Nyt kun en enää halua kuolla niin
Pelkään ihan sairalloisesti kuolemaa ja taidan olla todella luulosairas. En erota mitkä oireet on fyysisii ja mitkä psyykkisii, eikä kuulemma lääkärikään sitä erota. Meen paniikkii pienimmästäkin oireesta, mustelmista taikka esimerkiksi päänsärystä johon en uskalla ottaa särkylääkettä koska mitä jos siitä tapahtuisi jotain?
Mua ahdistaa myös vitamiinit, ja mua ahdistais myös niiden ottamattomuus. Mitä jos saan niitä liikaa tai liian vähän? Kaikki pillerit ahdistaa.
Tä on niin raskasta, haluisin vaa olla rauhassa mut se on ihan mahdotonta kaikkien epämääräisten fyysisten oireiden takia.
Kommentit (7)
Mut mitä jos mus onki jotai fyysisesti vialla eikä tä kaikki johdu pelkästää mun mielenterveydest?
Sun on Ilmeisesti vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että elämä on sarja epäonnistumisia, ja ne eivät edes pääty kuolemaan, vaikka kuolema onkin väistämötän - ja että elämä voi silti olla elämisen arvoista ja jopa ihan kivaa sen aikaa kun sitä kestää.
Sun täytyisi saada jostain terapiaa. jos sitä ei saa, pyri aktiivisesti ohjaaamaan ajatuksiasi täydellisen ja oikean elämän tavoittelusta siihen, että elät ja pidät kivaa sen aikaa kun se on mahdollista, aina kun se on mahdollista. Ts aina kun se huono pakkajatus tulee, lopeta se ja mieti, mitä kivaa voisit sen murehtimisen sijaan tehdä. Koska tosiasia on se, että elämä voi olla kivaa vain sen aikaa kuin sitä kestää. Nyt se on elettävä, vaikka kuinka pelottaisi.
Eihän se helppoa ole, etenkin kun ikää alkaa tulemaan ja about joka asiassa saattaa olla syöpä kyseessä. Hulluksihan siinä tulisi, jos jatkuvasti miettisi asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se helppoa ole, etenkin kun ikää alkaa tulemaan ja about joka asiassa saattaa olla syöpä kyseessä. Hulluksihan siinä tulisi, jos jatkuvasti miettisi asiaa.
Olen nuori
Unohdin mainita sen että nä pelot saattaa aiheuttaa paniikkikohtauksen jonka aikana oikeasti kuvittelen kuolevani ja olen kerran soittanut jopa ambulanssin paikalle