Lue keskustelun säännöt.
Yksin raskaana 32-vuotiaana
18.01.2020 |
Olen pian 32-vuotias nainen ja sain tietää pari viikkoa sitten että olen raskaana. Lapsen isän kanssa meillä oli on-off suhde noin vuoden, ja hän ei halua olla tekemisissä missään nimessä lapsen kanssa, kuin ehkä mitä pitää laillisesti.
Suurin ongelmaksi koen opintojeni tilanne. Olen pian valmistumassa, enään on opinnäytetyö loppuun saaminen. Sen jälkeen oli tarkoitus hakea oman alan töihin. Minua nyt mietityttää hirveästi mitä tulee tapahtumaan, jos jään jopa 2 vuotta lasta hoitamaan, pelkään että olen ns. "liian vanha" työelämään tai muutenkin työnantajat eivät näkisi minua parhaaksi potentiaaliseksi työntekijäksi nimenomaan äityisloman takia. Minulla on ainoastaan noin 6 kk työkokemusta siinä alalla harjoitteluiden kautta.
Olen miettinyt aborttia mutta sydämeni huutaa että minun tulisi pitää lasta. Olen kuitenkin 32-vuotias. Olen vain peloissani nimenomaan rahojen riittämättömyydestä ja miten helposti pääsen takaisin työelämään. Urani ion kuitenkin erittäin tärkeä minulle. Onneksi minulla on pieni mutta mahtava tukiverkosto jotka kannustavat minua.
Haluaisin kuulla mielipiteitänne, mitä itse tekisitte jos olisitte minä, ja vinkkejä olisivat tervetulleita :)
-M
Kommentit (34)
Saat syyttää ihan itseäsi kun menit avaamaan haarat.
-k-mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuinen nainen eikä tiedä, osaa tai välitä ehkäisystä.
En itse ikinä haluaisi äidiksi, mutta aloituksesi silti ärsyttää minua ihan hirveästi. Tajuat kai, että seksistä voi tulla raskaaksi. Kannattaisiko siis harrastaa sitä sellaisten ihmisten kanssa, jotka kantavat seuraukset kanssasi? Kannattaisiko vaatia elämässä enemmän kuin on-off-menoa?
Pidä lapsi, kun se tuntuu sinulle oikealta ja koska olet 32 et välttämättä tule helposti uudestaan raskaaksi.
On normaalia jännittää taloudellista tilannetta ja työtilannetta. Mutta ne eivät välttämättä olisi sinulle hyvät edes vaikka päättäisit olla pitämättä lasta. Taas toiselta kantilta, ehkä asiat kääntyykin hyväksi, jos työasiat jotenkin lutviutuu myöhemmin.
1 lapsi ei estä mistään.
2 lasta estää jo.
Eli sit jos löydät seuraavan kumppanin ja mietit että olisko se sit suravaan lapsen tekeminen paikallaan, niin mieti tarkoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella on oikeus isään, sinulla parisuhteeseen, jossa kasvattaa lapsi. Miksi tehdä elämänsä vaikeaksi. Jos ura on sinulle tärkeä, miksi edes mietit.
Keskeyttäisin. Tekisin opinnot loppuun, hommaisin työpaikan ja parisuhteen. Lapsi tulee suunnitellusti, jos tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvalomalla voi opiskella lisää ja lisätä markkina-arvoaan työmarkkinoilla.
Miksi pitäisi hoitaa kotona lasta 2v? Meillä meni molemnat lapset päivähoitoon alle 1v.
Itselleni ura ja raha eivät ole niin kovin tärkeitä, valitsisin aivan ehdottomasti lapsen.
Oletan, ettei taloudellinen tilanne ole sinulla nytkään kovin hyvä? On helppoa siirtyä opintotuesta äitiyslomalle ja vanhempaintukien piiriin, tulosi eivät tule pienenemään, saattavat peräti nousta. Alkuun vauvakaan ei niin kovasti kuluta, kunhan hyödyntää kirpparit jne ja tekee soseet itse. Toista se on hyvällä palkalla elelijöille, joilla elintaso saattaa äitiysloman ja hoitovapaan aikana romahtaa tulojen tippuessa, varsinkin jos on maksettavia lainoja eikä juuri ollenkaan säästöjä.
Työllistyminen voi olla vaikeaa perhevapaiden jälkeen. No saattaa se olla hyvin vaikeaa ilman "aukkoa" CV:ssä ja pientä lasta. Riippuu alasta, työllisyystilanteesta ja miten pystyy pitämään ammattitaitoaan yllä. Uran luominen (töissä eteneminen, yleneminen) voi olla hankalaa yksinhuoltajana, jos lapsi sairastelee paljon etkä saa lapselle hoitajaa. Vaikea sanoa. Toisaalta se oma lapsi saattaa olla etukin, alasta ja haastattelijasta riippuen.
Opinnäytetyö olisi hyvä saada valmiiksi ennen lapsen syntymää. Raskausaikakin voi tosin olla niin vaikea, ettei työn valmiiksi tekeminen onnistu. Vauva saattaa olla niin haastava, ettei onnistu silloinkaan. Näitä ei voi tietää etukäteen, miten kenenkin kohdalla milloinkin asiat menee. Tuuripeliä.
Mitä noin muutoin lapsen pitämiseen ja abortin välillä valitsemiseen tulee, miettisin itse niin, että se raskaus saattaa olla ainut mahdollisuutesi saada lapsi. Oletko valmis jäämään lapsettomaksi ja toisiko (mahdollinen) urasi elämääsi onnellisuutta tietäen, että sen hintana oli oma lapsi? Tai jos saat lapsen mutta jäät ilman uraa, olisitko katkera ja syyttäisitkö lastasi siitä? Se urahan ei ole mikään varmuus, että sellaisen saat, tällä heikkenevällä työllisyystilanteella. Eikä lapsikaan, vaikket aborttia tekisikään.
Onnea valitsemallesi tielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mahdollisuus nyt raskausaikana tehdä oman alan töitä? Voisit nyt kerätä työkokemusta ja tehdä ehkä opinnäytetyön lähes valmiiksi. Älä kuitenkaan ota papereita koulusta ulos. Tee lapsi, ole hänen kanssaan vuosi kotona, sitten lapsi hoitoon, paperit ulos koulusta ja töitä hakemaan vastavalmistuneena. Taloudellinen tilanne kyllä järjestyy. Suomessa tuetaan lapsiperheitä hyvin. Tsemppiä!
Nice Nice ! . . . . . . Että sitten porsitaan lisää isättömiä äpäriä ja pahennetaan muutenkin jo epidemian mitoissa olevaa YH-kylttyyriä, samalla kun pilataan oma ja muiden elämä ?! Ei niin kuin sitten ole mitään itsehillintää ole tullut opeteltua ja vastuunkantoa tekemisistään ????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sisimmässäsi tiedät, että haluat pitää lapsen niin pidä! Elämässä asiat kyllä järjestyvät ja töihinkin kyllä ennätät vielä moneksi vuosikymmeneksi. Abortti on silloin oikea ratkaisu, kun lasta ei halua.
32-vuotiaana kuitenkin realiteetti on, että hedelmällisiä vuosia ei välttämättä ole enää kovin montaa jäljellä (on yksilöllistä, joillakin jo heti 30-vuotiaana lasten saaminen vaikeutuu, joillakin vasta 40-vuotiaana). Mutta ei kannata laskea sen varaan, että ehkä joskus myöhemmin vielä ehtii lisääntyä. Mikäli siis lapsia kuitenkin elämässäsi haluat.
Kuuntele sydäntäsi ja toimi sen mukaan, mitä oikeasti haluat.
Vierailija kirjoitti:
Nice Nice ! . . . . . . Että sitten porsitaan lisää isättömiä äpäriä ja pahennetaan muutenkin jo epidemian mitoissa olevaa YH-kylttyyriä, samalla kun pilataan oma ja muiden elämä ?! Ei niin kuin sitten ole mitään itsehillintää ole tullut opeteltua ja vastuunkantoa tekemisistään ????
Miksi saarnaat vain naiselle tästä? Mieskin on ollut osallisena raskauden alkuun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saat syyttää ihan itseäsi kun menit avaamaan haarat.
-k-mies
Ja mies ettå pani naista. Tässäkin taas vain nainen jputuu kantamaan vastuun miehenkin tekosesta joko keskeyttåmällä raskauden tai synnytämällä lapsen.
Mitå tekee mies? No lipeää tilanteesta niin kuin asialla ei olisi mitåän tekemistå hänen kanssaan eikå ole millään tavalla naisen tukena.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ura ja raha eivät ole niin kovin tärkeitä, valitsisin aivan ehdottomasti lapsen.
Oletan, ettei taloudellinen tilanne ole sinulla nytkään kovin hyvä? On helppoa siirtyä opintotuesta äitiyslomalle ja vanhempaintukien piiriin, tulosi eivät tule pienenemään, saattavat peräti nousta. Alkuun vauvakaan ei niin kovasti kuluta, kunhan hyödyntää kirpparit jne ja tekee soseet itse. Toista se on hyvällä palkalla elelijöille, joilla elintaso saattaa äitiysloman ja hoitovapaan aikana romahtaa tulojen tippuessa, varsinkin jos on maksettavia lainoja eikä juuri ollenkaan säästöjä.
Työllistyminen voi olla vaikeaa perhevapaiden jälkeen. No saattaa se olla hyvin vaikeaa ilman "aukkoa" CV:ssä ja pientä lasta. Riippuu alasta, työllisyystilanteesta ja miten pystyy pitämään ammattitaitoaan yllä. Uran luominen (töissä eteneminen, yleneminen) voi olla hankalaa yksinhuoltajana, jos lapsi sairastelee paljon etkä saa lapselle hoitajaa. Vaikea sanoa. Toisaalta se oma lapsi saattaa olla etukin, alasta ja haastattelijasta riippuen.
Opinnäytetyö olisi hyvä saada valmiiksi ennen lapsen syntymää. Raskausaikakin voi tosin olla niin vaikea, ettei työn valmiiksi tekeminen onnistu. Vauva saattaa olla niin haastava, ettei onnistu silloinkaan. Näitä ei voi tietää etukäteen, miten kenenkin kohdalla milloinkin asiat menee. Tuuripeliä.
Mitä noin muutoin lapsen pitämiseen ja abortin välillä valitsemiseen tulee, miettisin itse niin, että se raskaus saattaa olla ainut mahdollisuutesi saada lapsi. Oletko valmis jäämään lapsettomaksi ja toisiko (mahdollinen) urasi elämääsi onnellisuutta tietäen, että sen hintana oli oma lapsi? Tai jos saat lapsen mutta jäät ilman uraa, olisitko katkera ja syyttäisitkö lastasi siitä? Se urahan ei ole mikään varmuus, että sellaisen saat, tällä heikkenevällä työllisyystilanteella. Eikä lapsikaan, vaikket aborttia tekisikään.
Onnea valitsemallesi tielle.
Joo tämä varmaan totta haluttujen työpaikkojen suhteen... Mutta ei-halutut työpaikat... Ole vaikka kuinka tauolla ja hae sitten takaisin, jos suostut tekemään hyvin työtä, jota kukaan muu ei halua - tervetuloa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ukko sinua väkisin maannut. Oletpa tyhmä, kun täällä raskauttasi itket.
Vie misogyniasi muualle.
Oletko itse lapseton ja katkera?
Vierailija kirjoitti:
Nice Nice ! . . . . . . Että sitten porsitaan lisää isättömiä äpäriä ja pahennetaan muutenkin jo epidemian mitoissa olevaa YH-kylttyyriä, samalla kun pilataan oma ja muiden elämä ?! Ei niin kuin sitten ole mitään itsehillintää ole tullut opeteltua ja vastuunkantoa tekemisistään ????
Lapsella on aina isäkin mutta ne isät lipeää vastuusta. Siksi on yksinhuoltajanaisia eikä miehet kykene huolehtimaan lapsista ilman naista.
Täällä palstalla saa aina lukea että moni mies on valmis panemaan naisen paksuksi mutta ei osallistumaan lapsensa hoitoon eikä elatukseen kun ne kuuluu naiselle ja lapset on naisten ongelma. Sitten samat haukkuu yllätys yllätys yksinhuoltajaäitejä tai kotona lapsia makaamalla hoitavia vaimojaan. Vain nainen kantaa vastuun. Miehestä. ei siihen ole. Eli älä mies viitsi puhua mitåän vastuunkannosta kun et itse edes sen sanan merkitystä ymmärrä.
Kumpi on nyt tärkeämpi ja ajankohtaisempi? Ura vai lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nice Nice ! . . . . . . Että sitten porsitaan lisää isättömiä äpäriä ja pahennetaan muutenkin jo epidemian mitoissa olevaa YH-kylttyyriä, samalla kun pilataan oma ja muiden elämä ?! Ei niin kuin sitten ole mitään itsehillintää ole tullut opeteltua ja vastuunkantoa tekemisistään ????
Lapsella on aina isäkin mutta ne isät lipeää vastuusta. Siksi on yksinhuoltajanaisia eikä miehet kykene huolehtimaan lapsista ilman naista.
Täällä palstalla saa aina lukea että moni mies on valmis panemaan naisen paksuksi mutta ei osallistumaan lapsensa hoitoon eikä elatukseen kun ne kuuluu naiselle ja lapset on naisten ongelma. Sitten samat haukkuu yllätys yllätys yksinhuoltajaäitejä tai kotona lapsia makaamalla hoitavia vaimojaan. Vain nainen kantaa vastuun. Miehestä. ei siihen ole. Eli älä mies viitsi puhua mitåän vastuunkannosta kun et itse edes sen sanan merkitystä ymmärrä.
Tämä!!!
Tälläkin palstalla suunnilleen päivittäin aloituksia, joissa loppuun palaneet ja kyllästyneet naiset kertovat, miten miehet taantuvat pikkulasten tasolle ja eivät kykene mihinkään järkevään toimintaan perheen hyväksi (muuta kuin käyvät töissä, ja siitäkin pitäisi mitali saada ja kotona ilmaista palvelua 24/7).
Kovin moni mies ei kanna mitään vastuuta mistään, muista ainakaan kuin itsestään ja omaan napaan liityyvistä asioista.
Pitäisin lapsen