Lihavat lapset ja lihavat vanhemmat, surullista katsottavaa!
Harvoin näihin törmää, mutta tänään tuli oikeasti fyysinen oksetus ja paha mieli. Sama se, mitä vanhemmat tunkevat naamaansa ja miltä näyttävät saati mikä se elopaino on, mutta jos perheen viidestä pienestä lapsesta (nuorin arviolta 3 v ja vanhin 10v) kaikki ovat lihavia, niin herätys! Tuo on pahoinpitelyä ja laiminlyöntiä.
Ko. perheen äiti ja isä molemmat sairaalloisen lihavia, kärryt täynnä vehnäleipää, rasvajuustoa, pakastepizzoja, einesruokia ja skidit latasivat karkkihyllyiltä mielin määrin namia "lauantaikarkeiksi". -30 pullaa ja pitkoa otettiin päiväkahveille ja lettuja meinattiin tehdä..
Aivan sairasta, säälittää niin nuo lapset. Ei varmaan yhdelläkään tule ikinä olemaan terve suhtautuminen ruokaan tai liikkumiseen, kun tuollainen esimerkki tarjolla. Ja se arviolta kolmevuotiaskin oikeasti oli _lihava_.
Ja joo, ennätin tarkkailla, koska olin käyttämässä vanhaa äitiäni ostoksilla samassa marketissa.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin lapsena vähän pyöreämpi, mutta vanhemmat olivat hoikkia. Että näin välillä.
Vaikka sinussa oli lapsenpyöreyttä, vanhempasi varmasti tarjosivat sinulle terveellistä ruokaa ja todennäköisesti liikunnallisen esimerkin. Ilmeisesti et ole enää ylipainoinen. Ap:n kuvailemissa perheissä lapsilta puuttuu tämä esimerkki. Muistan myös lukeneeni, että lapsuudessa ja nuoruudessa lihomisen yhteydessä rasvasolujenkin määrä lisääntyy, kun taas aikuisena vain rasvasolujen koko kasvaa. Juuri tästä syystä lapsena lihoneen on aikuisena hankalampi hallita painoaan kuin sellaisen, joka on on ollut aikuisuuteen asti normaalipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs tässä ketjussa on monta lihavaa, joille aloituksen asiallinen kirjoitus meni ihopoimujen väliin.
Aloittajan mainoksen perusteella mietin pullaa, kun kävin kaupassa.
Kiitos vinkistä!
Sulje silmäsi vain, ap.
Muiden läskit eivät sinulle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs tässä ketjussa on monta lihavaa, joille aloituksen asiallinen kirjoitus meni ihopoimujen väliin.
Onko sun mielestä toisten ihmisten ostosten kyttääminen jotenkin normaalia tai hieno asia?
Se koira ulisee, johon kalikka kalahtaa. Läskit loukkaantujat negaavat ketjussa, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ap on oikeassa. Paskaruoan syöttäminen ja lasten lihottaminen on erittäin vastuutonta käyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs tässä ketjussa on monta lihavaa, joille aloituksen asiallinen kirjoitus meni ihopoimujen väliin.
Lihavuus tuntuu olevan tabu. Toiselle saa kyllä möläyttää, että hanki lihaa luittes ympärille tai kun sä oot tuollainen kuikelo, mutta sanopa ylipainoiselle että voi kun sä olet tuollainen pullukka. Turpiin tulee!
huolestuttaa kyllä, että ihan fyysisesti meinasit oksentaa
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs tässä ketjussa on monta lihavaa, joille aloituksen asiallinen kirjoitus meni ihopoimujen väliin.
Jos susta tää oli asiallinen aloitus, niin millainen on sun mielestä asiaton aloitus?
Sulla lienee tapana myös ottaa kantaa toisten ihmisten ulkonäköön ja tapoihin jotka ei sulle kuulu tippaakaan.
Taidat olla entinen koulukiusaaja ja nykyään nettikiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin lapsena vähän pyöreämpi, mutta vanhemmat olivat hoikkia. Että näin välillä.
Vaikka sinussa oli lapsenpyöreyttä, vanhempasi varmasti tarjosivat sinulle terveellistä ruokaa ja todennäköisesti liikunnallisen esimerkin. Ilmeisesti et ole enää ylipainoinen. Ap:n kuvailemissa perheissä lapsilta puuttuu tämä esimerkki. Muistan myös lukeneeni, että lapsuudessa ja nuoruudessa lihomisen yhteydessä rasvasolujenkin määrä lisääntyy, kun taas aikuisena vain rasvasolujen koko kasvaa. Juuri tästä syystä lapsena lihoneen on aikuisena hankalampi hallita painoaan kuin sellaisen, joka on on ollut aikuisuuteen asti normaalipainoinen.
Ei voi vetää johtopäätöksiä yhden perheen perusteella! Ei sinun eikä ap:n esimerkkiperheen. Esim. mun äiti oli lihava, isä langanlaiha ja itse olin alipainoinen/normaali 45- vuotiaaksi asti. Nyt olen lihava 51v. mun sisarukset on laihoja. Kehitäpä tästä nyt analyysi jota totuutena esität.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs tässä ketjussa on monta lihavaa, joille aloituksen asiallinen kirjoitus meni ihopoimujen väliin.
Lihavuus tuntuu olevan tabu. Toiselle saa kyllä möläyttää, että hanki lihaa luittes ympärille tai kun sä oot tuollainen kuikelo, mutta sanopa ylipainoiselle että voi kun sä olet tuollainen pullukka. Turpiin tulee!
Sä näköjään ajattelet, että toisen loukkaaminen on sallittua. Varsinkin jos kolmas on loukannut jotakuta aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin lapsena vähän pyöreämpi, mutta vanhemmat olivat hoikkia. Että näin välillä.
Vaikka sinussa oli lapsenpyöreyttä, vanhempasi varmasti tarjosivat sinulle terveellistä ruokaa ja todennäköisesti liikunnallisen esimerkin. Ilmeisesti et ole enää ylipainoinen. Ap:n kuvailemissa perheissä lapsilta puuttuu tämä esimerkki. Muistan myös lukeneeni, että lapsuudessa ja nuoruudessa lihomisen yhteydessä rasvasolujenkin määrä lisääntyy, kun taas aikuisena vain rasvasolujen koko kasvaa. Juuri tästä syystä lapsena lihoneen on aikuisena hankalampi hallita painoaan kuin sellaisen, joka on on ollut aikuisuuteen asti normaalipainoinen.
No, minun lapsuuden perheessäni ei kukaan mitenkään erityisen terveellisesti syönyt, eikä liikuntaakaan miten erityisesti harrastettu, ja silti kaikki muut olivat normipainoisia ja minä ainoa paksukainen. - eri.
Toivottavasti heille on tulossa laaja sukulaisjoukko pullakahveille.
Ei voi vetää johtopäätöksiä yhden perheen perusteella! Ei sinun eikä ap:n esimerkkiperheen. Esim. mun äiti oli lihava, isä langanlaiha ja itse olin alipainoinen/normaali 45- vuotiaaksi asti. Nyt olen lihava 51v. mun sisarukset on laihoja. Kehitäpä tästä nyt analyysi jota totuutena esität. [/quote]
Olet siis aikuisena oppinut epäterveelliset ruokailutavat. Sinun on kuitenkin helpompi laihduttaa kuin sellaisen, joka on ollut lapsesta asti lihava, koska sinulla on vähemmän nälkäisiä rasvasoluja kuin sellaisella, joka on ollut lapsesta asti ylipainoinen.
Jaha, kauppakärrykyttääjä taas vauhdissa. Hauskaa lauantaita.
Tilastot paljastaa, että näitä on jatkuvasti enemmän ja enemmän, eikä mitään saisi sanoa, koska tabu. Ylipainoiset äidit myös opettaa lapsiaan lohduttamaan itseään ruualla. Esim. lapsi kaatuu leikkikentällä, niin äiti heti ottaa herkut esille rauhoittamaan itkevää lasta.
Vierailija kirjoitti:
Tilastot paljastaa, että näitä on jatkuvasti enemmän ja enemmän, eikä mitään saisi sanoa, koska tabu. Ylipainoiset äidit myös opettaa lapsiaan lohduttamaan itseään ruualla. Esim. lapsi kaatuu leikkikentällä, niin äiti heti ottaa herkut esille rauhoittamaan itkevää lasta.
Missä isien vastuu lapsistaan?
Aloittaja on ihan oikeassa! On oikeasti ällöttävää nähdä, minkälaista kuraa lapsiperheet välillä haalivat kaupassa. Vanhemmilta sitten opitaan nämä epäterveelliset ruokailutottumukset, ja lihavuus ja siitä johtuvat sairaudet seuraavat koko elämän ajan.
Harva ihminen on oikeasti sairaalloisen lihavana onnellinen. Kehopositiivisuus on oman kroppansa ja omien puutteidensa hyväksymistä, mutta siitäkään huolimatta harva lihava on tyytyväinen painoonsa (saatika elämäänsä).
Kyllähän se lihavuus yleensä johtuu siitä, että ihminen syö enemmän kuin kuluttaa. Sitä vaan on lihavan vaikea hyväksyä. Selityksiä kyllä löytyy. "Jos vain näänkin ruokaa, lihon heti kilon" tai "en syö juuri mitään ja silti lihon".
Ei pidä yleensä paikkaansa. Monesti aamut ja päivät ollaan syömättä, illalla mopo lähtee käsistä ja ahmitaan sipsiä ja muuta roskaa.
Ja sitten ollaan sitä mieltä, ettei ollasyöty mitään.
Ja monesti annoskoot on ihan älyttömän suuria. Mahalaukku on venytetty "piloille".
Tunsin perheen, jossa molemmat vanhemmat olivat lihavia ja niin oli perheen lapsetkin.
Jo alle kouluikäisille lapsille ostettiin grilliltä/mäkkäriltä tupla-ateriat. Herkkuja, karkkia, pullaa, keksiä jne vedettiin kaksin käsin koko ajan.
Ja tietenkin äiti suuttui, jos neuvolassa uskallettiin puuttua painokäyriin. Minkäs hän sille mahtoi, että lapset lihoi !
Miten se vaikuttaa? Ei ainakaan meidän perheessä mun ylipaino rajoita mitenkään miehen ja lapsen elämää. T. Ammattivalittaja