Ylemmänkeskiluokan/yläluokan häät?

En tiedä kuulummeko mieheni kanssa yläluokkaan,mutta meillä oli näin:

Kirjoitimme käsin kutsut häihin kutsutuille. Häihin kutsuttiin vain ihan lähimmät sukulaiset ja ystävät noin 20 henkilöä.

Vihkiminen oli kirkossa viideltä. Meillä ei ollut kaasoa, morsiuslapsia eikä bestmania. Kävelimme siis yhdessä alttarille (mun mielestä on kornia, että isäni luovuttaisi minut, yli kolmekymppisen naisen).

Kirkossa kuultiin urkujen lisäksi kaksi musiikkiesitystä (veljeni soitti ja ystäväni lauloi).

Siirryimme suoraan kirkosta lähellä olevaan juhlapaikkaan. Juhlat oli kauniissa kartanoravintolan kabinetissa, jossa oli yksi iso pöytä koko seurueelle. Syötiin hyvin (alkuruoka ja pääruoka tarjoiltiin pöytään, hääkakku oli samalla jälkkäri, konvehtien lisäksi)

Koristeina oli kukat ja kynttilät sekä meistä tehty valokuvakollaasi (lahja ystäviltä).

Alkoholia oli tarjolla: alkumaljana shampanjaa, ruuan kanssa hyvät viinit ja jälkkärin kanssa konjakki/likööri. Loppuillasta mitä kukin halusi tilata.

Ruuan aikana pianisti soitti taustamusiikkia. Veljeni ja ystäväni soittivat/lauloivat häävalssit ja sen jälkeen pianisti jatkoi vielä hetken (loppuiltaan oli kerätty soittolista meille tärkeistä biiseistä)

Pöydässä pidettiin muutama lyhyt maljapuhe, mutta muuten ohjelma rajoittui mieheni siskon ja yhteisen ystävämme pitämään puheeseen, jossa muisteltiin menneitä.

Muuten ilta kului ihan jutellessa, musiikkia kuunnellessa ja tanssiessa. Mahdollisuus oli kyllä lähteä jatkoille saman talon isompaan ravintolasaliin, jossa oli livebändi, mutta viihdyimme kabinetissa.

Ainiin, puku oli yksinkertainen, ompelijalla teetetty raakasilkkinen suht kapea puku, jonka voi halutessaan myöhemmin värjätä ja lyhentää. Malli tehtiin niin, että mekosta saa polvipituisen, jos haluaa. Tukassa oli kukkia, ei huntua.

Häiden jälkeen lähdimme Italiaan häämatkalle ja sieltä lähetimme kortit lopuille ystäville ja kerromme menneemme naimisiin.

Meille tuo oli ihana juhla. Isoja juhlia emme halunneet, mutta emme myöskään pelkkää vihkimistä. Kustannuksetkin pysyivät kohtuullisina. Naimisissakin ollaan edelleen, kohta kahdenkymmen vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli perhepiirissä hyvin tyylikkäät häät.

Kartanon holvissa pidettiin pienimuotoinen vihkiminen vaan lähimmille perheenjäsenille (lapset tietty mukana), meitä oli ehkä 20 henkeä. Klassisen kitaran säestyksellä yksi laulu "häämarssina". Morsiamella hyvin hillitty ja tyylikkäästi leikattu kapealinjainen hääpuku. Sulhasella shaketti. Kaasoilla ja morsiuslapsilla samasta kankaasta tehdyt mekot

Morsiuspari lähti ulos aurinkoiseen ja lumiseen pakkasilmaan kuvattavaksi ja silläaikaa me lähimmät ja n 50 ystävää kokoonnuimme kartanon tiloihin cocktaileille ja aperitivoille. 

Päivällinen tarjottiin pöytään (alkupalalautanen ja pääruoka) ja ennen kakkukahvia oli puheiden vuoro. Puheet oli lyhyitä, hauskoja ja jokaiselle otettiin maljat. ihmisillä oli todella hauskaa ja puheensorina ja nauru kuului joka puolelta. 

Puheiden jälkeen oli kakkukahvien vuoro, kakkuja oli useita erilaisia (ei perinteistä hääkakkua) jokaiseen makuun. 

Illemmalla tanssittiin elävän orkesterin tahdissa ja jokainen sai laulaa jos halusi. Yöpalaksi oli katettu juustopöytä lisukkeineen holviin.

Puolen yön maissa morsiuspari lähimpine ystävineen lähti yökerhoon viettämään nuorison aikaa ja lopulta nuoripari päätyi boutique hotelliin hääyötä viettämään. Aamiainen tarjoiltiin huoneeseen.

Aivan ihanat häät! Ei typeriä leikkejä, ei ördääjiä, ei kylmää paahtopaistia tai karjalanpaistia, ei riiteleviä sukulaisia eikä kireää ja ikävystyttävää tunnelmaa

Hurmaavaa tyylikkyyttä:) En ole osannut kuvitellakaan tuollaista. En ole nähnyt kuin sukulaisen ja tuttujen rahvaan omaisia juntti häitä. Morsiamenryöstöineen, sukkanauhan poimintoineen, juopuneine sukulaisineen yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erona on että alkoholia käytetään vain ruokajuomana ja suht sivistyneesti, kukaan ei ole näkyvästi kännissä. Hillittyä koristelua, ja tosiaa just ruokailu ravintolassa lautasannoksin. Ei noloja leikkejä.

Bullsshit. Olin Suomenlinnassa häissä (tarjoilut muuriholvikaarimestassa), joissa meni yhteen ns keskikastin pörssiomistajasukujen jälkikasvua mutta vieraina myös finanssi/omistajajulkimoita.

Ravintolan puolella tosiaan ei ollut isommin alkotarjoilua muuta kuin viiniä. Mutta vessan "eteisessä" oli varsin kattava valikoima erittäin kalliita viskejä, konjakkeja, rommeja, liköörejä yms ja ihan siihen malliin että jokainen palvelkoon itseään ja niin paljon kuin sielu sietää. Ihan kunnon talutusperskännejäkin tuli nähtyä, "TV:stä tuttujen" arvokkaiden herrojenkin vetämänä.

(Olin sulhasen opiskelukaverina ja jokseenkin ainoa tavis vieraslistalla...)

Ei siis lainaan boolia?

Tarkemmin muistellen boolikulhot ilmestyivät pippaloihin kun kesäillan valo alkoi taittua hämärämmäksi ja valssimusa vaihtui rokiksi, pitihän bilettäjille olla käden ulottuvilla virvokkeet tanssilattian läheisyydessä. Tuolloinkin jatkui puskapullo-emulaatio vessan eteisessä.

Ja pappikin oli kännissä noissa bileissä, tosin arvokkaan häveliäästi juhlatilan nurkan hämäryydessä - innostui jostain ranskalaisesta luostarilikööristä yli kaiken ;D

Tuo viimeinen lauseesi paljasti lopullisesti sen, että runoilit päästäsi koko jutun.

Meidän häät ovat vasta ensi kesänä, mutta tarkoitus on pitää ne tyylikkäinä ja hiukan rustiikkisena. Destination wedding, vanha kartano, vihkiminen ulkona puiden alla, koko puutarha koristeltu kynttilälyhdyin, keijuvaloja niille sopivissa paikoissa, kaikki koristelu luonnonmukaista, ei mitään neonvaloja, tyllejä, tms. Naked cake ja ruoka tarjoillaan pöytiin, jotka nekin ovat puutarhassa. Tarkkaan valikoidut viinit ja myöhemmin illalla tanssin alkaessa baari, jossa samoin valikoidut cocktailit.

Ei Suomessa ole yläluokkaa.