän lopettaa seiniin tuijottamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossa olin pienessä käsityöputiikissa ja ostin puisia nappeja. Yhden napin hinta oli 20 senttiä ja koska otin niitä viisi, varasin euron kolikon valmiiksi maksaakseni. Myyjätypykkä puhui kännykkään ja vuodatti ilmeisesti kaverilleen, kuinka paska pomo on ja kuinka surkea palkka (no en epäile). Kun lopulta puhelu loppui, menin kassalle ja ojensin viisi nappia ja euron. Myyjätypykkä otti esiin taskulaskimen ja laski sillä, paljonko on 5 x 20 snt.
Ai, oikein myyjätypykkä. Mutta et sinäkään näytä ymmärtävän, vaikka fiksua yrität, että myös Virossa Eu-määräysten vuoksi tulee hinnassa näkyä alv-veroton ja verollinen hinta, nyt tarjoat ainoastaan verollista hintaa, mutta mikä on veroton jos alv.24%.
76 snt
Vierailija kirjoitti:
Ja jos näiden nykynuorten pitäisi antaa rahasta takaisin ilman kassakoneen apua, niin siitähän ei tulisi mitään. Esimerkki: Ostokset maksavat 34.70 € ja maksat viidenkympin setelillä. Käsillä ei ole sellaista kassakonetta, joka kertoisi, paljonko pitää antaa takaisin. Siinä menee neidillä sormi suuhun. Paperilla ja kynällä tai taskulaskimella vastarahan määrä selviää. Mutta osaako neiti lakea käteen vastarahan siten kuin ennen? Ei osaa. Osaako av-mamma laskea päässään, paljonko viidestäkympistä tulee takaisin?
Helppo laskea. 15,30.
Mutta kun siihen kassaan ei nykyaikana lasketa tällaisia, vaan sinne lasketaan ja lyödään, paljonko on saatu rahaa. Tätä ei vaan vanhukset tunnu ymmärtävän ollenkaan. Se rahojen tarjoaminen jälkikäteen on vain huonoa käytöstä. Tehottomuutta.
Joinain päivinä ei ole mitään ongelmia laskea päässä noita vaihtorahoja.
Sitten on niitä päiviä kun mikään ei suju/väsyttää muuten niin todellakin lasken kaiken tarvittavan laskimella.
Ja rahojen kanssa vekslaaminen edes takaisin on juuri esimerkki nro1 miten yritetään huijata kassaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua huvitti kun kassatyttö katseli vaan jonnekin seinille kun olin ojentamassa seteliä. Oletti että
maksan kortilla. Kun sitten vihdoin huomasi (taisin ensin sanoa jotain) niin hän tuumasi ”ai sä maksat RAHALLA” xDMä maksan välillä kortilla, välillä rahalla. Mutta kuvaamissasi tapauksissa ehdottomasti rahalla. Ärsyttää tuollainen oletus että kaikki maksaa kortilla. Jos kassatytteli tuijottaa seiniin, en herättele häntä vaan seison hoomoilasena setelini kanssa ja odotan kun hän lopettaa seiniin tuijottamisen.
Sanon aina kaupassa, maksanko kortilla vai käteisellä. Aika monelta tuntuu unohtuneen tämä tapa...
Vierailija kirjoitti:
Kolikoiden lasku ei käy heille ollenkaan. Liia hidasta.
Kassat taitaa olla kohta ainoita, jotka osaa laskea kolikoita. Niin moni heittää vain kasan kolikoita kassalle, ja sanoo laske sinä tuosta.
Ja onhan se pirun hidasta, jos maksaa kympin ostoksen viiden, 10 ja 20 sentin kolikoilla, sekä muutamalla ruuvilla ja nenäliinan palasilla.
Vierailija kirjoitti:
Onpa surkeita kassakoneita, kun ei pysty muuttamaan tapahtumaa.
Kassakoneella ei peruuteta eikä muuteta mitään tapahtumaa enää siinä vaiheessa, kun on lyöty Enter ja kassalipas avautuu. Kaikki muutokset siitä eteenpäin ovat koneelle virheitä. Joudut siis tavallaan huijaamaan konetta, jos joudut tekemän muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Mua huvitti kun kassatyttö katseli vaan jonnekin seinille kun olin ojentamassa seteliä. Oletti että
maksan kortilla. Kun sitten vihdoin huomasi (taisin ensin sanoa jotain) niin hän tuumasi ”ai sä maksat RAHALLA” xD
Viime kesänä ostin täytetyn leivän tienvarsiravintolasta, niin mulle tuli sama paitsi että kassa sanoi "ai sä oot old schoolia?" :) Lol.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos annat 50€ ja se ehditään lyödä kassaan, siinä ei enää auta 10 centin tarjoaminen jälkikäteen, kun kassakone antaa automaattisesti palautussumman."
En ole kassalla töissä. Selittäkää kiltit, miksi se kassa menee sekaisin vaikka sen 10 senttiä antaa kassaan lyömisen jälkeen? Kassassa on kuitenkin pitäisi olla tasan sama summa maksun jälkeen. Viitaten siis tuohon esimerkkiin, kun jonkun ostokset maksoivat 50,10 euroa ja maksun olisi antanut 100e setelin ja kymmensenttisen lyömisen jälkeen.
Koska kaupoissa ollaan todella tarkkoja. Kassakone tietää kuinka monta kappaletta tulisi olla 10-senttisiä tai siis mitä tahansa kolikkoa tai seteliä. Kassakone tietää sen siksi että annettu raha on lyöty kassaan, ja sen on täsmättävä illalla kassaa laskiessa.
Höpö höpö! Ainut mikä kassassa merkkaa on kokonaissumma! Vai ootko nähnyt jossain kassalla käteistä maksaessa myyjän lyövän että 2 kpl 20 senttisiä, 1 kpl 10 senttisiä ja 1kpl 50 senttinen (=1€)? Ehei, kyllä se myyjä näppäilee siihen kassaan 1 euro ja heittää kolikot lippaaseen. Ei se kassakone tiedä montako mitäkin kolikkoa vaan oleellista on vuoron päätteeksi että loppusumma täsmää.
Siksi, kun asiakkaan ostokset maksaa 50,10e ja asiakas antaa 100e ja kassaan lyömisen jälkeen löytää mukaan 10 senttisen, voi asiakkaalle antaa 50 euron setelin vaikka kuitisaa lukee vaihtoraha 49.90,sillä kassassa oleva loppusumma on täsmälleen sama.
Myyjä on vastuussa siitä, että hänen kassansa täsmää. Rahojen venkslaaminen on ikävää myyjän kannalta monesta syystä:
-Normaalitilanteessa myyjä lyö kassaan summan, jonka asiakas hänelle antaa ja kone laskee vaihtorahan määrän automaattisesti. Vaihtorahan laskeminen ei kuulu normaalioloissa työnkuvaan ollenkaan. Ei sitä erityisesti edes kuulu osata eikä sitä missään opeteta. Se ei ole tarvittava taito, ellei asiakas ala sooloilemaan. Myyjä ei siis lyö kassaan ostosten loppusummaa, vaan annetun rahan määrän. Tämä on se, mihin myyjän ns. kuuluukin keskittyä.
-Maksutavan muutokset ja rahojen kanssa venkslaamiset ovat myyjälle varoitusmerkki huijarista. Yritetään saada myyjän huomio kiinnittymään epäolennaiseen ja siten huijataan. Myyjän tulee varoa ja keskittyä.
-Kaikenlainen rahojen vaihto ja muu sählääminen siinä vaiheesssa, kun myyjä on jo alkanut koostaa fyysisesti tai päässään vaihtorahaa, keskeyttää tämän ajatusprosessin ja siksi siinä saattaa "mennä sormi suuhun". Pitääkin yhtäkkiä laittaa jo keräämänsä kolikot takaisin, tehdä nopea laskutoimitus päässä ja sitten laskea uudestaan, millä kolikoilla päästään haluttuun vaihtorahaan. Pahimmillaan asiakas ehtii suuttua, tai alkaa selittää "annat nyt vaan kolmekymppiä takaisin, katsos nyt minulla on kiire, SIITÄ TULEE KOLMEKYMPPIÄ!!!" Ikään kuin asiakas voisi vaan myyjälle kertoa, paljonko hänen tulee luovuttaa rahoistaan. Myyjän pitää laskea se lopulta kuitenkin itse, koska hän ei voi vain luottaa vieraan sanaan. Jos asiakas tuhisee, puhisee, mulkoilee tai puhuu samaan aikaan, hidastaa se entisestään myyjän toimintaa, koska hermostuessa ei ajatus kulje, tai silloin, kun pitää alkaa rauhoittelemaan asiakasta, joka alkaa käyttäyä kermostuneesti.
-Kassalla täytyy keskittyä todella moneen asiaan kerralla, vaikka se ei asiakkaalle aina näy. On korvanappia, huutavaa pullokonetta, kilisevää puhelinta, kiljuvaa lasta tai aikuista, rikkimeneviä lasipulloja, sivusilmällä näet kun vakkarivaras kävelee sisään, taukolistaa jota pitää silmällä, alaikäisiä pelikoneilla. Tämän takia meillä on teknologia, joka tekee sellaiset asiat kuin vaihtoraha helpoksi. Kun keskityt kymmeneen asiaan kerralla, ei muutokset rutiineihin mene niin helposti kuin voisi kuvitella.
-Kokemus auttaa. Jos myyjä on uusi, hänelle ei ole kehittynyt samaa rutiinia ja päässälaskutaitoa ja ymmärrystä siitä, miten kone toimii ja mikä on huuijausyritys ja mikä ei.
Vinkki asiakkaalle: Jos haluat antaa tasarahaan johtavan summan, kommunikoi siitä myyjälle ennen kuin annat sen setelin. Voit ihan vaan sanoa että odota, katson vielä, onko minulla kolikoita. Myyjä odottaa kyllä, kun vaan sanot.
Kyse ei ole yleensä ole siitä, etteikö osaisi laskea vaan siitä, että tuota työtä tehdään rahastuksen osalta pitkälti liuluhihnalta. Kaikkien kannalta jouhevampaa kun lyöt saadun summan kassaan ja annat kassan ilmoittaman summan takaisin. Piste.
Kyllä siinä hetkellisesti saa aina koota omat ajatuksena, kun asiakkaan ostos maksaa vaikka 28,70 ja hän antaa 30 euroa jonka lyöt kassaan - jonka jälkeen asiakas on riipinyt kukkarosta loput pikkurahat ja tarjoaa 3.30 euroa niin saa sit rahapussia kevennettyä. Samoilla asiakkailla on sit vielä yleensä myös "kiire" ja se hiilostus päässälaskutaidoista yms alkaa noin 2 sekuntia sen jälkeen kun olet vastaanottanut killingit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos näiden nykynuorten pitäisi antaa rahasta takaisin ilman kassakoneen apua, niin siitähän ei tulisi mitään. Esimerkki: Ostokset maksavat 34.70 € ja maksat viidenkympin setelillä. Käsillä ei ole sellaista kassakonetta, joka kertoisi, paljonko pitää antaa takaisin. Siinä menee neidillä sormi suuhun. Paperilla ja kynällä tai taskulaskimella vastarahan määrä selviää. Mutta osaako neiti lakea käteen vastarahan siten kuin ennen? Ei osaa. Osaako av-mamma laskea päässään, paljonko viidestäkympistä tulee takaisin?
Ihan sama asiahan se on, jos nykyajan vanhat kääkät laitetaan valmistamaan ruokaa nykyajan sähköhellalla tai laittamaan sauna lämpiämään.
Minua sähköhellan käytössä opasti 5v lastenlapsi, kun ihan väärästä paikasta epähuomiossa hipaisin vahinkossa hellaa.
Tai sormi menee suuhun, kun mummoille käteen lykätään kamera tai vaikka tämänpäivän ompelulone, vaikka kymmeniä vuosia on ommellut vanhalla Husqvarnalla.
Ei se nyt ihan verrannollista ole. Sinä varmaan opit käyttämään _toisten_ hellaa parin kerran jälkeen. Ja äitini (78v) on oppinut käyttämään älypuhelinta. Ja opettelee jatkuvasti uusia käsityötekniikoita.
Mutta miksi ihmeessä nuoret ei sitten oppisi päässälaskua ja kertomataulua?
Nykyään niitä ei pidetä kovin tarpeellisena opettaa koulussa, vaan nuoret tarvitsevat tänä päivänä ja tulevaisuudessa aivan erilaista matemaattista osaamista ja taitoja, kuin ennen.
Ihan sama muissa oppiaineissa. Tuskin enää kukaan on vaatimassa nuorilta Katekismuksen ulkoa osaamista tai kankaan kudontaa kangaspuilla, jotka ovat tuttuja asioita joillekin 90v. kun koulussa ne on päntätty päähän.
No oppisivathan ne nuoret, kun vaivautuisivat opettelemaan. Kyllä päässälaskutaitoa tarvitaan. Näkeehän sen tästäkin ketjusta.
Jos yksi asiakas sadasta maksaa muuten kuin kortilla tai isommalla setelillä, niin eipä se niin oleellinen taito ole.
En ymmärrä mitä väliä sillä on, vaikka ei kassan päässälaskutoimitukset aina sujukaan. Tottakai olis hyvä olla taitava päässälaskija tilanteessa kuin tilanteessa, mutta ei siihen maailma kaadu vaikkei aina mene ihan putkeen, kun pääsääntöisesti kassakone hoitaa homman ja jos ei, voi ottaa parjatun taskulaskimen avuksi.