Lue keskustelun säännöt.
Kuulet että tuttavasi on masentunut - mitä teet?
15.01.2020 |
A. Otat etäisyyttä, et ota häneen yhteyttä jotta et rasittaisi häntä liiallisella sosiaalisella kanssakäymisellä. Ajattelet että kenties hän on niin väsynyt että yhteydenottosi vain väsyttäisi häntä entistäkin pahemmin. Joten hänen parhaakseen päätät pysyä hänestä erossa, antaa hänelle tilaa, vaikka itse mielelläsi häntä näkisitkin. Ajattelet että masentunut tarvitsee sosiaalista rauhaa, joten sen hänelle suot. Ajattelet että hän kyllä ottaa yhteyttä sinuun jos hän sinua kaipaa, koska hän on kuitenkin aikuinen ihminen joka itse vastaa itsestään, hän itse tietää mikä on hänelle parhaaksi, sinä et voi sitä tietää joten et halua hänelle mitään tyrkyttää. Ajattelet että voit olla hänen kanssaan tekemisissä joskus tulevaisuudessa jos hän taas voi paremmin, jos hänellä on energiaa sosiaaliseen elämään. Voit kärsivällisesti erittäin kauankin odottaa hänen paranemistaan koska se on tapasi olla hänelle hyvä.
---
B. Lähestyt häntä aktiivisesti, koska ajattelet että hän tarvitsee apua. Ajattelet että varmaan sinä voit keksiä tavan auttaa häntä, varmaan voit keksiä hänelle jotain piristävää, varmaan hän ilahtuukin ihan jo siitä kun sinä menet häntä tapaamaan. Jos hän ei juuri nyt ehdi sinua tapaamaan niin et anna periksi, lähettelet hänelle viestejä ja menet tapaamaan häntä uudestaan ja uudestaan. Annat hänelle neuvoja, kyselet ja kuuntelet ja juttelet. Kerrot tilanteesta muillekin tuttaville jotta hekin lähestyisivät masentunutta tuttavaa, hän tarvitsee kaiken mahdollisen tuen. Kyllä ihmistä auttaa se kun hänelle aktiivisesti näytetään että on paljon ihmisiä jotka välittävät hänestä. Sairasta ihmistä ei saa jättää yksin, sinulla on velvollisuus mennä usein tapaamaan häntä, muillakin on velvollisuus mennä auttamaan, sinun täytyy patistaa muita auttamaan jos he muutoin eivät mene. Sinun täytyy myös patistaa masentunutta tuttavaasi nousemaan sängystä ja aktivoitumaan, muutoinhan hän vain jää sängyn pohjalle, hänet täytyy saada liikkeelle. Vain nousemalla ylös ja liikkumalla ja aktivoitumalla ja ahkerasti yrittämällä tuttavasi voi taltuttaa masennuksensa! Sinun täytyy häntä tuohon yrittämiseen kannustaa! Toveria ei jätetä!
Kommentit (12)
Tein tämän aloituksen koska minä olen tuollainen A-luokan ihminen eli vetäytyjä. Pystyn paranemaan vaivoistani vain jos saan olla täysin rauhassa. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen vain pahentaa vaivojani. Sosiaalinen toiminta vaatii energiaa - ja sairaana minulla ei energiaa ole. Lataan akkuni yksin.
On paljon tuollasia B-luokan ihmisiä eli sosiaalisia ihmisiä tai siis ihmisiä jotka saavat energiaa sosiaalisesta toiminnasta, jotka paranevat vaivoistaan sosiaalisen toiminnan ansiosta. Sosiaalisuus lataa heidän akkunsa.
Kunpa te sosiaaliset ihmiset ymmärtäisitte että on olemassa PALJON ihmisiä jotka ovat täysin päinvastaisia kuin te. Kun te yritätte väkisin auttaa tuttavaanne tuppautumalla hänelle seuraksi niin te vain pahennatta tilannetta. Lakatkaa vahingossa kiusaamasta sairaita ihmisiä, antakaa heille tilaa!
Kerran eräs tuttavani oli sairas, sairaalassa. Minä ajattelin että annan hänen parantua rauhassa, en mene häntä tapaamaan sairaalaan, en tahdo rasittaa häntä. Kun hän pääsi sairaalasta hän oli minulle todella vihainen - olin kuulemma pahasti loukannut häntä kun en mennyt häntä tapaamaan. Aha. Hän ei kertakaikkiaan voinut uskoa että minä luulin toimivani täysin hänen parhaakseen, hän vain jatkoi syyttämistäni. Minä olin syypää, hän oli oikeassa, hänen mielestään oli ihan selvää että sairasta pitää mennä tapaamaan. Tuttavuutemme ei toiminut, emme koskaan päässeet yhteisymmärrykseen mistään.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu masentujan sukupuolesta. Jos nainen, niin A, jos mies, niin B.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu masentujan sukupuolesta. Jos nainen, niin A, jos mies, niin B.
Outoa. Miksi noin?
Eikö useammin ajatella tyyliin "miehet on marsista ja naiset on venuksesta" tai siis että naiset käsittelevät huolensa puhumalla, mutta miehet käsittelevät huolensa eristäytymällä? Joten pitäisi tehdä juuri päinvastoin kuin sä teet?
Jos toinen on vain tuttava, niin luultavasti en tee oikein mitään. Sanon, että voin jutella ja kuunnella mielelläni, mutta siinä kaikki. En tuppaudu todellakaan hänen seuraansa.
B olisi aivan saatanan rasittava tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
B olisi aivan saatanan rasittava tapaus.
B on empaattinen ihminen joka on itsekin ollut masentunut ja tietää kuinka pahalta se tuntuu ja kuinka paljon silloin kaipaa apua muilta. Joten B ei jätä muita pulaan, hän menee ahkerasti auttamaan, hän auttaa koska hän välittää! B on tunteellinen ihminen, hän ymmärtää muiden tunteita, hän ei jätä ketään pulaan jos toisesta tuntuu tosi pahalta!
Jos B on aivan superempaattinen niin hän soittelee tuttavilleen ja kertoo aivan kauhean huolissaan kuinka masentunut tuttava on psykoottisen masentunut ja hänet täytyy pakottaa laitoshoitoon! Tuttava on varmaan jo pitkään ollut psykoosissa, hän on jäänyt aivan heitteille, nyt täytyy kaikkien mobilisoitua auttamaan häntä. B:n täytyy soittaa kaikille ihmisille jotka suinkin tuntee ja keksiä kaikenmaailman tuulesta temmattuja tarinoita siitä mitä hullua tuo masentunut tuttava on mukamas psykoosissaan tehnyt, koska eihän sitä tuttavaa muutoin saada pakotettua hoitoon, eihän hän muutoin parane! B:n täytyy mennä kertomaan noita tarinoita myös poliiseille ja lääkäreille. B ei voi antaa periksi, hän ei voi hylätä masentunutta tuttavaansa, B:stä tuntuisi aivan liian pahalta jos hän jättäisi toisen pulaan. B on niin empaattinen. Hän todella välittää muista ihmisistä.
En kumpaakaan. Soitan ja kysyn käydäänkö syömässä jossain. Jos ei häntä juuri silloin huvita niin käsken soittamaan heti kun muuttaa mielensä ja tarvii keskustelukumppania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn viemässä kaliakopan. Kyllä masenus häviää viimeistään kun puolikoppa on kiskonut, hymyilee ja luulee siinä vaiheessa että velatkin on jo saatavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentuneella on nähdäkseni samat oikeudet ja samat velvollisuudet kuin muillakin. Itse kysyn kyllä seuraa jos toivon sitä ja lähtökohtaisesti haluan elää elämääni rauhassa.
Mulle kävi taannoin niin että ihan todellakin tuttavan tasoinen ihminen kuuli että olen vakavasti masentunut. Olen puhunut asiasta sen verran muutamille ihmisille että tilanteeni on tämä ja jos joku kyselee kuulumisiani tai puhuu asiasta, tahdon ihmisten tietävän että toivon omaa rauhaa.
Häneltä on tullut kymmeniä viestejä joissa ehdottelee ihan ihme juttuja avuksi ja kertoo miten hänelle on hyvä idea avautua jne. Emme ole ikinä käyneet yhtäkään kahdenkeskeistä keskustelua tätä viestitulvaa ennen. Olen todella uupunut kun "kiitos mutta ei kiitos" -vastaukseni ei mene läpi. Yksikin viesti vielä niin blokkaan.
Ihmiset haluavat tuntea itsensä paremmiksi ja "auttaa" - olisipa jännä tietää mitä täysin maallikko tuumaisi kokemuksistani kun minua vuosia hoitanut lääkärinikin liikuttui myötätunnosta viimeksi nähdessäni. Pärjään ihan hyvin ja pyydän kyllä neuvoja kun niitä tarvitsen. Vituttaa ja uuvuttaa. Antakaa ihmisten olla elleivät he muuta toivo.
En kumpaakaan. Kohtelen häntä ihan kuten ennenkin. Ehkä olen vähän ymmärtäväisempi, jos peruu menoja yms. Kuuntelen, kun toinen haluaa avautua. En liikaa tyrkyttäisi omaa seuraani, koska se voi ahdistaa. Masentunutta ei sa jättää yksin, mutta masentunut kuormittuu sosiaalisesta kanssakäymisestä helpommin. En jaa omia masennustarinoita, ellei hän kysy. Kyse on hänestä eikä minusta. Jokainen masennus ja jokainen parantuminen on erilaista.
Ei kumpikaan. Kerron, että olen itsekin ollut masentunut ja osaan kuunnella jos hän haluaa puhua, mutta en painosta vaan annan tilaa.