Lue keskustelun säännöt.
Lapseni 2,5v on niin mahdoton että kukaan ei halua enää hoitaa häntä
12.01.2020 |
Ensin meni hyvin yhden lukiolaistytön kanssa, kunnes lapsi oli luvatta laskenut tytön lemmikkimarsut irti ja vahindossa astunut yhden marsun selän päälle. Marsu jouduttiin lopettamaan ja tyttö kieltäytyi enää ikinä hoitamasta lasta.
Sitten yksi sivaria suorittava poika tuli poikaani hoitamaan iltaisin, kun oli rahan puutteessa. Lapseni on iltaisin kärttyisä ja oli repinyt tätä hoitajaa hiuksista, läpsinyt ja purrut. Mikään normaali leikki ei sujunut. No ei hoitaja oikeastaan edes yrittänyt kunnolla. Hänellä oli mukana joku runonpätkä-kirjanen, mikä ei voisi vilkasta poikaa vähempää kiinnostaa.
Nyt kolmas yritys oli yksi puolituttu tyttö jolla on eräs ihosairaus (kuiva, halkeileva, hilseilevä iho) Hän ei kestä edes pojan normaalia kontaktia. Esimerkiksi pyllyä pestessä raapii ihoa ja repii hiuksia. Luovutti parin viikon jälkeen ja näytti kieltämättä loppuvaiheessa siltä, että olisi joutunut hyeenalauman raatelemaksi.
Mitä minä teen?? Päiväkotiinkaan en viitsisi laittaa tai muut lapset saavat kärsiä.
Lääkäreissä on ravattu sen sata kertaa ja lääkärit ovat sitä mieltä että lapsi on vaan normaalia vilkkaampi ja pitäisi päästä purkamaan energiaa. Miten, kun aina menee tappeluksi joka paikassa? Leikkipuisto, hop-lop, metsälenkit...
Kommentit (29)
Ota vielä kerran yhteyttä hoitajiin ja maksa heille palkkio siitä että tulevat lääkäriin kanssasi. Sitten yhdessä kerrotte lääkärille ongelmista.
Toisaalta se tarha saattaisi tuoda kuria lapseen jos et osaa itse sitä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodissa saisi kuitenkin erton arvion lapsesta. Ja riittäisi touhua.
Se on joku neurovika. Mahdollisimman pian tutkimuksiin, vaikka ei siitä mitään apua ole. Pahenee vaan. Olen pahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hemmetti mikä marsunkiduttaja, kuka tuollaista hoitaisi.
Sanottiin että vahingossa astui marsun päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hemmetti mikä marsunkiduttaja, kuka tuollaista hoitaisi.
Sanottiin että vahingossa astui marsun päälle.
Jos joku vahingoittaisi sinun lastasi niin että seurauksena olisi kuolema, ottaisitko asian ihan yhtä välinpitämättömästi? Katsos kun toisille lemmikkieläimet ovat tärkeitä ja rakkaita omistajilleen, eivät mitään esineitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on ollu lapsia hoitamassa lasta. Ei ihme, ettei suju. Lapsissakin on eroja, jopa 2- vuotiaissa. Lapsellasi voi olla herkkyyksiä esimerkiksi sensorisessa integraatiossa. Hän voi kärsiä keskivertoa enemmän vieraista, osaamattomista hoitajista. Tuon ikäinen lapsi pärjää jo päivähoidossa ja meneekin ehkä helpommin lauman mukana. Laita hoitopaikka-anomus vetämään. Teet palveluksen itsellesi ja Ennen kaikkea lapsellesi. Vasta 3-4-vuotiasta lasta voidaan tutkia nepsyoireita, jos tarvetta ilmenee.
Minä en jättäisi tuon ikäistä millekään puolitutulle, jolla ei ole kokemusta lapsista. Hoitajan pitäisi tulla myös sinun kotiisi hoitamaan ja hoitajan ja lapsen olisi hyvä tutustua kun sinä olet läsnä.
Jotkut 2,5-vuotiaat ovat kamalia ilman että mitään on vikana. Johdonmukaista uhmaikäisen kasvatusta nyt, rajoja ja rakkautta, ja yli 3-vuotiaan kanssa näkee nepsyongelmat jo paremmin.
Nyt hankit ammattilaisen tai lähes ammattilaisen teille lasta hoitamaan, eli alat etsimään kokenutta lastenhoitajaa lapsellesi, ja pari ensimmäistä kertaa hoitaja tulee hoitamaan lasta niin että sinä olet kotona ja teet vaikka kotitöitä samalla. Lasta ei saa jättää hoitoon hänen näkökulmasta täysin vieraalle ihmiselle ja vieläpä sellaiselle, joka ei tiedä yhtään mitä tehdä lapsen kanssa. Sinun pitää kertoa hoitajalle miten juuri tätä lasta hoidetaan ja mitä hänen kanssa voi tehdä.
Huolestuttavinta lapsesi tilanteessa on se, että äitinsä jättää hänet vähän kenelle tahansa hoitoon, joka vain haluaa tienata taskurahaa. Olen perhepäivähoitaja ja kyllä tuollaisia 2-vuotiaita on. Se on aika raskas ikä. Ihan kaikella ystävyydellä sanon, että mieti nuo hoitajakuviot nyt sen lapsen näkökulmasta. Päiväkotikin voi olla ihan ok ratkaisu vaikka puolipäiväisenä. Siellä kyllä hoitajilla ja opettajilla on kokemusta uhmaavasta käytöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi hemmetti mikä marsunkiduttaja, kuka tuollaista hoitaisi.
2,5-vuotiasta lasta haukut tässä.
Ja kun sinä itse ja miehesi hoidatte itse lasta... niin olette ihan riekaleina ja talo hajalla? Vai ette hoida ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hemmetti mikä marsunkiduttaja, kuka tuollaista hoitaisi.
Sanottiin että vahingossa astui marsun päälle.
Jos joku vahingoittaisi sinun lastasi niin että seurauksena olisi kuolema, ottaisitko asian ihan yhtä välinpitämättömästi? Katsos kun toisille lemmikkieläimet ovat tärkeitä ja rakkaita omistajilleen, eivät mitään esineitä.
Mutta kuka jättää 2,5v yksin? Jos olet hoitamassa 2,5v, tulisi sitä hoitaa, ei jättää yksin mellastamaan! Jos jättäisin lapseni yksin ja hän kuolisi, siirsin, mutta ymmärtäisin, että oli ihan oma moka. Samoin vika marsusta on ihan hoitamassa/marsun omistajassa.
APlle, hyvä että paljastui noin hoitajan olevan vastuuton, koska myös lapsellesi olisi voinut käydä mitä vain kun hoitaja jättää vahtimatta. Kuollut voisi ihan yhtä hyvin voinut olla lapsesi.
Sanoisin, että laita päivähoitoon, ikätoverit on hyvä tapa kuluttaa energiaa ja oppia käytöstapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvata lastasi, ja anna aina rangaistus väärin toimimesta.
Näin niitä lapsia ennenkin kasvatettiin ja kinnon ihmisiä on tullut.
Joku neurologinen sairaus on erikseen ja lapsesi om ehottomasti tutkittava sen varalta.
Muutoin ei pärjää koulussa ollenkaan.
Missä päin ootte? Voisin hoitaa samalla, kun hoidan omaa lastani, olen lähihoitaja. Erikoistunut lapsiin ja erillinen tutkinto kehitysvamma-alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos.
T. Vela
Vauvapalstaileva vela lukemassa toisen velan provoaloituksia... :D
Hoitajassa se vika tosiaan on, jos 2,5v pääsee käsittelemään marsuja ilman hoitajan läsnäoloa. Missä hoitaja silloin oli? Muutenkin jätät lapsen aivan vastuuttomasti kyvyttömille hoitajille.
Miten toimit kun lapsesi tappelee muitten kanssa. Itse otin aina vanhinta lastani kiinni hartioista tai käsistä, laskeudun toiselle polvelleni jotta me oltiin samalla tasolla, tiukka katse silmiin, ja sitten napakka ja päättäväinen EI. Pidin lastani otteessa niin kauan kun rauhoittui. Lapsellani Adhd.
Vaikuttaa kun lapsen annettais vaan hömpätä eikä kukaan uskalla tai saa koskea lapseen.
Lapselle voisi hakea paikkaa päivähoidon erityisryhmästä. Useimmissa kunnissa siihen tarvitaan tosin erikoissairaanhoidon paperit.
Puhu lapsen ongelmista neuvolassa ja vaadi tutkimuksia.
Päivähoito siihen soveltuvassa ryhmässä näin ensi alkuun ja mahdollisimman pian paikka erityisryhmästä.
Unohda teinit, tuollaisen lapsen kanssa tarvitaan struktuureja ja rutiineja, joita vain päivähoito voi tarjota.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
2.5v lapsi ei mene rikki vaikka hön itksisi päivässä 10 kertaa kasvatuksellisista syistä. Päin vastoin. Itkun kautta asiat menevät tuonikäiselle kaikista parhaiten perille. On siis paljon järkevämpää kuunnella itkut ja toimia johdonmukaisesti, vaikka se lasta itkettäisikin. Ei sitä tarvitse pelätä.
Pistäkää kuriin se kakara.
Nykyään aivan rasauttavan paljon kurittomia kakaroita, sillä vähänkään vilkkaampia poikia ei osata enää kasvattaa.
Mulla on viilentynyt yksi ystävyyssuhdekin sen takia, ettei ystävä osaa kasvattaa lastaan ja lapsi torpedoi kaikki tapaamiset ja jos minä komennan onnistuneesti sitä lasta, niin ystävä loukkaantuu koska hänen ”herkälle pojalleen” ei saa sanoa niin tiukasti tai olla jämäkkä/johdonmukainen.
Häntä alkaa säälittämään lapsensa, ja siksipä lapsi on nykyään hänen pomonsa enkä jaksa kauheasti pyöriä tuollaisessa kuviossa tai katsella jotain 3-vuotiasta pomottamassa aikuisia.
Olisiko kasvattaminen mitään?