Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö farmasian opinnoissa olla tosi hyvä matemaattisissa aineissa?
16.01.2020 |
Olen harkinnut farmasian opintoja, mutta luonnontieteellisten aineiden osaamiseni mietityttää, koska en ole koskaan ollut matemaattisesti lahjakas. Selviydyn kyllä peruslaskuista, mutta monimutkaisemmat jutut menevät helposti ohi. Lukiossa kävin lyhyen matikan ja siinä pärjäsin ihan kohtalaisesti. Kuinka isossa osassa laskeminen on farmasian opinnoissa? Pärjäisiköhän tällainen vähän matikkatumpelo siellä?
Kommentit (14)
Kemiassa ja bilsassa täytyy olla hyvä. Ei tarvitse nero olla. Ja hyvä muisti on tarpeen, koska on paljon ulkoa opettelua eri lääkkeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pääset sisään olet tarpeeksi hyvä
Vierailija kirjoitti:
Jos pääset sisään olet tarpeeksi hyvä
Ei yleensä pidä paikkaansa.
Ja sekin vielä, että lukiossa en opiskellut kemiaa juurikaan eli jos meinaisin sisään päästä, mulla olisi varmaan aikamoinen työ edessä. Lukiosta on myös aika kauan aikaa, joten sen vähäisenkin opiskelemani kemian olen jo unohtanut. Farmaseutin työ kiinnostaisi, mutta pohdin, että onko sittenkään vaivan väärti alkaa pänttäämään pääsykokeeseen, jos mulla ei ole realistisia mahdollisuuksia päästä sisälle. Tai jos vaikka jotenkin sattuisin pääsemään, niin jos opintojen aikana huomaisin, että en pärjääkään.
ap
Totta kai pääset opinnoissa helpommalla, jos on hyvä pohja matemaattisista aineista ja luonnontieteistä, mutta kemian osaaminen on mielestäni tärkeintä. Lyhyt matikka riittää varmasti. Paljon opiskellaan ihan fysiologiaa, anatomiaa ja teoriaa lääkeaineista, joten ei se pelkkää laskemista ole.
T: Proviisori opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ei ehkä ole noin vähän matemaattis-luonnontieteisiin perehtyneen ihmisen ala. Hyvänen aika sentään, miten vähän ihminen ymmärtää omaa osaamistaan ja rajoitteitaan.
Vierailija kirjoitti:
No, ei ehkä ole noin vähän matemaattis-luonnontieteisiin perehtyneen ihmisen ala. Hyvänen aika sentään, miten vähän ihminen ymmärtää omaa osaamistaan ja rajoitteitaan.
Niin, tässähän juurikin pohdin, että olisiko minulla liikaa rajoitteita alalle. :D Ja koska se varsinainen farmaseutin työ ei ole mitään monimutkaisten laskujen laskemista, niin pohdin, että josko minusta kuitenkin olisi siihen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiokemia on vain viisi kurssia. Eka oli muistaakseni vain yhteenveto neljästä myöhemmästä ja lähinnä kertausta yläasteelta. Vähän samaan tyyliin kuin fysiikan eka kurssi. Osta kurssikirjat ja opiskele itse tai mene iltalukion kursseille.
Matematiikkaa tarvitsee osata lähinnä lääkelaskuissa eli prosenttilaskuja. Kemiaa ja biologiaa on aika paljon eli täytyy olla valmis niitä opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et viitsinyt edes lukion kemiaa suorittaa, miten ihmeessä kuvittelet että selviäisit farmakologian opinnoista?
Isäni on DI, ja sen opiskeluaikana yhden opiskelukaverin farmaseuttityttöystävä teki aina miesten kemian tehtävät kun ne oli miehille niin vaikeita. Tämä antaa ehkä kuvaa siitä kemian ymmärtämisen tasosta mitä alalle vaaditaan, tai ainakin vaadittiin.
Kemiassa tarvitsee muuten laskea myös. Toki lyhyellä matikalla pärjää, ei siinä mitään intregrointia tarvita, mutta täytyy ymmärtää mitä laskee ja miksi.
Kyllä siinä pitää osata matematiikkaa, kemiaa, kaavojen käsittelyä ja pyörittelyä. Kannattaa katsoa vanhoja pääsykoekysymyksiä ja miettiä, osaisiko niitä laskea. Lahjakkuuksia on vähän, kova työ on se mikä merkitsee. Kyse on siitä, viitsitkö nähdä sen vaivan, että opiskelet tarvittavat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä pitää osata matematiikkaa, kemiaa, kaavojen käsittelyä ja pyörittelyä. Kannattaa katsoa vanhoja pääsykoekysymyksiä ja miettiä, osaisiko niitä laskea. Lahjakkuuksia on vähän, kova työ on se mikä merkitsee. Kyse on siitä, viitsitkö nähdä sen vaivan, että opiskelet tarvittavat asiat.
Olen vähän samoilla linjoilla tämän kirjoittajan kanssa. Jos on täysipäinen, eli siis ei ihan tumpelo missään, se riittää. Ei tarvitse olla hirveän matemaattinen, eikä mitenkään erityisen lahjakas. Jos haluaa sisään pitää lukea ja siis lukea kunnolla ne tarvittavat asiat.
Oma tyttöni opiskelee proviisoriksi. Hän on analyyttinen kemisti ja opsikelee nyt proviisoriksi. Ihan fiksu tyttö, mutta erityisesti sisukas ja viitseliäs.
Vierailija kirjoitti:
Jos et viitsinyt edes lukion kemiaa suorittaa, miten ihmeessä kuvittelet että selviäisit farmakologian opinnoista?
Isäni on DI, ja sen opiskeluaikana yhden opiskelukaverin farmaseuttityttöystävä teki aina miesten kemian tehtävät kun ne oli miehille niin vaikeita. Tämä antaa ehkä kuvaa siitä kemian ymmärtämisen tasosta mitä alalle vaaditaan, tai ainakin vaadittiin.
Kemiassa tarvitsee muuten laskea myös. Toki lyhyellä matikalla pärjää, ei siinä mitään intregrointia tarvita, mutta täytyy ymmärtää mitä laskee ja miksi.
No, lukiossa ollaan aika nuorella iällä ja ajatukset siitä mitä voisi myöhemmin tehdä työkseen saattavat muuttua matkan varrella. Eli ei tässä nyt kyse mistään sellaisesta ole, etten viitsinyt suorittaa. Lähinnä nyt aikuisiällä pohdin alanvaihtoa.
Varmasti farmasian opiskelijoissa on kemianeroja, se on selvää. Pohdinkin lähinnä, että pitääkö olla sellainen selviytyäkseen niistä opinnoista. Ilmeisesti ei kuitenkaan tarvitse.
En usko, että "tosi hyvä" täytyisi olla. Yksi koulukaveri opiskeli farmaseutiksi ja muistaakseni hänellä oli lyhyt matikka. En tiedä kyllä kuinka hyvä oli siinä.