Mitä varten ihmiset eivät enää tule bussissa viereeni juuri koskaan?
Ennen olin aina ensimmäinen jonka viereen joku tuli, nykyään viimeinen. Eikä mikään muu ole muuttunut kuin ikää tullut lisää. Samat vaatteet, paino ym. Kuulokkeet korvilla eli en ole sen näköinen että alkaisin juttusillekaan, en ollut ennenkään. Olen nyt viime aikoina oikein seurannut tätä kun joskus taas seurasin sitä että olin usein eka jonka viereen tultiin.
Kommentit (27)
Vain itse tiedät vastauksen. Kerro se meille.
Vierailija kirjoitti:
Huudat kovaa että miksei kukaan tule mun viereen istumaan.
Vaikken edes katso ketään päin? Aikamoinen päättelykyky sen sekunnin aikana kun katseella zoomaa puolitäyden bussin vapaita paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko köyhän näköinen?
Mä en mene kovin köyhän näköisten viereen.
No on mulla se 10 vuotta vanha villakangastakki päällä mutta on se sentään ihan siisti. Enkä itse kyllä ehdi rekisteröidä tällaisia jos joskus olen tilanteessa että itse täytyy valita paikka bussista jonka ikkunapenkeillä istuu jo joku.
Mä katson aina, että onko penkki ja vierustoveri siisti. Muuten en istu. Mulla ei ole koskaan niin pakottavaa tarvetta istua, etten ehtisi noita tsekata.
Vierailija kirjoitti:
Vain itse tiedät vastauksen. Kerro se meille.
En tiedä. En olisi kysynyt teiltä jos en olisi tätä monena aamuna ja iltapäivänä bussissa pohdiskellut. Matka on pitkä (40 min/suunta) joten siellä on aikaa miettiä kaikenlaisia äänikirjan kuuntelun lisäksi.
Ehkä nyt, kun seuraat asiaa ihmetellen, miksi kukaan ei enää istuudu viereesi, katseesi ja ruumiinkielesi on hienoisesti erilainen kuin ennen? Ihmiset ohimennen pistävät merkille tutkivan katseesi ja tulkitsevat, ettet mielellään halua viereesi istuuduttavan ja että se ylipäätään on sinulle tavalla tai toisella merkityksellinen asia? Aluksi oli vain sattumaa, ettei viereesi istuuduttu, mutta kun aloit seurata asiaa, ruumiinkielesi muuttui ja nyt olet sen takia vaikeammin lähestyttävä?
Heh. Oikeasti mahdotonta sanoa, mutta onhan tuollaisilla hauska spekuloida.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Faith kirjoitti:
Ehkä nyt, kun seuraat asiaa ihmetellen, miksi kukaan ei enää istuudu viereesi, katseesi ja ruumiinkielesi on hienoisesti erilainen kuin ennen? Ihmiset ohimennen pistävät merkille tutkivan katseesi ja tulkitsevat, ettet mielellään halua viereesi istuuduttavan ja että se ylipäätään on sinulle tavalla tai toisella merkityksellinen asia? Aluksi oli vain sattumaa, ettei viereesi istuuduttu, mutta kun aloit seurata asiaa, ruumiinkielesi muuttui ja nyt olet sen takia vaikeammin lähestyttävä?
Heh. Oikeasti mahdotonta sanoa, mutta onhan tuollaisilla hauska spekuloida.
Mitenhän mä ennen sitten olin avoimin sylin että tulkaa tänne, kaikki viereeni? Kunhan siis pohdin, ei tämä vakava asia ole. Enkä siis ennen enkä nytkään edes katsele kanssaihmisiä siellä vaan lähinnä ikkunasta ulos.
Minä en yksinkertaisesti tykkää istua kenenkään vieressä bussissa, jos ei oo ihan pakko. Siinä on tunne, kun sillit purkissa.