Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ystävällisyys ja kohteliaisuus aiheutta halveksuntaa?
13.01.2020 |
Olen peruskohtelias ihminen eli lapsena opetettu käytöstavat. Törmään jatkuvaan halveksuntaan niin oman kumppanin kuin muidenkin osalta. Katsotaan tympeästi, ei tervehditä ja ikäänkuin ylhtäältäpäin katsotaan halveksuen. En minäkään tietysti kaikista tykkää mutta silti pyrin lähellä olevia ihmisiä edes tervehtimään ja olemaan kohtelias.
Jatkuvasti koen että olen jotenkin alempiarvoinen kuin muut heidän käytöksensä takia. Sitten jos joskus olen huonolla tuulella esim. kotona niin miehen pasmat sekoaa täysin eikä siedä mitään sellaista käytöstä mitä esim. hänellä itsellään on eli ärtyisyyttä jne.
Onko ihmiset niin narsistisia vai miksi ihmeessä joku kuvittelee olevansa parempi kuin joku toinen ja osoittaa sen ylhäisellä käytöksellään? Samalla viivalla tässä elämässä kaikki on.
Kommentit (60)
Ainakin joitain vuosikymmeniä sitten ystävällisyys ja sääntöjen noudattaminen olivat autismin kirjon oireita (näillä sain diagnoosin 1998 ollessani 7-vuotias). Nämä luettiin sosiaalisen kanssakäymisen ongelmiksi. Olisi pitänyt osata manipuloida, olla röyhkeä ja kyseenalaistaa vanhempia. Miksi olisin kyseenalaistanut heitä kun ei ollut mitään syytä? Kyseenalaistin ennemmin ikätovereitani. Näistä voi päätellä kuinka sairas tämä yhteiskunta on, että oikeudenmukaisuus ja hyvyys ovat jonkin sairauden oireita.
Ja joku voi miettiä oliko minulla murrosikää ollenkaan. Oli, ja paha kaikkine päihdekokeiluineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen testi: verratkaa mitä tapahtuu kun sanotte suomalaiselle tuollaisessa tientukkimistilanteessa "anteeksi" ja toisella kertaa "v*ttu väistä!". Sitten kokeilkaa samaa ulkomailla, joissa peruskohteliaisuus on hyve, mutta ihmiset osaavat myös pitää puolensa öykkäröintiä vastaan.
Suomessa ensimmäisessä repliikissä vastauksena usein tuhahtelua, ylimielistä ilveilyä tai jotain luulin sua vanteeks tai et saa pelleilyä. Toisessa pelokasta vikinää ja nöyrää alistumista. Ulkomailla excuse mii:hin vastataan kohteliaasti, usein jopa itsekin anteeksi pyytämällä että oh i'm sorry, my bad ja annetaan tietä. Tiuskimisesta ja epäkohteliaisuudesta voi siellä tulla nenä kipeäksi tai vähintään kipakkaa vastakommenttia.
Minua ihmisten käytöstapojen puute ja tylyys huvittaa monesti. Sehän on kuin huonoa komediaa, etenkin jos se työkiö on asiakaspalvelutyössä. Mutta ei kannata ap lannistua, koska monet meistä arvostavat ja muistavat kohtaamansa hyväkäytöksiset ihmiset. Muistan esim. naisen, joka tässä eräänä päivänä hymyili minulle, kun pidin hänelle ovea auki. Monet ihmisethän eivät reagoi tuollaisessa tilanteessa mitenkään, joku tympein voi vaikka tuhahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Se aiheuttaa halveksuntaa lähinnä heissä, jotka eivät itse ole erityisen sulavakäytöksisiä tai mukavia ja joita siksi ärsyttää luontevan kohtelias ja ystävällinen ihminen. Hämmästyttävän moni tulkitsee hyväkäytöksisyyden teeskentelyksi, mielistelyksi tai manipuloinniksi. Olen yllättäen törmännyt tähän asenteeseen enemmän yli nelikymppisten keskuudessa kuin esim. parikymppisillä.
Jossain av:n naapurien tervehtimis -keskustelussa kirjoitettiin, että (naapurin) ystävällinen käytös arveluttaa, koska sen toisen kuvitellaan mahdollisesti haluavan tehdä lähempää tuttavuutta. Minua hämmästytti se. Ehkä tuollaisessa luulossa on jotain "narsistista", itsensä pitämistä niin mielenkiintoisena, että tervehdyskin on jo aloite muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla ap, että tulkitset helposti toisten käytöksen alentavaksi itseäsi kohtaan, vaikkeivat sitä itse sellaiseksi tarkoita. Usein projisoimme muihin omia tunteitamme.
En muuten oikein ymmärrä, miksi kaikki kohtelisivat sinua noin. Mieti lapsuudenkokemuksiasi, kumpuaako sieltä tällaisia omia kokemuksia, jotka kuljetat mukanasi myös aikuisuudessa.
Tätäkö ohjeeksi myös asiakaspalvelijoille, terveydenhuoltoon yms, jotka kohtaavat jatkuvasti yhä enemmän törkeästi käyttäytyviä ihmisiä? 20 v sitten ei hoitajat projisoinut, vaan nyt puskevat heillä lapsuudenkokemukset pintaan...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvinkäyttäytyvä ihminen käyttäytyy aina hyvin, riippumatta siitä miten muut reagoi. Se ei kuitenkaan tarkoita että pitäisi asettua kynnysmatoksi, tai alentua ilkeän kumppanin tasolle.
Jos kumppani lannistaa eikä kannustaa, sellaisen kanssa ei tarvi olla.
Kumppanini ei ole koskaan sanonut minulle anteeksi tai kiitos, vaikka olisi ollut aihettakin. Ei sano kiitosta edes jos vierailulla syömme jonkun luona oma-aloitteisesti, täytyy pikkasen lypsää sitä häneltä kuiskaten, että sano nyt edes vieraille kiitos jooko. Häpeän hänen puolestaan joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumppanini ei ole koskaan sanonut minulle anteeksi tai kiitos, vaikka olisi ollut aihettakin. Ei sano kiitosta edes jos vierailulla syömme jonkun luona oma-aloitteisesti, täytyy pikkasen lypsää sitä häneltä kuiskaten, että sano nyt edes vieraille kiitos jooko. Häpeän hänen puolestaan joskus.
Sori jos meni pikkasen sanajärjestys sekaisin yhdessä kohtaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin joitain vuosikymmeniä sitten ystävällisyys ja sääntöjen noudattaminen olivat autismin kirjon oireita (näillä sain diagnoosin 1998 ollessani 7-vuotias). Nämä luettiin sosiaalisen kanssakäymisen ongelmiksi. Olisi pitänyt osata manipuloida, olla röyhkeä ja kyseenalaistaa vanhempia. Miksi olisin kyseenalaistanut heitä kun ei ollut mitään syytä? Kyseenalaistin ennemmin ikätovereitani. Näistä voi päätellä kuinka sairas tämä yhteiskunta on, että oikeudenmukaisuus ja hyvyys ovat jonkin sairauden oireita.
Ja joku voi miettiä oliko minulla murrosikää ollenkaan. Oli, ja paha kaikkine päihdekokeiluineen.
Tuskinpa ovat olleet. Sen sijaan YLIystävällisyys ja YLItunnollisuus sääntöjen noudattamisessa ovat kyllä voineet olla. Autisti saattaa olla toistuvasti vilpittömän ystävällinen ihmiselle joka kohtelee häntä ikävästi. Ei siis tajua sosiaalista vuorovaikutusta oikein ja saattaa olla ystävällinen myös "väärissä" tilanteissa.
Ei tarvitse olla autisti, että kohtelee vilpittömän ystävällisesti ikävästi itseen suhtautuvaa ihmistä. Jotkut eivät osaa/halua alentua ilkeilytasolle, olipa vastapuoli kuinka tökerö hyvänsä. Toiset taas ovat huomanneet, että mukavana ja hyväntuulisena pysyminen on toisinaan mainio konsti ajaa ilkeilijä lopullisesti matkoihinsa. Tämä tietenkin riippuu paljon siitä ilkeilijästä, että onko kyseessä persoonallisuushäiriöinen vaiko pelkästään omaa angstiaan muihin purkava. Yksi jälkimmäiseen kategoriaan kuuluva henkilö pisti välit poikki kokonaan, kun en lähtenyt mukaan hänen riidan haastamiseensa enkä jaksanut antaa piikkiensä mennä ihoni alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkäyttäytyvä ihminen käyttäytyy aina hyvin, riippumatta siitä miten muut reagoi.
Tämä lause ei pidä mielestäni paikkaansa ollenkaan. Olen nähnyt liikaa tämän viljelyä ilman lisäselvittelyä.
Kyllä hyväkäytöksisellä kiltilläkin voi ja saa palaa hermot töykeisiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin joitain vuosikymmeniä sitten ystävällisyys ja sääntöjen noudattaminen olivat autismin kirjon oireita (näillä sain diagnoosin 1998 ollessani 7-vuotias). Nämä luettiin sosiaalisen kanssakäymisen ongelmiksi. Olisi pitänyt osata manipuloida, olla röyhkeä ja kyseenalaistaa vanhempia. Miksi olisin kyseenalaistanut heitä kun ei ollut mitään syytä? Kyseenalaistin ennemmin ikätovereitani. Näistä voi päätellä kuinka sairas tämä yhteiskunta on, että oikeudenmukaisuus ja hyvyys ovat jonkin sairauden oireita.
Ja joku voi miettiä oliko minulla murrosikää ollenkaan. Oli, ja paha kaikkine päihdekokeiluineen.
Tuskinpa ovat olleet. Sen sijaan YLIystävällisyys ja YLItunnollisuus sääntöjen noudattamisessa ovat kyllä voineet olla. Autisti saattaa olla toistuvasti vilpittömän ystävällinen ihmiselle joka kohtelee häntä ikävästi. Ei siis tajua sosiaalista vuorovaikutusta oikein ja saattaa olla ystävällinen myös "väärissä" tilanteissa.
Ei tarvitse olla autisti, että kohtelee vilpittömän ystävällisesti ikävästi itseen suhtautuvaa ihmistä. Jotkut eivät osaa/halua alentua ilkeilytasolle, olipa vastapuoli kuinka tökerö hyvänsä. Toiset taas ovat huomanneet, että mukavana ja hyväntuulisena pysyminen on toisinaan mainio konsti ajaa ilkeilijä lopullisesti matkoihinsa. Tämä tietenkin riippuu paljon siitä ilkeilijästä, että onko kyseessä persoonallisuushäiriöinen vaiko pelkästään omaa angstiaan muihin purkava. Yksi jälkimmäiseen kategoriaan kuuluva henkilö pisti välit poikki kokonaan, kun en lähtenyt mukaan hänen riidan haastamiseensa enkä jaksanut antaa piikkiensä mennä ihoni alle.
Näin, itsekään en lähde mukaan ilkeilyyn. Näen sen ilkeilyn läpi ja pidän kiusaavaa narsistina. Yleensä jatkan heille mukavana olemista ja he liukenevat kyllä. Nämä toki vain jotain tuttuja tai tuntemattomia. Lähipiiristä poistan nuo tyypit.
Olen huomannut kyllä ihan saman ilmiön kuon aloittaja. Suomessa ollaan tylyjä. Vastataan aina leikkimielisesti jotain "et saa" jos pahoittelee. Olen miettinyt aihetta tosi paljon mutten nyt ehdi perehtyä uudelleen. Mutta et aloittaja kuvittele sitä.
Jätä kuitenkin tuo ilkeä miehesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin, itsekään en lähde mukaan ilkeilyyn. Näen sen ilkeilyn läpi ja pidän kiusaavaa narsistina. Yleensä jatkan heille mukavana olemista ja he liukenevat kyllä. Nämä toki vain jotain tuttuja tai tuntemattomia. Lähipiiristä poistan nuo tyypit.
Sama juttu paitsi että ihmettelen sitä kuinka monet jaksaa silti jatkaa mukavana oloa jos joku on kohdellut tätä epäoikeudenmukaisesti? Minä en jaksa enää. Näytän kyllä että ei kiinnosta enää näiden henkilöiden seura.
Ilmeisesti siksi ap , että sä tykkäät siitä. Olen pahoillani suorasta puheesta, mutta KUKAAN tervepäinen ihminen ei käytä aikaansa halveksivan kumppanin kanssa. Et ole vain hyväkäytöksinen vaan myös hyväksikäytettävä. Sua saa polkea maahan.
Aloita uusi elämä potkaisemalla toi äijä ulos. Lupaan, ettet kadu. Ei sua saa halveksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kehonkielestä. Todennäköisesti sinulla se on sellaista, että ihmiset saavat sinusta kuvan, että laitat itsesi vapaaehtoisesti heidän alapuolelleen.
Miksi tämä viesti saa miinusta? Minustakin tämä on todennäköisin skenaario.
Ylpeä saa olla mutttei tyhjännauraja.
Vierailija kirjoitti:
Ylpeä saa olla mutttei tyhjännauraja.
Sillmistä näkee aika paljon milllaisessa tilassa on. Katsoo esim jonkun nuorten jääkiekkoleijonan katsetta niin siinä on samlla kiimaa, ylpeytttä, vastaanottavuutta ja yhteishenkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylpeä saa olla mutttei tyhjännauraja.
Sillmistä näkee aika paljon milllaisessa tilassa on. Katsoo esim jonkun nuorten jääkiekkoleijonan katsetta niin siinä on samlla kiimaa, ylpeytttä, vastaanottavuutta ja yhteishenkeä.
Tulikohan tämä ihan oikeaan ketjuun...??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylpeä saa olla mutttei tyhjännauraja.
Sillmistä näkee aika paljon milllaisessa tilassa on. Katsoo esim jonkun nuorten jääkiekkoleijonan katsetta niin siinä on samlla kiimaa, ylpeytttä, vastaanottavuutta ja yhteishenkeä.
Sittten kun alkaa katse hieman pehmentyä niin se kertooo enemmän kokemuksesta kuiin naiviudesta.
Ihmettelen sitä samaa. Olen erittäin kohtelias ihminen, Suomessa asunnut 10 vuotta, toisesta EU:n maasta tullut. Koen jotenkin, että minua ravintoloissa ja kaupoissa jatkuvasti palvellaan huonosti, koska pyydän liian nätisti ja en suutu heti kaikesta. Esim. jos jonkun tiedon hakeminen kestää ja työntekijä pyytää anteeksi, sanon, että ei ole mitään kiirettä. Sen jälkeen kuitenkin saan tosi ala-arvoista palvelua. Onko niin, että minun käytöstä tulkitaan jonkinlaiseksi heikkoudeksi?
Alue: Aihe vapaa
Suomessa on kansantautina todellakin surkeat käytöstavat ja onneton tilannetaju, yhdistettynä vieläpä pelkurimaiseen luonteeseen, jossa uskalletaan itse öykkäröidä kohteliaille, mutta mennään täysin jäihin kun joku muu tulee öykkäröimään.
Yksinkertainen testi: verratkaa mitä tapahtuu kun sanotte suomalaiselle tuollaisessa tientukkimistilanteessa "anteeksi" ja toisella kertaa "v*ttu väistä!". Sitten kokeilkaa samaa ulkomailla, joissa peruskohteliaisuus on hyve, mutta ihmiset osaavat myös pitää puolensa öykkäröintiä vastaan.